HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja

15 - 2005

Kokousaika: 28.9.2005 klo 18.00 - 22.34
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

 

Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro

198 § 77

Esityslistan asia nro 3 77

KYSELYTUNTI 77

Kysymys nro 51 77

Valtuutettu Lipponen 77

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen 88

Valtuutettu Lipponen 99

Valtuutettu Luukkainen 99

Valtuutettu Ojala 1010

Valtuutettu Sarkomaa 1111

Valtuutettu Peltokorpi 1111

Valtuutettu Puhakka 1212

Valtuutettu Kalima 1313

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen 1313

Valtuutettu Hakola 1515

Valtuutettu Kolbe 1515

Kysymys nro 56 1616

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto 1616

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen 1717

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto 1818

Valtuutettu Puhakka 1919

Valtuutettu Arhinmäki 2020

Valtuutettu Kalima 2020

Valtuutettu Molander 2121

Valtuutettu Rantanen 2121

Valtuutettu Gartz 2222

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto 2222

Valtuutettu Anttila 2323

Valtuutettu Lehtola 2424

Valtuutettu Puhakka 2424

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto 2525

Valtuutettu Ojala 2525

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen 2626

Kysymys nro 58 2727

Valtuutettu Sarkomaa 2727

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen 2828

Valtuutettu Sarkomaa 2929

Valtuutettu Hakanen 3030

Valtuutettu Kiviniemi 3030

Valtuutettu Gartz 3131

Valtuutettu Ingervo 3131

Valtuutettu Lehtola 3232

Valtuutettu Puhakka 3333

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen 3333

Valtuutettu Siimes 3434

Valtuutettu Sarkomaa 3434

Valtuutettu Lipponen 3535

201 § 3636

Esityslistan asia nro 6 3636

LAINAN MYÖNTÄMINEN GOLFSATAMA OY:LLE 3636

Valtuutettu Hakanen 3636

Valtuutettu Karhuvaara 3737

Valtuutettu Vikstedt-Nyman 3737

Valtuutettu Bryggare 3838

Kaupunginjohtaja Pajunen 3838

Valtuutettu Rauramo 3939

Ledamoten Dahlberg 3939

Valtuutettu Hakola 4040

Valtuutettu Hakanen 4040

202 § 4141

Esityslistan asia nro 7 4141

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN 4141

KÄSITTELEMINEN 4141

Aloite 8 4141

Valtuutettu Arhinmäki 4141

Valtuutettu Vikstedt-Nyman 4242

Aloite 13 4242

Valtuutettu Lohi 4242

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro) 4343

Valtuutettu Anttila 4444

Apulaiskaupunginjohtaja Björklund 4444

Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff 4545

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn 4646

Valtuutettu Puhakka 4646

Valtuutettu Soininvaara 4747

Valtuutettu Bryggare 4747

Valtuutettu Brax 4949

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vapaavuori 5050

Aloite 16 5151

Valtuutettu Lohi 5151

Valtuutettu Havasto 5151

Valtuutettu Anttila 5252

Motion nr 18 5252

Ledamoten Dahlberg 5252

Aloite 19 5353

Valtuutettu Enroth 5353

Valtuutettu Ojala 5454

Valtuutettu Leppä-aho 5555

Valtuutettu Bryggare 5555

Valtuutettu Ebeling 5555

Valtuutettu Kolbe 5656

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri 5656

Valtuutettu Puhakka 5757

Valtuutettu Kolbe 5757

Aloite 22 5858

Valtuutettu Enroth 5858

Valtuutettu Arhinmäki 5858

Valtuutettu Walldén-Paulig 5959

Valtuutettu Perkiö 5959

Valtuutettu Urho 6060

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro) 6060

Valtuutettu Beurling 6060

Aloite 27 6161

Valtuutettu Vuorela 6161

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri 6161

Aloite 32 6161

Valtuutettu Puhakka 6161

Valtuutettu Näre 6363

Valtuutettu Hakanen 6464

Aloite 33 6464

Valtuutettu Siimes 6464

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen 6767

Valtuutettu Näre 6767

Valtuutettu Molander 6767

Valtuutettu Sydänmaa 6868

Valtuutettu Anttila 6868

Valtuutettu Näre (vastauspuheenvuoro) 6868

Valtuutettu Urho (vastauspuheenvuoro) 6969

Valtuutettu Vuorela 6969

Valtuutettu Puhakka (vastauspuheenvuoro) 6969

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro) 7070

Valtuutettu Rihtniemi 7070

Valtuutettu Siimes (vastauspuheenvuoro) 7171

Valtuutettu Nurmela (vastauspuheenvuoro) 7171

Valtuutettu Molander (vastauspuheenvuoro) 7272

Valtuutettu Lipponen 7272

Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff 7272

Valtuutettu Näre (vastauspuheenvuoro) 7373

Valtuutettu Sydänmaa (vastauspuheenvuoro) 7474

Valtuutettu Beurling 7474

Valtuutettu Hakanen 7575

Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Vehviläinen (vastauspuheenvuoro) 7575

Valtuutettu Siimes 7676

Valtuutettu Aarnipuu 7676

Valtuutettu Luukkainen (vastauspuheenvuoro) 7777

Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro) 7777

Valtuutettu Näre (vastauspuheenvuoro) 7878

Aloite 34 7878

Valtuutettu Vuorela 7878

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen 7878

203 § 7979

Esityslistan asia nro 8 7979

LÄNSISATAMAN TOIMITILATONTIN 20050/1 JA ERÄIDEN YLEISTEN 7979

ALUEIDEN ALAPUOLISTEN ALUEIDEN VUOKRAUSPERUSTEIDEN 7979

MÄÄRÄÄMINEN 7979

Valtuutettu Hakanen 7979

Valtuutettu Koskinen 8080

205 § 8181

Esityslistan asia nro 10 8181

VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN PIENTALOTONTEILLE 8181

(OULUNKYLÄN TONTTI 28210/8, TAPANINKYLÄN TONTTI 39037/1, 8181

SUUTARILAN TONTTI 40046/6, VARTIOKYLÄN TONTTI 45347/10, 8181

MELLUNKYLÄN TONTI 47118/7) 8181

Valtuutettu Koskinen 8181

206 § 8181

Esityslistan asia nro 11 8181

KAMPIN TONTTIEN 162/2, 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN 8181

(NRO 11314) 8181

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri 8282

207 § 8282

Esityslistan asia nro 12 8282

SÖRNÄISTEN KORTTELIN NRO 10280 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN 8282

(NRO 11383) 8282

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri 8282

209 § 8282

Esityslistan asia nro 14 8282

VALLILAN KORTTELIN NRO 390 OSAN SEKÄ PUISTO- JA RAUTATIE- 8282

ALUEIDEN (PASILAN KONEPAJAN ALUE, OSA-ALUE 1) ASEMA- 8282

KAAVAN MUUTTAMINEN (11360) 8282

Valtuutettu Ebeling 8383

Valtuutettu Rantanen 8383

Ledamoten Björnberg-Enckell 8484

Valtuutettu Sinnemäki 8585

Valtuutettu Kolbe 8686

Valtuutettu Rantanen (vastauspuheenvuoro) 8787

Valtuutettu Chydenius 8787

Valtuutettu Ojala 8787

Valtuutettu Rihtniemi (vastauspuheenvuoro) 8888

Valtuutettu Luukkainen (vastauspuheenvuoro) 8888

Valtuutettu Rantanen (vastauspuheenvuoro) 8989

Valtuutettu Lehtola 8989

210 § 9090

Esityslistan asia nro 15 9090

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39157/1 JA 39199/1 SEKÄ KATUALUEEN 9090

ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11352) 9090

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri 9090

198 §

Esityslistan asia nro 3

KYSELYTUNTI

Kysymys nro 51

Valtuutettu Lipponen

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Helsingin kaupungin väestö ikääntyy. Kaupunki on päättänyt painottaa palveluita, jotka mahdollistavat ikääntyvän väestön asumisen kotona mahdollisimman pitkään. Jatkuvasti kuitenkin tulee valtuutettujen tietoon tapauksia, jossa ikääntyvän henkilön palvelun tarve ja kaupungin tuottaman palvelun tarjonta eivät kohtaa.

Tutkimusten perusteella helsinkiläisten tyytyväisyys oman kotialueensa terveydenhoitopalveluihin vaihtelee. Varsinaisia ongelmia saattaa syntyä, kun ikääntyvä henkilö joutuu turvautumaan sairaanhoidon päivystyspalveluun. Sunnuntai-iltapäivänä Malmin sairaalan aulassa tapahtui tilanne, jossa ambulanssi toi paikalle vanhuksen. Vanhusta oli tarjottu jo kolmeen sairaalaan. Malmilla vanhukselle ja ambulanssin kuljettajille sanottiin, että viekää vanhus sinne mistä jo tulette. Vanhus oli itkenyt, että hän mieluiten haluaisi olla kotona, mutta kun "sydämestä ottaa".

Kysyisin, kuinka on mahdollista, että vanhuksia pallotellaan sairaalan päivystyksestä toiseen ja kuinka yleistä tällainen kohtelu on?

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

Arvoisa puheenjohtaja.

Henkilötietojen puuttuessa terveyskeskus ei ole voinut selvittää kyseistä tapausta.

Yleisesti potilaskuljetuksista voidaan todeta, että Helsingissä noudatetaan terveyskeskuksen ja HUSin yhteistä ohjetta "Potilasohjaus Helsingissä". Se on tämän vuoden helmikuulta. Se on tarkoitettu kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten, myös sairaankuljettajien noudatettavaksi valittaessa hoitopaikkaa, johon potilas ensisijaisesti lähetetään.

