HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
LAAJASALON ENNEN VUOTTA 1940 KÄYTTÖÖN OTETUT RAKENNUKSET

Villa Lahdensivu, päärakennus09143000010137001
Katuosoite:Gunillankuja
Käyttöönottovuosi:0
Suunnittelija: 
Alkuperäiskäyttö:Loma-asunnot
Nykykäyttö:Loma-asunnot
Rakennushistoria:

Villa Lahdensivulle ei ole koskaan muodostettu omaa kinteistöä, vaan sen maa-alue kuului Turholman yksinäistalolle tai Tullisaaren kartanolle, kunnes Aino Acktén poika Mies Arne Heikki Renvall (Reenkola), Aino Acktén tytär Glory Leppänen ja hänen miehensä Aarne Johannes Leppänen myivät kartanon alueet Helsingin kaupungille vuonna 1929.

Huvilan rakennushistoria on epäselvä. Rakennuttajasta tai suunnittelijasta ei ole löytynyt varmoja tietoja. Ainakin vuonna 1906 huvila oli toimitusjohtaja August Ramsayn omistuksessa, mutta se lienee rakennettu aikaisemmin, sillä Ramsayta verotettiin turholmalaisesta huvilasta jo vuonna 1902.

Ramsayt kutsuivat huvilaa nimellä Österbo. August Ramsay rakennutti mm. keilaradan huvilan pohjoispuolelle. Vuonna 1913 August Ramsay hankki omistukseensa Espoon kartanon ja alkoi muiden tehtäviensä ohessa omistautua maanviljelykselle. Saattaa olla, että samoihin aikoihin hän luopui myös Österbon huvilasta.

Huvilaa kutsutaan myös nimillä Villa Lahdensivu ja Relanderin huvila. Helsingin maalaiskunnan kiinteistöveroluetteloissa vuonna 1914 mainitaan Turholman yksinäistalon kohdalla huvilanomistaja filosofian tohtori Hugo Magnus Johannes Relander. Veroluetteloiden mukaan Turholman alueella oleva huvila oli Relanderin omistuksessa ainakin vuoteen 1932. Koulumies, vakuutusmatemaatikko, toimitusjohtaja ja moninkartainen valtiovarainministeri Relander kuoli vuonna 1947.

On epäselvää, milloin huvilarakennus on siirtynyt Helsingin kaupungille. Ilmeisesti tämä on tapahtunut ennen vuotta 1952, sillä tältä vuodelta Helsingin kaupunginarkistossa on säilynyt kiinteistöviraston kirjaama listaus huvila-alueen rakennuksista. Vuonna 1952 huvila-alueeseen kuului asuinrakennus (300 m2), huvimaja, sauna, uimahuone, käymälä-liiteri, kellari, keilarata, lato, kaksi pienempää asuinrakennusta ja liiteri.

Huvila peruskorjattiin vuosina 2001-2002. Vuonna 2008 huvila ja siihen liittyvät talousrakennukset olivat Helsingin kaupungin omistuksessa ja vuokrattuina yhdistyskäyttöön.

Kerroslukumäärä:Kaksikerroksinen rakennus.
Perustus:Graniittiharkko
Runko:Hirsi
Julkisivut:Rakennus on katettu pellillä. Julkisivut on verhoiltu vaaleaksi maalatulla pysty- ja vaakalaudoituksella. Julkisivuja koristavat vaalean punertavaksi maalatut koristelistat ja vihreät ikkunaluukut.
Sisätilat:Rakennus on pääosin kaksikerroksinen, itäsiipi on yksikerroksinen. Rakennuksen pääosan ensimmäinen kerros käsittää keittiön, yhden kamarin, suuren eteisen ja kaksi suurta salia. Pääosan toinen kerros käsittää aulan ja kuusi kamaria. Itäsiipi saattaa olla muuta rakennusta myöhäisempi, sillä sen sisätilojen yksityiskohdat ovat erilaiset. Itäsiipi käsittää erillisen asunnon. Villa Lahdensivun sisätilat ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneet. Tilajako noudattaa alkuperäistä. Lähes kaikki listat, väliovet, ikkunat ja paneloinnit ovat alkuperäisiä ja osassa on vielä jäljellä alkuperäistä pintakäsittelyä.
Ymp. kuvaus:Lahdensivun kokonaisuuteen liittyy rakennushistorialtaan tuntemattomat sauna ja talousrakennus.
Suojelutilanne:
Lausunnot:
Piirustusaineisto:Rakennusvalvontaviraston arkistosta ei löytynyt rakennukseen liittyviä asiakirjoja. Rakennuksen originaalipiirustuksia ei tavoitettu.
Lähteet:

Norrmén, Gustaf W. 1982. Släkten Norrmén. En krönika genom elva släktled och tre århundraden. Borgå.
Helsingin kaupunginarkisto. Kiinteistöviraston kansliaosaston arkisto.
Vantaan kaupunginarkisto. Helsingin maalaiskunnan kiinteistöveroluettelot.
Ruokonen, Ria toim. 2003. Stansvikin kartanoalue. Ympäristöhistoriallinen selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2003:1. Helsinki.
fi.wikipedia.org/wiki/Hugo_Relander
www.kansallisbiografia.fi

Luokitus:Luokka 1a - kulttuurihistoriallinen rakennusinventointi, myös sisätilat

 Arvotuskriteerit:
Rakennuksen arkkitehtuuri yksityiskohtineen on erittäin harkittua ja viimeisteltyä.
Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja.
Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset on onnistuneesti sopeutettu olemassaolevaan rakennukseen.
 
 Takaisin edelliselle sivulle