Repossaari sijaitsee alueella, joka vuonna 1798 jaettiin Holmgårdin kartanosta ja nimettiin Degerön kartanoksi. Vuonna 1885 lakitieteen kandidaatti Robert Castrénin perikunnan omistamasta Degerön kartanosta lohkaistiin kaksi palstaa Repoholm 1:9 ja Repoholm 1:12. Yhdessä palstat käsittävät koko Repossaaren. Jakoasiakirjoista ei löytynyt ostajatietoja. On epäselvää, milloin Repossaari ensimmäisen kerran vaihtoi omistajaa, mutta lainhuutoasiakirjoista käy ilmi, että jo vuonna 1884 Johan Ludvig Runebergin poika, insinööri Robert Runeberg oli luovuttanut osuutensa saaresta veljellensä kuvanveistäjä Walter Magnus Runebergille. Kolmas veli, lääketieteen professori Johan Wilhelm Runeberg osti molemmat Repossaaren kiinteistöt vuonna 1906.

Repossaari pysyi professori J. W. Runebergin omistuksessa aina tämän kuolemaan asti vuonna 1918. Tämän jälkeen kiinteistö oli kuolinpesän nimissä. Vuonna 1932 Repossaaren omistivat J. W. Runebergin tyttäret neiti Hjördis Runeberg (1879-1940) ja proferssorska Ester Anna Maria Borenius (1885-1976). Runebergit myivät saaren vakuutusosakeyhtiö Tarmolle vuonna 1940. Vakuutusyhtiäö Tarmo rakensi Reposaareen 1940-luvulla saunan, hiihtomajan sekä kaksi asuinrakennusta. Hirsinen sauna rakennettiin 1950-luvulla ja 1960-luvulla lisättiin tenniskenttä.

Repossaaren huvila on kerroksinen kokonaisuus. Vanhin ydinosa lienee peräisin 1880-luvulta. Huvila on merkitty vuonna 1886 tarkistettuun venäläiseen topografikarttaan. Huvilaa on myöhemmin laajennettu, pohjoinen lasikuisti lienee peräisin 1910-luvulta. Eteläinen lasikuisti lienee lisätty 1950. Vuonna 1950 haettiin lupaa lisärakennuksen rakentamiselle ja rakennuksen korottamiselle, kuistin rakentamiselle ja ullakon sisustamiselle (arkkitehdit Lappi-Seppälä ja Martas). Vuonna 1979 haettiin lupaa sisätilamuutoksille, kuistin muuttamiseksi lämpimäksi tilaksi ja parvekkeen rakentamiselle (arkkitehti Martti Uksila). Vuonna 1979 haettiin lupaa keittiön laajentamiseen, saniteetti- ja sosiaalitilojen lisäämiseen, 1. kerroksen lisälämmöneristämiseen ja LVI-järjestelmän lisäämiseen (arkkitehti Martti Uksila). Vuonna 2002 haettiin lupaa kantavien rakenteiden ja uloskäytäväjärjestelyjen muuttamiseen sekä 2. kerroksen lisälämmöneristämiseen (arkkitehti Antti Ilveskoski).

Vuonna 2008 Repossaari ja sen rakennukset olivat yritysomistuksessa ja lähinnä kesäkauden edustuskäytössä.

Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkisto.
Maanmittauslaitoksen arkisto. Degerön kylän maarekisterikirja.
Vantaan kaupunginarkisto. Helsingin maalaiskunnan kiinteistöveroluettelot.
Harvia, Yrjö 1936. Erikoisselvitys itäisen saariston liitosalueesta. Helsinki.
Repossaari Helsingin Laajasalossa. Sampo Oyj:n laatima esite saaresta. 2005.
www.kansallisbiografia.fi