Oikean päivystyspisteen valinta perustuu tarkoituksenmukaiseen hoidon porrastukseen. Vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevat päivystyspotilaat hoidetaan kotiosoitteesta riippumatta HUSin sairaaloissa. Muut päivystysluonteista lääkärin apua tarvitsevat potilaat ohjataan iltaisin ja viikonloppuisin kotiosoitteen mukaiseen, piirijaon mukaan keskitettyyn terveyskeskuspäivystykseen Marian ja Malmin sairaaloihin. Yöaikaan päivystävät näiden sairaaloiden päivystyspoliklinikat. Ajankohdasta riippumatta perustason sisätautipotilaat sekä terveyskeskuslääkärin hoidettavat ja arvioitavat perustason kirurgiset potilaat ohjataan em. piirijaon mukaan Marian ja Malmin sairaaloiden päivystyspoliklinikoille sekä urologiset päivystyspotilaat Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalle. Mikäli potilas tuodaan ohjeistuksen vastaiseen hoitopaikkaan, päätöksen menettelytavasta tekee lääkäri. Äkillisesti sairastuneiden henkilöiden tilan ja avuntarpeen arvioiminen on sairaankuljettajille haasteellinen tehtävä. Erityisesti ikääntyneillä useiden sairauksien, oireiden ja vajavuuksien yhtäaikainen ilmeneminen vaikeuttaa tilannetta.

Selvityksen mukaan noin 70 % sairaankuljetuksista päätyy ensi yrittämällä oikeaan hoitopaikkaan. Osa potilaista joutuu siis siirtymään toiseen päivystyspisteeseen. Tällöin ei ole kyse pallottelusta, vaan tarkoituksena on löytää tarkoituksenmukaisin hoitopaikka potilaan kannalta. Hoitopaikkaa vaihdettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota potilaan informointiin. Henkilökunnan ammatillinen ja asiallinen käytös on luonnollisesti edellytys onnistuneelle hoitoon ohjaukselle. HUSin ja Helsingin yhteisen ohjeistuksen mukaan pelastuslaitoksen ambulanssi voidaan käännyttää suoraan toiseen hoitolaitokseen vain seuraavassa poikkeustapauksessa: "Hoitolaitoksen lääkäri, joka ei ole tyytyväinen hoitopaikan valintaan, on neuvotellut ja sopinut asian päivystävän ambulanssilääkärin kanssa." Tämä oli siis suora sitaatti. Sama menettely - terveyskeskuksesta saadun tiedon mukaan - koskee myös yksityisen ambulanssin käännyttämistä.

Sosiaali- ja terveystointa johtavana apulaiskaupunginjohtajana olen pakotettu toteamaan, että laki potilaan asemasta ja oikeuksista - oikeuslääketieteen oppikirjan mukaan, joka on siis Duadecimin painama vuodelta 2000 - lähtee kuitenkin siitä, että hoidon tarpeessa olevaa potilasta ei voida lähettää seuraavaan hoitopaikkaan selvittämättä etukäteen, voidaanko hänet ottaa siellä vastaan. Asia on siis sovittava vastaanottavan hoitopaikan kanssa. Näin on haluttu torjua 1980-luvun alkupuolella esiintynyttä ilmiötä, jolloin ambulanssit, varsinkin Helsingissä, joutuivat ajamaan ympäri kaupunkia ja tarjoamaan potilaita eri sairaaloille.

Voimatta - henkilötietojen puuttuessa - yksityiskohtaisesti selvittää nyt puheena olevaa tapausta, näyttää ilmiselvältä, että tässä tapauksessa ei ole toteutunut potilaslaissa tarkoitettu potilaan oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. On erittäin valitettavaa, että potilasta on palloteltu sairaalasta toiseen.

Vastaavien tilanteiden välttämiseksi - sosiaali- ja terveystointa johtavana apulaiskaupunginjohtajana - olen ilmoittanut HUSille ja terveyskeskukselle katsovani, että ohjetta potilasohjauksesta Helsingissä olisi ambulanssien käännyttämisen osalta tarkistettava vastaamaan lakia potilaan asemasta ja oikeuksista. Tällaisen kirjallisen päätöksen olen lähettänyt maanantaina.

Valtuutettu Lipponen

Kiitoksia oikein paljon vastauksesta.

Hienoa, että tähän asiaan on näin upeasti puututtu heti. Olen iloinen siitä, että 70 % on tähän mennessä - ainakin heti - asiakkaista löytäneet oikean paikan. Ja varmaan näissä siirtotapauksissa täytyisi erityisesti sitten informoida asiakasta, että mitä on tapahtunut ja miksi suunnitelmat ovat tällä hetkellä muuttuneet. Kiitoksia vastauksesta.

Valtuutettu Luukkainen

Arvoisa puheenjohtaja.

Ongelmia on myös ketjun toisessa päässä. Elikkä jos ja kun ohjeita hiotaan niin, että potilas pääsee HUSiin tai sairaalaan sisään, niin ongelma on sitten vielä se, miten sieltä pääsee ulos. Elikkä kaupungilla on aika paljon hiomista näissä hoitoketjuissa.

Tarkastuslautakunnassa olemme tutkineet sitä, miten paljon siellä ihmisiä on väärillä paikoilla. Kun kaupungin hoitoketjut eivät toimi, niin sitten HUSissa tulee ylivuorokausia ja sakkovuorokausia, ja niitä tulee edelleenkin. Tämä asia ei vieläkään ole kunnossa. HUS - niin kuin tiedetään - on kaupungin kaikkein kallein hotelli. Elikkä turha vuorokausi HUSissa tarkoittaa aika isoa laskua kaupungille. Sillä samalla rahalla voitaisiin ihmisiä hoitaa huomattavasti useampia vuorokausia tai useampia hoitojaksoja tarkoituksenmukaisemmissa paikoissa.

Eli kysyn, miten tämän suhteen jatkossa aiotaan toimia, että ihmiset oikeasti hoidettaisiin oikeissa paikoissa? Jos erikoissairaanhoidon osalta toimenpiteet on tehty, mutta kuitenkaan ihmistä ei voi vielä kotiuttaa, niin mitä virityksiä pitäisi tehdä, jotta hoitoketju toimisi niin, että ihmiset siirtyisivät seuraavaan hoitoyksikköön, että sieltä todella löytyisi tilaa ja että siirtyminen olisi aukotonta?

Valtuutettu Ojala

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni oli erittäin hyvä, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen myönsi, että potilaiden pallottelua edelleenkin tapahtuu ja että laki potilaan asemasta ja oikeuksista ei toteudu Helsingissä siten kuin sen pitäisi tehdä.

Itselläni on kokemusta 1980-luvulta ja 1990-luvun alusta tästä samaisesta ambulanssirallista. On erittäin valitettavaa, että 30 % ei päädykään oikeaan hoitopaikkaan. Elikkä tämä on aika huomattava osa potilaista. Osa tietysti pystyy ehkä heistä itse siirtymään oikeaan paikkaan. Kyllä se luku on erittäin suuri, että 30 % joutuu hakeutumaan toiseen paikkaan.

Olisin halunnut kysyä apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta sitä, että ? että asiaan puututaan, että kuinka paljon käännytyksiä tapahtuu mahdollisesti siitä syystä, että se hoitopaikka, johon potilasta ollaan viemässä, on täynnä? Me tiedämme ne ruuhkat, jotka vallitsevat Malmin sairaalan poliklinikalla ja Marian sairaalan päivystyspoliklinikalla. Itselläni on kokemusta nimenomaan siitä syystä, että yksinkertaisesti ei ole ollut enää yhtään ainoaa sänkyä vapaana tai edes paaripaikkaa, ja potilaathan vaativat ehdottomasti makuuasennossa olemista, niin on jouduttu käännyttämään toisiin paikkoihin. Paljonko tätä ambulanssirallia johtuu siitä, että hoitopaikka, joka olisi potilaalle hyvä hoitopaikka tai se oikea hoitopaikka, ei voi ottaa potilasta vastaan?

Valtuutettu Sarkomaa

Arvoisa puheenjohtaja.

Erittäin valitettava tapaus, joka tässä nousi esille. Oli hyvä, että tässä tuli nämä mittasuhteet esille, että paljon olemme saaneet tätä ambulanssirumbaa ja potilaiden pallottelua pienemmäksi. Mutta edelleen meillä on aika merkittävä määrä - oli se prosentti sitten 30, 20, tai paljon vähemmänkin - jos puhutaan ikäihmisistä tai palvelutarpeen hakijoista, jotka eivät ole oikeassa paikassa.

Kysehän tässä on aika paljon meidän palvelurakenteemme muutoksesta ja siitä mittavasta haasteesta, että me koulutamme henkilöstöämme. Meidän organisaatiomme on niin monimuotoinen, että melkein puhelinluettelo pitäisi osata ulkoa, jos yksittäisen henkilön pitäisi tietää, mihin mennä. Tässä on iso haaste.

Oli hieno kuulla, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen näin napakasti tähän vastasi. Me tarvitsemme paljon myöskin suunnitelmallisuutta, jos puhumme ikäihmisten saamisesta oikeaan paikkaan. Erityisesti ikäihmisille - on hän sitten vaikka dementoitunut henkilö - se on erittäin ikävää. Hänen kunnollensa voi olla hyvin dramaattistakin, jos joutuu useasti siirtymään paikasta toiseen.

Nyt on tulossa uusi laki hoivatakuusta. Kysyisinkin apulaiskaupunginjohtajalta, että tuoko tämä helpotusta ja vaatiiko se paljon muutoksia Helsingiltä, että voimme vastata tähän uuteen hoivatakuulakiin?

Valtuutettu Peltokorpi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olin erittäin ilahtunut apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen vastauksesta ja siitä, että selkeästi myönnetään, että meillä voi virheitä tapahtua. Toivotaan, että näitä virheitä ei jatkossa tapahdu, vaan kohtelu on asiallista ja asianmukaista ja ihmiset löytävät hoidon oikeasta paikasta ilman, että heitä juoksutetaan paikasta toiseen.

Valtuutettu Ojala otti jo esille nämä sulut päivystyksessä. Olisin halunnut myös kysyä, että kuinka paljon meillä on ollut sulkuja ja kuinka pitkäkestoisia ne ovat olleet?

Olen saanut itse viestiä, että välillä ilmeisesti myös päivystyksissä on ollut henkilökuntapulaa, että ei pelkästään se, että potilasmäärät ovat olleet suuria, vaan myös henkilökuntapulaa on ollut, josta syystä voidaan ajautua sulkutilanteeseen ja siihen, että ei pystytä ottamaan välttämättä potilaita vastaan. Mutta onko näitä nyt viime aikoina ollut missä määrin?

Ja sitten edelleen:

Olisin kysynyt myös tästä ns. yli 15-tuntisista potilaista, että kuinka paljon päivystyksessä on ollut näitä potilaita, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet hyvin pitkään odottamaan siellä jatkohoitopaikkaa tai päätöstä siitä, että ovatko he kotiutuskuntoisia? Osittainhan näissä voi olla kysymys esimerkiksi siitä, että odotetaan labratuloksia tai jotain muita tuloksia, että on selvästä pakko-odotustilanteesta kysymys.

Sitten kolmantena kysymyksenä tämä ns. pyöröovisyndrooma eli nämä vanhuspotilaat, jotka kotiutetaan ja he päivän, parin, muutaman sisällä tulevat uudelleen takaisin, niin onko tähän löydetty mitään ratkaisua?

Valtuutettu Puhakka

Arvoisa puheenjohtaja.

Tähän itse päivystysasiaan:

Eilen olimme tutustumassa terveyslautakunnan kanssa Marian päivystyksessä. Siellä lääkärit totesivat, että kaikkea "käännyttämistä" ei voida estää, koska tarvitaan selkeästi myös tutkimusta siitä, että mikä se oikea hoito on, elikkä tarvitaan asiantuntija-arvio. Tämä on tietysti yksi. Mutta tämä on vähän eri asia mitä tässä nyt tarkoitetaan.

Sitten puutun tähän, mitä valtuutettu Luukkainen totesi tästä päivystysten tilanteesta ja tästä hoitoketjun toimivuudesta ja samoin viittasi valtuutettu Peltokorpi.

Itse asiassa se suurin ongelma on tällä hetkellä se, että meillä on päivystykset tukossa ja se liittyy myös tähän hoitoketjun toimimattomuuteen. Meillä on 150 vanhusta tällä hetkellä yhteisakuuttisairaalassa ja pitkäaikaissairaalassa. Elikkä me ei päivystyksestä saada ihmisiä tarpeeksi nopeasti eteenpäin akuuttisairaalaan. Tällä hetkellä se pullonkaula on itse asiassa sosiaalitoimen puolella, jossa tarvittaisiin hoivapaikkoja. Tämä on se, joka tukkii tällä hetkellä sekä Malmin päivystystä että Marian päivystystä. Ja se kuvaus, jonka olemme saaneet molemmista päivystyksistä - terveyslautakunta on molempiin tutustunut - niin sehän on aivan kestämätön ja sietämätön. Siellä on potilaat käytävillä, että eivät ole joutuneet vielä ovien ulkopuolelle niin kuin asunnottomat, mutta läheltä pitää.

Valtuutettu Kalima

Arvoisa puheenjohtaja.

Oma tulkintani tästä tilanteesta on se, että tällainen henkilö, joka valittaa sydäntään, on kiireellisen hoidon tarpeessa todennäköisesti. Tämä on se seikka, joka tässä ällistyttää. Yleensähän ohjeet ovat senkaltaisia, että sydänpotilas viedään suoraan HUSin poliklinikalle ja siellä sitten selvitetään. Hän oli käynyt kolmessa sairaalassa ja sitten Malmi oli neljäs, josta käännytettiin. Tämä tuntuu aika kohtuuttomalta.

Mielestäni oli erittäin hyvä, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen, joka hallitsee tämän lainsäädännön perin juurin ja lienee valtakunnan parhaita asiantuntijoita tässä, niin kysyisin nyt sitä - tai sitä tulkintaa - että onko tässä nyt noudatettu tuota ohjetta, onko ohje riittävän yksityiskohtainen ja onko kuljetuksen koulutus riittävän tehokas?

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

Arvoisa puheenjohtaja.

Kysymyksiä tuli melko paljon. En laskenut, montako niitä oli. Mutta jos kaikkiin vastaisin yksityiskohtaisesti, ei meistä kukaan täältä pääsisi yöksi kotiin, ja taitaa olla muitakin asioita vielä käsiteltävänä.

Ensin totean uudelleen, että tätä kyseistä tapaustahan ei ole voitu selvittää juurta jaksaen, koska meillä ei ole tunnistetietoja. Silloin me olemme sen varassa, että nämä faktat pitävät paikkansa.

Toisaalta haluan todeta myöskin sen, että meillä on erittäin hyvä henkilökunta. Meillä on ammattitaitoinen ja osaava henkilökunta myöskin ambulansseissa. Se on tullut moneen kertaan selvitetyksi. Nyt hiljakkoin tehtiin ensihoidosta - tai oli ensihoitopäivä HUSissa, jossa Matti Toivola ja minä olimme kuuntelemassa - selvitystä. Täytyy sanoa, että Helsingin ensihoito on varsin korkeatasoista myöskin kansainvälisesti arvioiden. Eli henkilökunta on erittäin ammattitaitoista. Mutta kaikille tekeville sattuu.

Ja kuten totesin aiemmin, lain henki ja kirjain on hyvin selvästi kirjoitettu sillä tavalla, että potilasta ei voida vain lähettää ambulanssilla kulkemaan ympäri ja ambulanssikuljettajan kanssa yhdessä etsiskelemään, että ottaisiko joku jossakin hänet hoitoon. Lain henki ja kirjain on nimenomaan se, että on selvitettävä etukäteen, jos kyseiseen paikkaan ei voida ottaa, minne potilas sitten otetaan. Mutta lähtökohta on myöskin se, että ei kuka tahansa voi potilasta käännyttää. Jos on selvät sydänoireet, niin kyllä hänet silloin lääkäri yleensä aina tutkii, ennen kuin hänet lähetetään eteenpäin.

Mitä sitten tulee siihen, että miten päästään sairaalasta ulos ja miten hoitoketjut toimivat.

Se on tietysti totta, että meillä on jonkin verran stagnaatiota. Mutta samanaikaisesti täytyy muistaa, että hoito on monimuotoistunut. Ihmiset, jotka kentällä toimivat, ovat tottuneet tietyntyyppisiin järjestelmiin. Nyt näyttää olevan välillä vaikea hahmottaa, että meillä on olemassa kotisairaalatoiminta. Meillä on uudentyyppinen kotihoito, jossa myöskin lääkärit käyvät kotona ja jossa on uudentyyppistä hoitotoimintaa kotona jne. Eli nyt voidaan kotiuttaa aivan toisentyyppisiä potilaita kuin mitä voitiin aikaisemmin kotiuttaa. Tässäkin näyttää olevan vähän stagnaatiota. Näitä asioita ei nyt aivan vielä mielestäni osata. Kysymys on osittain myöskin oppimisesta, uusien toimintatapojen oppimisesta ja toinen toistensa työtapojen ja toimintojen oppimisesta. Mielestäni on aiheetonta - sanoisinko - tällaista vähän syyttelyä siitä, että kyllä terveyspuoli hoitaisi omansa, mutta sosiaalipuoli ei hoida tai sitten sanotaan päinvastoin. Kyllä tässä molemmat pyrkivät minun havaintojeni mukaan tekemään parhaansa. Lautakuntien puheenjohtajat ja molempien virastojen päälliköt istuvat nykyään jo varmaan harva se päivä keskenään ja yrittävät ratkoa tätä asiaa. Kyllä tässä on paljon tapahtumassa. Meidän on kaikkien opittava uudet toimintatavat.

Sitten täytyy myöskin todeta se, että meillä päivystysyksiköissä käy paljon sellaisia potilaita, jotka eivät lainkaan ole päivystyspalvelujen tarpeessa, vaan voisivat hoitaa ja hoidattaa vaivansa ihan muulla tavalla. Mutta kun meillä on erittäin suuri palvelujen kirjo ja monta toimipaikkaa, niin niitä myöskin käytetään varsin laajasti. Eivät ensihoitoon kuljettavat sairaankuljettajat pysty erehtymään sellaisessa paikassa ja paikkakunnalla, missä ei ole kuin yksi ovi, jonka eteen potilas kuljetetaan. Mutta kun meillä on niin monta toimipaikkaa, niin on mahdollista tietenkin myöskin erehtyä.

Eli vielä totean, että täällä on rakennemuutos meneillään, ja se aiheuttaa jonkin verran kitkaa. Mutta kentällä työskennellään kyllä kovin määrätietoisesti näitten ongelmien poistamiseksi.

Valtuutettu Hakola

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Kalimalle aivan selvyyden vuoksi toteaisin ja muillekin sen, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen kyllä jo varsin seikkaperäisesti tätä tilannetta selvitti.

Kaupungissahan vallitsee se järjestelmä siten, että pelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö vastaa kiireellisistä sairaankuljetuksista ja kiireettömästä vastaa sitten yksityinen sairaankuljetus. Pelastuslaitoksen tämä kiireellinen sairaankuljetus on kansainvälisesti hyvin tunnustettu ja äärettömän osaava, toiseksi paras maailmassa, muutama vuosi sitten arvioitu Helsingin kaupungin pelastustoimea.

Mitä sitten tulee - kuten on jo monta kertaa todettu - siihen, että on mahdoton arvioida tätä tilannetta, koska ei tiedä potilaan henkilöllisyyttä ja tämä "sydämestä ottaa" -lausuma ei tiedä sitä, että mitä pitää tuo kokonaisuus sisältää.

Kyllä lähtökohtaisesti - kun tämän asian tiimoilta kysyin tilannetta - että mikäli olisi kysymys sydänkohtauksesta jne., niin tämä varmastikin olisi kiireellisyysluokassa a, joka olisi ehdottomasti ensimmäiseen sairaalaan kuulunut. Mutta niin kuin sanottu, faktojen puuttuessa on mahdotonta ottaa sen kummemmin kantaa tähän asiaan.

Valtuutettu Kolbe

Haluaisin vain todeta valtuustolle lyhyesti.

Tänään julkistettiin pelastuslaitoksella Helsingin sairaanhoitokuljetuksen erittäin ansiokas historia, joka dokumentoi tarkasti sairaanhoitokuljetuksen 100-vuotisvaiheet. Ja lyhykäisesti voi todeta, että Helsinki on ollut hyvin edistyksellinen ja hyvin tietä näyttävä tässä. Suosittelen tätä kirjaa kaikille. Sen julkistaminen tapahtuu huomenna ja ylihuomenna virallisesti.

Kysymys nro 56

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Eduskunnan oikeusasiamies huomautti muutama vuosi sitten Helsinkiä siitä, ettei se ole hoitanut asunnottomien tilannetta kohtuullisella tavalla. Tilanne ehti välillä jo hieman kohentua, mutta Pursimiehenkadun asuntolan mentyä viime kesäkuussa remonttiin, erityisesti kaikkein huonokuntoisimpien asunnottomien asuntolapaikat vähenivät dramaattisesti.

Pursimiehenkadulla sijaitseva Helsingin vieraskoti otti ennen remonttiaan vastaan myös todella heikkokuntoisia ja päihtyneitä asiakkaita, joita muut asuntolat eivät huolineet asiakkaikseen. Tämän ryhmän sijoittaminen korvaaviin paikkoihin on osoittautunut todella vaikeaksi. Tällä hetkellä Herttoniemen Sahaajankatu on ainoa ns. ensisuoja, jonne voi tulla ilman maksusitoumusta ja humalassa. Lisääntyneen paineen takia Sahaajankadulla kaikki sisään pyrkijät eivät sinne mahdu, eikä heille ole osoittaa muutakaan paikkaa. Tämä on johtanut siihen että palvelun tarpeessa olevat yöpyvät ulkona, usein asuntolan pihapiirissä. Ilmojen kylmetessä tilanne tietenkin kärjistyy vielä entisestäänkin.

Sahaajankadun asuntolan kuntokin on hälyttävä. Palotarkastajat ovat jo rajoittaneet tilan käyttöä. Kosteus- ja homehaittojen takia myös henkilökunnan sairastelu on runsasta. Pursimiehenkadun asuntola on tarkoitus avata jälleen heinäkuussa 2006. Uusittuna sen paikkaluku on yli sata paikkaa niukempi kuin aiemmin, ja se tulee majoittamaan parempikuntoisempaa asiakaskuntaa kuin ennen. Näin ollaan tilanteessa, missä samaan aikaan kun asunnottomien keskuudessa heikkokuntoisten osuus kasvaa, erityisesti juuri tälle vaikeimmalle osaryhmälle osoitettavien paikkojen määrä vähenee.

Mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä asunnottomien tilanteen välittömän kriisin hoitamiseksi? Entä mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, jotta Sahaajankadun asuntola saataisiin normit täyttävään kuntoon? Entä kuinka kaupunki aikoo pitemmällä tähtäimellä huolehtia kaikkien, myös kurjimmassa asemassa olevien asunnottomien tilanteesta?

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

Arvoisa puheenjohtaja.

Pursimiehenkadun asuntolan remontti oli tiedossa hyvissä ajoin. Sosiaalivirasto aloitti korvaavien asuntolavaihtoehtojen etsimisen. Helsingissä ei löytynyt kiinteistöjä, joissa olisi ollut asuntolatoiminnan käynnistäminen mahdollista kaavan vuoksi. Yhdessä kumppaneiden kanssa yritettiin saada tilapäisiä käyttötarkoituksen muutoksia olemassa oleviin kiinteistöihin. Kaikki hankkeet kaatuivat helsinkiläisten asukkaitten ja yritysten vastustukseen.

Pursimiehenkadun remontin lähestyessä sosiaaliviraston omien yksiköiden käyttötarkoitusta muutettiin niin, että saatiin mahdollisimman monelle po. asuntolan haasteellisimmalle asukkaalle asumispaikka. Kaikki mahdollinen tehtiin olemassa olevilla voimavaroilla. Esimerkiksi tukikodeista asutettiin yksilöllisen harkinnan jälkeen asukkaita pienasuntoihin ja kaupungin vuokra-asuntoihin ja yksi tukikoti muutettiin naisille, jotka käyttävät päihteitä. Lisäksi päihdehuollon asumispalveluihin asutettiin mahdollisimman moni.

On tosiasia, että joittenkin Pursimiehenkadun asuntolan entisten asukkaitten asuttaminen on vaikeaa. Ensisuoja-asukkaista heitä on viime päivinä ollut noin viisi henkilöä, mutta ilmojen kylmetessä lukumäärä oletettavasti kasvaa. Asiakkaat, joille korvaavia palveluja tarvitaan, ovat syrjäytyneitä päihde ja/tai mielenterveysongelmaisia. Henkilökuntaa tulisi olla 24 tuntia vuorokaudessa. Päihteettömyyttä tai lähes päihteettömyyttä vaativia asumispalveluja on helsinkiläisille asunnottomille riittävästi.

On syytä olla huolissaan syrjäytyneimmistä asunnottomista. Sahaajankadun asukkaille on alkamassa tehostetun sosiaalityön interventio. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni pois ensisuojasta muihin asumispalveluihin. Keinona ovat mm. oma ohjaaja ja sosiaalityön tehostaminen. Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa on vireillä palveluohjausprojekti kohderyhmän kanssa. Pidemmällä aikavälillä asukkaiden tilanne paranee huomattavasti. Diakonissalaitoksen kanssa on sovittu, että vuonna 2006 ja 2007 peruskorjauksesta valmistuviin Diakonissalaitoksen yksiköihin asutetaan huonoimmassa asemassa olevia asukkaita.

Pursimiehenkadun asuntolan peruskorjaus valmistuu kesällä 2006, ja paikkoja tulee olemaan noin 100. Ylläpitäjän kanssa on sovittu, että asuntolan asiakaskunta ei tule muuttumaan, vaan asuntolaan tullaan jatkossakin asuttamaan sama asiakaskunta kuin ennen remonttia.

Oikeusasiamiehen tarkastuksen jälkeen Sahaajankadun ensisuojaa ja asuntolaa on laajennettu rakentamalla ensisuojan yhteyteen 197 m2:n uudisrakennus. Vanhalla puolella on havaittu kosteus- ja homehaittoja. Niitten korjaus on vireillä. Sahaajankadun asuntolan palotarkastuksessa ei ollut huomautettavaa asuntolan kunnosta. Palotarkastuksessa todettiin, että asuntolan rakennusluvan mukainen paloluokka on B3, jolloin 1-kerroksisen rakennuksen suurin sallittu henkilömäärä on 50. Tämä tulee huomioida asuntolan käytössä.

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto

Avainkysymys tässä siis on se, että onko kaupungilla tarjota korvaavia paikkoja asunnottomille sillä aikaa, kun Pursimiehenkadun asuntola on remontissa. Ja sikäli kun pystyin tätä vastausta seuraamaan, niin mielestäni jäi jokseenkin auki, onko se tilanne ihan hoidossa.

Nythän on niin, että jotta asunnottomien tilanne tulevana talvena ei kriisiytyisi, kaupungin pitäisi voida osoittaa korvaavia majoituspaikkoja. Nyt meillä on 100 - 150 paikkaa vähemmän kuin viime talvena. Se tarkoittaa sitä, että mielestäni on aika kyseenalaista, että tämä tilanne voitaisiin ratkaista sillä tavalla, että työnnettäisiin asunnottomat jollakin tavalla järjestelmään eli priorisoitaisiin heidät muiden avun tarvitsijoiden edelle ja heidät sijoitettaisiin esimerkiksi päihdehuollon hoitokoteihin ja tukikoteihin.

Herttoniemessä - jossa itse asun ja jossa Sahaajankadun asuntola ei ainakaan minua henkilökohtaisesta, enkä ole kuullut, että ketään muutakaan naapuria häiritsisi - niin meillä Herttoniemessä tilanne on nyt siis se, että alkoholistimiehille tarkoitettu Sahaajankadun asuntola ei kykene ottamaan vastaan kaikkia kadulla asuvia. Eli virallisia makuupaikkoja Sahaajankadulla on 50, mutta käytännössä yöpyjien määrä lähentelee tällä hetkellä sataa henkilöä, ja jo nyt Sahaajankadun pihalla nukkuu asunnottomia. Vailla vakinaista asuntoa ry:stä on kerrottu, että Sahaajankadulta tulee joka ilta sellainen viesti, että he joutuvat laittamaan lapun luukulle joka ilta jo klo 10:ltä sen vuoksi, että varapaikat ovat jo täynnä, ja ...?

Valtuutettu Puhakka

Jatkan edellisen valtuutetun puheenvuorosta.

Elikkä se on todellakin auki, että mihin siellä viiden sijaan. Siellä on todellakin kyse kymmenistä eikä viidestä henkilöstä, jotka eivät pääse sisään. Se tulee nousemaan useisiin kymmeniin. Tällä hetkellä siellä on pahimmillaan ollut parikymmentä ihmistä, jotka ovat nukkuneet ulkona vilttien kanssa.

Täällä apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen totesi, että ei ole löydetty tiloja, koska yritykset ja asukkaat vastustavat.

Eihän sitä vastuuta voi kaataa yritysten ja asukkaiden niskaan. Kyllä on löydyttävä paikka.

Tällä hetkellähän tilanne on se - niin kuin tässä kysymyksessäkin ilmenee - että me tarvitsemme tällä hetkellä hätämajoitusta, että saamme tämän talven selvitettyä.

Ja tämä selvitys tästä Pursimiehenkadun remontin valmistumisesta ja sen jälkeisestä tilanteesta, niin se tulee olemaan sellaisessa kunnossa, että, tai remontoituna hyvässä kunnossa, mutta se ei todellakaan vastaa näiden ihmisten tarpeisiin, jotka tällä hetkellä majoittuvat Sahaajankadulla.

Meillä on ainoastaan yksi paikka, jossa nämä ihmiset voivat olla lämpimässä. Tämän lisäksi on Walkers yökahvila, ja se ei ole tarkoitettu nukkumista varten.

Tämä on todella uskomaton tilanne. Täytyy ihmetellä, että silloin kun Pursimiehenkatua alettiin remontoida, että siinä ei tehty kunnon suunnitelmaa korvaavista tiloista.

Sitten tämä työsuojelukysymys on tosi ihmeellinen.

Täällä apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen totesi, että vireillä on korjaus.

Siellä on useaan otteeseen oltu yhteydessä työsuojeluviranomaisiin huonon ilman takia. Ihmiset, työntekijät ovat sairastelleet. Sellaisessa tilanteessa ei pitäisi edes käyttää osaa siitä tilasta.

Valtuutettu Arhinmäki

Arvoisa toveri puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen puheenvuoro oli aika jäätävän kylmä niille miehille, jotka tällä hetkellä joutuvat päivittäin majoittumaan Sahaajankadun pihassa.

Se tilanne on aika hirvittävä. Nimittäin asun aivan lähellä ja näen joka päivä sitä kurjuutta, mikä tällä hetkellä on. Talvella monesti näkee miehiä, joilla ei ole sukkia jaloissa, pelkät kengät ja he etsivät sitä asuntolaa. Ja kun koiraa lähden ulkoiluttamaan, niin aina varaan taskun pohjalle muutaman kolikon, että on kahvirahaa tarjota.

Kyllä tilanne on se, että me emme voi enää mennä sen taakse, että ei ole korvaavia tiloja, että asukkaat vastustavat, yritykset vastustavat eikä ole kaavamuutoksia. Nyt on kysymys siitä, että Keski-Euroopassa ja Venäjällä joka talvi saadaan näitä uutisia siitä, että ihmisiä kuolee pakkaseen, ja jos me emme jotain tälle tilanteelle tee, niin Helsingissä tulee myös ihmisiä kuolemaan pakkaseen. Kyllä nyt pitää löytyä ratkaisu huolimatta siitä, mikä on vastustus ja mikä on kaavatilanne. Hankitaan vaikka asuntolaiva ja laitetaan Herttoniemenrantaan, kotikaupunginosani satamaan se ja hoidetaan sinne niille asunnottomille paikka. Ei tämä voi olla sellainen tilanne, että nostetaan kädet pystyyn ja odotetaan, että viekö talvi mennessään ja kuinka monta vie.

Tämähän on myös johtanut sillä lailla järjettömään tilanteeseen, että Sahaajankadulle tulevien määrää on yritetty rajoittaa mm. sillä tavalla, että siellä on ruokailumahdollisuudet lopetettu eli yritetään ohjata Pääskylänrinteen päiväkeskukseen. Tämä ruokailu on ollut juuri sen vuoksi, että nämä ihmiset ovat muutenkin äärimmäisen heikossa asemassa, heikossa ravinnossa ja heikossa terveydentilassa. Tämä on ollut se, jolla olemme mahdollistaneet edes jonkunlainen kunnollinen ravinto niille, ja nyt sitten alamme leikkaamaan tällaistakin terveyskysymystä. Nyt pitäisi kyllä, apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen, tehdä ihan mitä tahansa ratkaisuja, jotta me talvi hoidetaan niin, että jokaisella on lämmin katto pään päällä.

Valtuutettu Kalima

Arvoisa puheenjohtaja.

Eduskunnan oikeusasiamies Paunio totesi tarkastuksessaan noin vuosi sitten, että olosuhteet Sahaajankadulla eivät täytä perustuslaissa säädettyjä vaatimuksia ihmisarvoisen elämän ylläpitämisestä. Ja kaikesta edellä esitetystä käy ilmi, että tämä tilanne on oikeastaan pahentunut. Jo silloin mietin sitä, että milloin kaupunki on siinä vaiheessa, että oikeusasiamies nostaa syytteen asianomaisia viranhaltijoita vastaan.

Ja näyttää siltä, että tämä, että tätä märkäpää -asiaa ? ei ole hoidettu ja että ravinnon jakaminen on lakkautettu tai keskeytetty sen takia, että tänne ei hakeutuisi niin paljon, joita ei voida ottaa sisään, osoittaa, että tämä on karannut käsistä.

Kysyn, mikä on apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen kanta tähän perustuslain tulkintaan? Katsooko hän, että säännökset täyttyvät ja niitä noudatetaan asianmukaisesti?

Valtuutettu Molander

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sahaajankadun tilanne on todella aika hurja. Tosin olen iloinen, että apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen lupasi jotain, että Sahaajankadun asukkaisiin kiinnitetään huomiota.

Kun katsoo sitä ympäristöä, niin eihän se ketään varsinaisesti häiritse, mutta ne ihmiset, jotka siellä ympärillä pyörivät, ovat todella kurjassa kunnossa. Siinä kadun toisella puolella on asuinalue, jonka piha on aika hurja, kun siellä myöskin nukutaan. Ei se piha ole kovinkaan hyvä lasten ikioma leikkipaikkapiha.

Sahaajankadun tilanteeseen, niiden rakennusten kuntoon ja siihen koko tilanteeseen on kiinnitettävä huomiota.

Valtuutettu Rantanen

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Sahaajankadun asuntola sijaitsee oikeastaan lähempänä Roihuvuorta kuin Herttoniemeä. Se on ihan tarkkaan siinä rajalla. Asun itse muutaman sadan metrin päässä ja tunnen alueen ja tämän ongelmat ihan omakohtaisesti hyvin. Tiedän, että lähellä asuvat asukkaat ovat pitäneet sitä häiriötä ilmeisenä, mutta olen koettanut toppuutella mielialaa juuri sillä, että jossakinhan näiden asuntoloitten oikeasti on oltava, ihan oikeasti.

Meidän ongelmamme on ollut siinä, että esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa viime kaudella torpattiin joitakin hankkeita nimenomaan asukasvastustuksen takia. Meidän pitäisi oikeasti ottaa vastaan tämä laajemmin kaupungissa ja poliitikkojen myös ymmärtää se, että niitä pitää pystyä sijoittamaan myös omille alueille.

Olen katsonut sitä tilannetta juuri siltä osin, että se matka metroasemalle on verraten pitkä, joka aiheuttaa koko ajan ongelmia myös, että ne kaverit, tai äijät, eivät pysty välttämättä aina kävelemään. Sinne sammuu jengiä matkallekin. Se on tosi kauheata se homma. Mutta niin kuin sanottu, sen sijaan, että mietittäisiin, miten ne tuolla ? otetaan pois, niin pitäisi pystyä jakamaan sitä kakkua.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen vastauksessa kävi ilmi, että se palotarkastuksen 50 -rajoitus on johtanut siihen, että kun se on ainoa märkäpuolipaikka ilmeisesti koko kaupungissa, niin sen takia talo on puoliksi tyhjillään ja märkäpuolella on liikaakin välillä väkeä, mutta toinen puoli on tyhjä, koska se koko rakennus vetää sen 50. Jos ei sitä saada pian kunnostettua, niin se kapasiteetti on myöskin siinä suhteessa huonossa hyötysuhteessa.

Kaiken kaikkiaan, tälle asialle oikeasti pitää tehdä jotain nopeasti. Ajan siitä fillarilla ja dösällä joka päivä ohi ja ei näytä hyvältä, ei sivistysvaltion touhulta.

Valtuutettu Gartz

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen pyytänyt, että sosiaalilautakuntaa informoidaan asiasta ensi viikon kokouksen jälkeen. Tarkoituksena on pohtia, mitä tässä akuuttitilanteessa on tehtävissä nopeasti.

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto

Puheenjohtaja.

Sanon vielä uudestaan sen, että minä tosiaan itse asun Herttoniemessä ja se, että se Sahaajankadun asuntola on siellä, niin se ei häiritse meitä millään tavalla. Mutta tilanne on tietysti ihan toinen, että jos Herttoniemessä pyörii sitten sata - tai kuinka paljon hyvänsä - näitä asunnottomia miehiä, jotka eivät mahdu sinne asuntolaan, niin silloin on ihan selvää, että kylmillä ilmoilla täytyy päästä rappukäytäviin tai jonnekin ja silloin se asukasvastus alkaa olla aika suurta, mikä on tietysti ymmärrettävää.

En tiedä, miten kaupunki aikoo tämän tilanteen ratkaista. Mutta tosiasia on se, että jonkunlainen hätämajoitus on ihan pakko järjestää, koska ilmat ovat jo kylmät, oli se sitten joku halli jossakin tai jotakin telttoja, tai jos kaupunki ei pysty kattoa heille pään päälle antamaan, niin sitten mielestäni kaupungin pitäisi järjestää joku maksusitoumus, että nämä ihmiset pääsisivät johonkin motelleihin tai mihin hyvänsä matkustajakoteihin nukkumaan, koska kaupunki ei voi jättää asunnottomia ihmisiä kadulle, jos näin on.

Valtuutettu Anttila

Arvoisa puheenjohtaja.

Asunnottomien asumisen hoitaminen on todella vaikea asia, ja ei voi väittää, etteikö tässä kaupungissa ainakin enemmistö olisi yrittänyt tämän asian eteen tehdä jotakin.

Viime vuonna kaupunkisuunnittelulautakunnassa oli yksi yhden teollisuusalueella olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutoslupahakemus nimenomaan tarkoituksella, että olisi perustettu siihen asunnottomien asuntola. Se sijaitsi erittäin hyvällä teollisuusaluepaikalla. Siihen olisi aivan hyvin voitu perustaa asunnottomien asuntola. Se oli Pitäjänmäellä. Monella tavalla sitä selvitettiin. Hankkeen hakija oli valmis rakentamaan sinne sisälle myöskin erittäin hyvät asumisolot, omat huoneet ja kaikki peseytymis- ym. mahdollisuudet. Tällainen teollisuusrakennusten muuttaminen edellyttää kuitenkin poikkeusluvan hakemista, ja tätä haettiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa siitä äänestettiin, samaten kaupunginhallituksessa, mutta enemmistö oli kuitenkin valmis myöntämään poikkeusluvan. Mutta se kaatui siihen, että korkein hallinto-oikeus - tai joko hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus- hylkäsi sen eli otti toisenlaisen kannan, otti sisältöön kantaa ja hylkäsi poikkeusluvan antamisen. Joten kyllä tämä on todella vaikea asia hoitaa, koska ei pelkästään asukkaat ja ympäristö, vaan jos joku oikeuslaitoskin nyt sitten, huolimatta siitä, että eduskunnan oikeusasiamies patistaa kaupunkia järjestämään asian, niin kuitenkin sama oikeusviranomainen ottaa toisenlaisen kannan.

Valtuutettu Lehtola

Rouva puheenjohtaja.

Muistan, kolme vuotta sitten, kun eduskunnan oikeusasiamies oli tämän kantansa antanut, niin se oli erittäin hyvä piiska silloiselle sosiaalilautakunnalle. Silloin todella päättäväisesti lähdettiin toimenpiteisiin. Tämä on hieno asia, tämä Pursimiehenkadun remontti. Se oli todella epäinhimillinen ghetto siihen aikaan. Siitä täytyy olla iloinen. Mutta jatko on vaikeaa ollut.

Täytyisi nyt palauttaa mieliin se apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomiojan aikanaan esittämä periaate, että tätä rasitusta on jaettava tasaisesti eri kaupunginosille, että heidän on kannettava osa vastuutaan. Hätämajoitus on käsittääkseni siinä mielessä välttämätön, että enää ei anneta kuolla hankeen näitten kavereitten, niin kuin aikanaan tapahtui. Marraskuun liikehän perustettiin osittain näitten hankkeen kuolleitten kavereitten takia. Kirkoissa oli hätämajoitusta siihen aikaan. He saivat kolme, neljä vuorokautta olla aina kirkossa, ennen kuin seurakuntaneuvosto tuberkuloosivaaran takia kielsi sen asuttamisen siellä. Länsi-Pasilasta puretussa kirkossakin he olivat. Invalideille kerättiin viimeiset markat taskun pohjilta, että heille saatiin ratikkalippu Pasilaan. Yksi horjui klo 23:n aikaan sisään ja horjahti suoraan alttarille. Salista kuului karmea karjaisu: "Helvetti. Mies on ehtinyt tuohon ikään eikä tiedä, että kirkossa saa mennä alttarille vain papiksi vihityt."

Valtuutettu Puhakka

Arvoisa puheenjohtaja.

Sosiaalilautakunnan puheenjohtajan, valtuutetun puheenvuoroon haluaisin sanoa.

On hieno asia, että sosiaalilautakunta ottaa tämän asian esille. Haluaisin vedota, että nyt tehtäisiin tällainen päätös, että saataisiin tämä syksyn ja ensi talven tilanne hoidettua ja samalla ryhdytään hakemaan kestävää ratkaisua.

Aivan kuten valtuutettu Lehtola sanoi, niin aikaisemmin tarvittiin "piiska". Täällä ovat monet todistaneet sitä, kuinka tätä asiaa on selvitetty ja yritetty hakea, mutta se on kaatunut asukkaiden vastustukseen. Näin ei voi tapahtua. Emme voi toimia sillä tavalla, että yksi osa ihmisistä jätetään kadulle sen takia, että kukaan ei halua heitä kotinurkilleen. Se on sivistysvaltion vastaista.

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen kiitollinen siitä, että valtuutettu Puhakka otti esiin ajatuksen tästä kestävästä ratkaisusta.

Vaikka meillä on nyt tämä kriisitilanne, mikä pitäisi ratkaista niin nopeasti kuin mahdollista, niin nythän on tiedossa myös se, että tällaiset asunnottomien isot yömajat vain pahentaa asunnottomuusongelmaa ja näiden asumisongelmaisten ihmisten elämäntilannetta noin ylipäätänsä. Siksi on mielestäni hyvä, että sitä Pursimiehenkadun asuntolaa kohennetaan.

Muistuttaisin päättäjiä myös siitä, että budjetti on tulossa ja loppusyksyssä on tulossa asunto-ohjelma, että meillä on kyllä itse asiassa ihan hyvät eväät lähteä tätä asiaa korjaamaan jo hyvin pian.

Haluaisin tuoda tässä esiin sellaisen asian, että kuulin tänään Vailla vakinaista asuntoa ry:stä, että heidän budjetistaan on vähennetty 50 000 euroa ensi vuoden avustuksia. Ja kun ajattelee nyt tätä tilannetta, niin herää kysymys, miksi ihmeessä näin on tehty? Tätäkin asiaa voitaisiin lähiviikkoina miettiä uudestaan.

Valtuutettu Ojala

Arvoisa puheenjohtaja.

Kyse on tietysti siitä, että onko Helsingissä riittävästi poliittista tahtoa ratkaista tämä vaikea asunnottomien asunnottomuusongelma. Tässä tarvitaan aivan selvästi hätäratkaisu nopeasti, jotta voidaan turvata katto pään päälle kaikille niille, jotka tällä hetkellä joutuvat nukkumaan rapuissa ja tässä tapauksessa ulkonakin, ja tarvitaan pitkäaikainen ratkaisu, johon on mahdollista saada niin Raha-automaattiyhdistyksen kuin ARA:nkin rahaa, eli rahaa ja tukea on kyllä tulossa. Nyt tarvitaan vaan Helsingissä selviä ratkaisuehdotuksia.

Muistutan vain, että asuntohotelli Fenno rakennettiin aikoinaan asuntolan paikalle Kaarlenkadun ja Franzeninkadun kulmaan. Kun se hyväksyttiin täällä valtuustossa, esitin epäilyjä siitä, miten mahtaa käydä. Silloin puhuttiin kauniisti, että sitä voidaan ottaa myös käyttöön asunnottomille. Kuinka on käynyt? Ei suinkaan siellä asunnottomat asu, vaan se on aivan normaalissa hotellikäytössä.

Tässäkin valtuustosalissa on varmasti meitä monia valtuutettuja, jotka ovat kokeneet myös sen ajan, kun Helsingissä oli Lepakkoluola asunnottomia varten. Toivottavasti siihen ei tarvitse koskaan palata takaisin, sellaisiin olosuhteisiin. Mutta jonkinnäköinen katto pään päälle on nyt pakko löytää näille ihmisille, jotka ovat heitteillä ulkona.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä on jo valotettu sitä, että monia hankkeita on ollut vireillä ja monet hankkeet ovat kaatuneet. Yksi oli Sininauhaliiton Arinatien hanke, joka kaatui asukkaitten vastustukseen. Ring Asunnot suunnitteli asuntolaa Metsälään. Sielläkin asukkaat ja yritykset vastustivat. Edes teollisuusalueelle ei tässä kaupungissa pysty asuntolaa rakentamaan, kun asukkaat vastustavat.

Toivoisin, että valtuutetut, kun seuraavat kansanliikkeet lähestyvät teitä, ryhdikkäästi kerrotte, että asuntoloita on saatava myöskin Helsinkiin perustetuksi.

Sitten toteaisin sen, että osittain tämä on itse aiheuttamani ongelma. Nimittäin Raha-automaattiyhdistyksen hallituksessa taistelin vuosikausia, että saimme ne saneerausrahat, joilla Pursimiehenkatua nyt saneerataan. Se aiheutti tietysti sen, että paikkoja suljettiin. Ja tässä sitä nyt ollaan ihmettelemässä, että mihin nämä kaikki ihmiset saadaan.

Olen samaa mieltä siitä, että jokainen ihminen tarvitsee katon päänsä päälle. Niin kuin vastauksessa yritin kertoa, niin me yritämme saada ihmisiä tilapäismajoituksista pysyvämpiin ratkaisuihin. Ei Sahaajankatu ole, varsinkaan se märkäpuoli, kenenkään pysyvä asunto. En ymmärrä, että kukaan voisi ajatella, että siellä pysyvästi voitaisiin ihmisiä asuttaa. (Välihuuto!) Meidän tietojemme mukaan sinne on nyt päässyt. Me yritämme koko ajan etsiä niitä ratkaisuja, millä tämä asia saadaan hoidettua.

Sitten tuohon ruokailukysymykseen puututtiin täällä.

Ruokailumahdollisuuden on todettu ylläpitävän ensisuojassa asumista. Näitäkin ihmisiä yritetään saada muuntyyppisiin asumismuotoihin. Sitä sosiaaliviraston henkilökunta on hyvin tehostetusti pyrkinyt hoitamaan.

Tuomioistuin nähtävästi katsoi, että poikkeusluvalla ei voitu ratkaista asiaa Arinatiellä. Ymmärsin, että kaavalla asia voitaisiin ratkaista. Mutta nämä kaikki vievät aikaa. Ne kestävät pitkään, kun kaikista asioista valitetaan.

Kestävää ratkaisua tässä pyritään etsimään koko ajan.

Kysymys nro 58

Valtuutettu Sarkomaa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vielä yksi kysymys.

Helsingin sairaaloissa odottaa parhaillaan lähes 200 korkeaan ikään ehtinyttä vanhusta vanhainkoti- tai palveluasumispaikkaa. Kotihoidossa heitä jonottaa runsas sata. Tilanteen vakavuutta kuvaa käyttöön otettu tilapäinen sulku, jossa sairaaloissa odottavien jono on päätetty purkaa niin, ettei kotisairaanhoidossa olevia vanhuksia oteta kolmeen kuukauteen pitkäaikaiseen laitoshoitoon.

Moni ikäihminen on kaupungissamme varsin vaikeassa tilanteessa, eikä saa hänelle kohtuudella kuuluvaa palvelua. Yksin asuvien vanhusten tilanne on erityisen vaikea. Poikkeuksellinen sulkutoimenpide osoittaa, että vieläkään kotikaupungissamme Helsingissä vanhusten palvelut eivät toimi tavoitellulla tavalla.

Vanhusten turhan laitoksessa makuuttamisen estämiseksi ja palvelutarpeeseen vastaamiseksi on kotipalvelua tehostettava ja sairaala- ja kotihoidon välillä olevia vanhusten palveluvaihtoehtoja lisättävä. Myös ikäihmisten kuntoutusta on parannettava. Edellä tästä käytiin jo keskustelua, ja osin saatiin vastauksia.

Mutta kysynkin vielä - arvoisa valtuuston puheenjohtaja - mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, jotta vanhukset saisivat tasavertaisesti tarvitsemansa palvelut ja että turhasta laitoksessa makuuttamisesta päästäisiin eroon sekä päästäisiin vanhuspalvelustrategian mukaiseen palveluiden rakenteeseen ja laatuun?

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

Arvoisa puheenjohtaja.

Vanhustenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi Helsingin terveyskeskus ja sosiaalivirasto ovat vahvistaneet ja tehostaneet kotihoitoa sekä asumispalveluja.

Kotisairaanhoito ja kotipalvelu ovat toimineet yhdistettynä kotihoitona vuoden 2005 alusta lähtien. Kotihoitoon on palkattu 20 lääkäriä kotona annettavan hoidon tehostamiseksi. Kotihoidossa on lisäksi syyskuun alusta 2005 käynnistynyt uusi toimintatapa, jossa sairaanhoitaja arvioi palvelutarpeen akuuttitilanteessa asiakkaan kotona.

Palveluasumisessa vanhusten asumiskäyttöön rakenteellisesti soveltumattomat yksiköt siirretään vuoden 2006 alusta lähtien muuhun käyttöön ja jäljelle jäävien yksiköiden rakenteita korjataan vanhusten tarpeita vastaaviksi. Palveluasumiseen on lisätty sairaanhoitajahenkilökuntaa vuodesta 2004 lähtien, jotta yksiköissä voitaisiin jatkossa hoitaa entistä huonokuntoisempia asiakkaita sekä avo- että laitospalveluissa jatketaan ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien palvelujen kehittämistä.

Asiakkaiden ohjaus palveluihin tapahtuu ns. SAS -järjestelmän suunnittelu-, arviointi- ja sijoitus -avulla. SAS- -järjestelmä on uudistettu vuoden 2005 alussa. Sijoituksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä koko kaupungin alueella. Tällä pyritään takaamaan kaikille helsinkiläisille ikäihmisille tasavertainen palveluihin pääsy asumispaikasta riippumatta.

Akuuttisairaaloissa olevan ruuhkan vuoksi Helsingin terveyskeskus ja sosiaalivirasto ovat sopineet, että syys-marraskuussa ympärivuorokautiseen hoitoon sijoitetaan ensisijaisesti akuuttisairaaloissa jonottavia asiakkaita. Kyse ei ole kotona jonottavien asiakkaitten sulkemisesta kokonaan sijoittamisen ulkopuolelle, vaan tavoitteena on 3 kuukauden määräajan aikana tehostetusti purkaa akuuttisairaanhoitoon kertynyttä jonoa. Kaikki sijoituspäätökset tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella.

Valtuutettu Sarkomaa

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunkimme tavoitte ?, pyrkimys ikäihmisten palveluiden kehittämiseksi ovat erinomaiset, mutta arjessa todellisuus on liian usein aivan toista.

Tämä sulku, joka oli kysymyksen johdatus, niin todettiin, että olisi määräaikainen. Mutta kun tähän asiaan on paneutunut ja vanhustenpalveluihmisten kanssa keskustellut - viimeksi tänään - on tullut sellainen käsitys ja sellaista viestiä, että tämä ei olisi väliaikainen, vaan pääosin käytäntö. Koska sairaaloissa on sakkomaksut ja paine saada sairaalasängyt akuutimmin niitä tarvitseville, niin on syntynyt sellainen noidankehä, että jotakuinkin ikäihmisten pitäisi mennä sairaalaan päästäkseen vanhainkotiin tai tehostettuun palveluasumiseen, koska tämä noidankehä on syntynyt. Tällaisesta, vähän hölmöläisen noidankehästä pitäisi päästä pois.

Kysyisinkin, että mitkä olisivat ne erityistoimenpiteet ennen kuin me saamme sen uuden vanhuspalvelustrategian? Miten me pääsisimme tästä noidankehästä eroon?

Ja kysyn myöskin sitä, että kun tällä hetkelläkin noin 330 ikäihmistä - tämän päivän tietojen mukaan - odottaa kotona tai pitkäaikaisosastolla palveluasumiseen tai vanhainkotiin, niin miten tähän sopii se asia, mitä tällä hetkellä käsittääkseni sosiaalilautakunnassa valmistellaan, että ollaan vähentämässä ostopalveluvanhainkotipaikkoja, että miten tämä tähän linjaan sopii?

Arvoisa puheenjohtaja.

Ja on ihan pakko kysyä tästä. Tiedän, että tämä on hyvin hankala tilanne, että miten me laitosvaltaisuutta puretaan ja samaan aikaan saataisiin avopalvelua tehostettua, palveluasumista, että ollaanko me onnistumassa tässä hallitusti? Millä tavalla apulaiskaupunginjohtaja arvioi, että miten kotihoitoyksikkö kykenee vastaamaan näihin kasvaviin palvelutarpeisiin, kun on arvioitu, että organisaatiouudistus ja yleensä budjetin ylitykset olisivat syöneet nämä kotipalveluyksikön saamat, tai niille tarkoitetut voimarahat? Eli näihin toivoisin vastaukset.

Valtuutettu Hakanen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen puheet yksilöllisestä harkinnasta tässä tilanteessa ovat kyllä lievästi sanoen kaunistelua.

Vanhuspalvelujen ongelmat ovat mitä suurimmassa määrin rakenteellisia ja budjettitaloudellisia, seuraus alibudjetoinnista, joka näkyy niin kotipalveluissa, palveluasumisessa, laitospaikoissa kuin sairaaloissakin.

On nurinkurista, että kun vanhusten määrä Helsingissä kasvaa ja keskimääräinen elinikä pitenee, niin kaupunki on yhtä aikaa vähentänyt, ja vähentämässä edelleen, sekä laitospaikkoja että kotipalvelujen sisältöä. On kohtuutonta edellyttää, että vanhukset selviytyvät yhä pidempään kotona, kun kotipalveluja karsitaan kaiken aikaa ja niiden sisältö on minimaalisella tasolla.

Johtopäätöksiä mielestäni on syytä tehdä myöskin henkilöstön palkkauksesta ja työoloista. Ne ovat Helsingissä niin törkeän huonot, jopa naapurikuntiin verrattuna huonot, että työntekijöitä on vaikea saada näihin tehtäviin.

Kaikki tämä edellyttää mielestäni aidosti lisää rahaa, kaupunginhallituksen budjettiraamin ylimeneviä määrärahoja.

Toivon, että nyt täällä ilmenevä poliittinen tahto korjata vanhuspalvelujen tilannetta näkyy myös sitten kun päätämme ensi vuoden talousarviosta.

Valtuutettu Kiviniemi

Arvoisa puheenjohtaja.

Oli oikein miellyttävää kuunnella tämä valtuutettu Sarkomaan hyvin keskustalaishenkinen kysymys. Hyvä, että muissakin ryhmissä on aktiivisemmin ryhdytty puhumaan kotipalveluiden puolesta.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen puheenvuorossa näkyi se, että kyllä kaupungissa tehdään töitä nimenomaan sen eteen, että kotipalvelut olisivat todella olemassa ja päästäisiin laitosvaltaisuudesta yhä enemmän eroon.

Vaikka lakisääteisten palvelujen järjestämisvastuu on kunnilla, on syytä huomiota myös se, että kun katsotaan valtion toimenpiteitä, niin sielläkin näitä kädenojennuksia on, erityisesti ensi vuoden budjetissa tulossa. Omaishoitajien osalta ollaan ? hoitopalkkioita nostamassa 300 euroon kuukaudessa eli yli 67 eurolla kuukaudessa. Tämän lisäksi omaishoitajien ja perhehoitajan hoitopalkkion ? suoja paranee ja palkkio kytketään tähän palkkojen hintakehitykseen ja mikä tärkeintä, myöskin omaishoito tulee saamaan oman lain. Eikä voi myöskään jättää mainitsematta sitä, että kotitalousvähennystä on parannettu. Nämä kaikki, myöskin valtion tekemät toimenpiteet, osaltaan luovat mahdollisuuksia siihen, että yhä useammin vanhemmat pystyisivät asumaan kotona pidempään. Mutta kyllä suurin vastuu tässä on tietenkin kaupungilla, että entisestään pitää kannustaa, että tilanne paranee.

Valtuutettu Gartz

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuuston päätösten mukaisesti Helsinki on purkanut laitosvaltaisuuttaan. Jonoja on syntynyt ja jonotusajat ovat usein kohtuuttoman pitkät.

Akuuttitilanne vaatii toimenpiteitä, mutta nopeita keinoja on kovin vähän. Eräs sellainen on, että vanhainkodeista vapautuneet paikat pääsääntöisesti annetaan akuuttisairaalapotilaille ja tämän päätöksen vaikutuksia seurataan säännöllisesti. Kyseessä ei todellakaan ole sulku, vaan on kyse tilapäisestä toimenpiteestä.

Tässä tilanteessa vanhainkotipaikkojen ja pitkäaikaissairaalapaikkojen vähentäminen myös ensi vuonna on syytä lykätä myöhempään ajankohtaan. Valtuustolla on mahdollisuus päättää asiasta budjettikäsittelyn yhteydessä. Uudessa vanhuspalveluohjelmassa - joka on valtuuston käsiteltävissä maaliskuun loppuun mennessä - on syytä paneutua mm. muutosten hallintaan nykyistä paremmin.

Valtuutettu Ingervo

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Sarkomaa puhui noidankehästä, ja siitä on hyvä jatkaa.

Omaishoidontukiasiassa tämä noidankehä on myös hyvin selkeästi nähtävillä.

Valtuutettu Kiviniemi hyvin toikin esille tätä omaishoidontukiasiaa, että jos ei ole jo laitoksessa tai laitosjonossa ja vapauta sitten laitospaikkaa tai laitosjonopaikkaa, niin ei voi saada käytännössä sitä korkeinta omaishoidontukiluokkaa, vaikka olisi vastaavassa kunnossa ja vaatisi yhtä paljon hoitoa.

Mielestäni tämä asia pitäisi mahdollisimman pian korjata jonkinlaisella pysyväisohjeella, jotta tätä epäkohtaa ei enää olisi ja sen takia tarvitsisi mennä laitosjonoon tai laitokseen, jolla vielä löytyy omainen, joka niin raskasta työtä haluaa tehdä. Sama, omaishoidontuen rahat kevyempien hoito-osuuksien, 1:n ja 2:n mukaan, niin kesäkuun jälkeen uusia päätöksiä tälle vuodelle ei ole saanut tehdä, joka myöskin tuottaa eriarvoista asemaa sitten niille, joilla tämä hoito-osuus, nämä kriteerit, tai 3:set, 4:set eli ne kevyemmät hoito-osuudet, mutta kuitenkin aika vaativat, niin että voisi saada omaishoidontukea. Käytännössä, jos ne rahat ovat nyt kiinni, niin kuin ovat tämän vuoden osalta uusille päätöksille - kesäkuusta alkaen - tuottaa myös eriarvoista asemaa vanhustenhoidossa. Omaishoitajat jos ketkä, tarvitsevat tukea, jos niin raskasta hommaa kuitenkin ovat valmiita tekemään.

Valtuutettu Lehtola

Puheenjohtaja.

Kieltämättä hätkähdin itsekin, kun terveyslautakunnalle ilmoitettiin, että tällainen ajatus on tullut esiin. Kysyin sitten, että jos kotona on vanhus, joka lääketieteellisin perustein olisi saatava kuitenkin vanhainkotihoitoon, niin kyllä minulle on selkeästi vakuutettu, että lääketieteelliset syyt menevät aina taloudellisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan edelle. Ja näin täytyy olla. Siinä mielessä - juuri kuten valtuutettu Gartz totesi - tämä ei ole ehdoton sääntö. Ehdotonta sulkua ei ole olemassa.

Valtuutettu Gartz viittasi myös tärkeään kysymykseen, että jos ensi vuonna jälleen supistetaan.

Nythän terveyslautakunta on ajatellut 50 pitkäaikaispaikan lopettamista, sosiaalilautakunta, oliko se lähes 100 vanhainkotipaikkaa, mutta joka tapauksessa melkoinen määrä. Molemmat tietävät vakavia budjettiraamien rikkomisia.

Minä olen aina elämässä asettanut toivoni palokunnan vintille. Siellä on hyviä ihmisiä, jotka ymmärtävät köyhän asiaa.

Valtuutettu Puhakka

Arvoisa puheenjohtaja.

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja totesi olennaisen asian, joka tässä on taustalla, elikkä edellinen valtuusto päätti vanhuspalveluohjelman linjaukset, jonka mukaan paikkoja on vähennetty. Tästä syystä meillä on pysyvä jono ollut. Ei tämä mikään uusi asia ole. Tämä on ollut jo vuoden, puolitoista, aivan yhtä pitkä jono.

Sitten toteaisin vain valtuutettu Kiviniemelle, että hän puhui kyllä aidan seipäistä. Hän ei ymmärtänyt valtuutettu Sarkomaan kysymystä.

Tässä tilanteessa, missä nämä vanhukset ovat, ovat täällä sairaalassa, heitä ei omaishoidontuen korottaminen auta pätkääkään. Elikkä meillä on hyvin paljon omaishoidossa ihmisiä Helsingissä, mutta kaikilla ei ole sitä omaishoitajaa. Meillä tulee olemaan pysyvä ongelma, sellainen sata, sataviisikymmentä vanhusta, mikäli me emme lisää laitospaikkoja.

Meillä on valtakunnallisen linjauksen mukaisesti vähennetty usean vuoden ajan näitä paikkoja. Toki itsekin kannatan tätä linjausta. Meillä Helsingissä elämän olosuhteet ovat hirveän erilaiset. Kaikilla ei ole sitä omaista eikä lähiverkostoa eikä kotipalvelu pysty, vaikka se kuinka hyvin toimisi uudella tavalla, hoitamaan sellaisia vanhuksia, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea. Noin kolmessa, neljässä käynnissä alkaa olla jo kalliimpi hoito, jos me kotipalvelussa käydään siinä neljä kertaa vuorokaudessa, ja osa näistä vanhuksista, juuri ne, jotka ovat sairaalassa, eivät selviä edes sillä neljällä. He tarvitsevat kokovuorokautista hoitoa. Ja näistä vanhuksista nyt on kyse, jotka siellä sairaalassa ovat.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

Arvoisa puheenjohtaja.

Totean ensinnäkin sen, että Helsinki on edelleenkin kovin laitosvaltainen, jos me vertaamme muihin suuriin suomalaisiin kaupunkeihin tai vaikka muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin.

Oikeasta doktriinista vanhustenhoidon suhteen ja sen suhteen, kuka kuuluu minkäkinlaiseen laitokseen, näyttää - kuten olemme tästä keskustelusta havainneet täällä valtuustossa - tänään jopa valtuustossa vallitsevan erilaisia näkemyksiä. Tämä on tosiasia kentälläkin.

Meillä on menossa rakennemuutos. Rakennemuutoksen toteuttaminen vie aikaa. Meillä on - kannattaa muistaa - täällä Helsingissä sairaalalaitosten lisäksi hyvin eritavoin varustettuja vanhainkoteja. Sitten meillä on tehostettua kotihoitoa. Meillä on jopa kotisairaala. On kovin vaikea nykyisessä tilanteessa sanoa, mikä on kunkin potilaan eksaktisti oikea hoitopaikka. Sellaista ei ehkä edes ole. Meillä toiminta on kovin monimuotoista.

Sitten toivoisin, että se urbaani legenda, että vanhus on vietävä jollekin sairaalan poliklinikalle, jotta hän pääsee vanhainkotiin, voitaisiin nyt vihdoin ja viimein romuttaa ja toimia aivan normaalien pelisääntöjen mukaan. Meillä todella pyritään yksilöllisesti arvioimaan jokaisen tilanne ja sijoitukset tekemään sen mukaisesti.

Valtuutettu Siimes

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Minun mielestäni arveluttavaa tässä sosiaali- ja terveystoimen johtajiston ja lautakuntien puheenjohtajien yhteisestä päätöksestä ns. sulusta on se, että vastuu siitä päätöksestä itse asiassa kaatuu työntekijöille.

Päätöksessä sanotaan, että se ei ole ehdoton, että harkintaa voidaan käyttää. Mutta itselläni herää epäilys kuitenkin, että kuinka suuri tämä mahdollisuus työntekijän harkintaan on olemassa. Työntekijät, jotka arvioivat sosiaalipuolella tämän hoivapaikan tarpeen, ovat puun ja kuoren välissä arvioidessaan asiakkaan tarpeita ja tämän säännön noudattamista.

Palvelurakennemuutos on ollut mielestäni tässä kaupungissa liian jyrkkä ja äkkinäinen, ja tässä on mielestäni kysymys nimenomaan budjettikysymyksestä. Toivon, että kaikki puolueet muistavat tämän asian myös budjettineuvotteluissa.

Valtuutettu Sarkomaa

Arvoisa puheenjohtaja.

On tosiaan tärkeätä, että tästä käydään keskustelua. Vanhuspalvelustrategiaa valmistellaan parhaillaan.

Kyse on varmasti budjetista, mutta myöskin siitä, miten me onnistumme muuttamaan toimintatapojamme ja organisaatiotamme. Mikään raha ei riitä, jos ei siinä edetä.

Laitosvaltaisuuden purku on ehdottoman tärkeä. Kenenkään ihmisen ei pitäisi asua sairaalassa.

Kun tätä palvelurakenneuudistusta tehdään, niin on hyvin tärkeää, että sosiaalilautakunnassa ... Ja paremminkin kysymys sinne. En enää kysele, mutta totean, että viestini oli se, että kuinka olemme onnistuneet ne voimavarat kotihoitoon laittamaan, kuinka paljon - siis tässä on ollut organisaatiomyllerrystä ja kaikenlaisia budjetin ylityksiä - mihin sitä lisärahaa on mennyt. Terveiset menevät sinne sosiaalilautakunnan puheenjohtajalle ja porukalle. Kovasti teidän on tehtävä työtä, että kotipalvelun tarpeisiin niitä voimavaroja todellakin tulisi.

Ja tämä urbaani legenda, että sairaalasta pääsisi paremmin vanhainkotiin tai tehostettuun palveluasumiseen, niin ei se ihan varmasti legenda ole. Kyllä tällainen noidankehä siellä on. Meidän pitäisi siitä päästä irti, että ihmisten ei tarvitsisi niin huonoon kuntoon mennä, että sitten vasta pääsisi.

Lopuksi - arvoisa puheenjohtaja - haluan sanoa, että tämä kotitalousvähennys ja omaishoidon parannukset ovat erittäin tervetulleita. Toivottavasti valtiolta tulee niihin Helsingille rahaa, varsinkin omaishoidon tukeen, sillä Helsinkiä on tunnetusti aina rokotettu. Toivon, että tähän tulee loppu nyt, kun meillä on uusia helsinkiläisiä ministereitä.

Valtuutettu Lipponen

Innostuin tästä valtuutettu Puhakan hyvästä kommentista.

Nimittäin täällä Helsingissä valtaosa talouksista on yhden hengen talouksia, ja kaikilla ei ole tällaista etuoikeutta, että heillä olisi mahdollisuus turvautua omaishoitajaan. Ja usein, kun on kysymys vanhuksesta, myös tämä vanhus, joka toimii omaishoitajana, on itse jo avun tarpeessa. Tässä vaarantuu kyllä nyt monen ihmisen oikeusturva. Näitä ei tällaisilla kotihoidon verovähennyksillä ym. tuen kasvattamisilla ratkaista, näitä ongelmia, mitä silloin syntyy.

Kotihoitoa on tietenkin tuettava. Mutta kun puhutaan todella vakavasti dementoituneista tai muuten kroonikkolaitoshoitoa tarvitsevista ihmisistä, niin kyllä heille täytyy olla niitä laitospaikkoja. Jos se nyt on sitten vastoin keskustalaista ideologiaa, niin ei mahda mitään, mutta kun kysymys on kuitenkin ihmisten arvokkaasta elämisestä ja vanhenemisesta.

201 §

Esityslistan asia nro 6

LAINAN MYÖNTÄMINEN GOLFSATAMA OY:LLE

Valtuutettu Hakanen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On tietysti hyvä asia, että Aker Finnyardsilta vapautuneille tiloille on löytynyt uusi mahdollinen vuokraaja. Tästä golfin harjoittelukeskuksesta tosin ei taida kovin paljon iloa olla telakalta työttömäksi jääneille.

Tämä kaupunginhallituksen ehdotus avaa aika kiinnostavia näkökulmia keskusteluun siitä, mikä olikaan Helsingin kaupungin tehtävä ja mitä kaikkea kaupungin verovaroilla on syytä tukea.

Tervehdin positiivisena ajatusta siitä, että kaupungin valmiutta tukea kuntalaisten harrastustoimintaa laajennetaan uusille alueille. Toivon, että tämä sama asenne näkyy jatkossa myöskin muissa yhteyksissä, kun keskustellaan määrärahojen tarpeesta. Olisi tietysti mukavaa, jos liikuntarahaston varoja riittäisi tällä hetkellä enemmän esimerkiksi koululiikunnan välineistöön ja tiloihin, lasten ja nuorten liikuntaharrastukseen, joissa kaikissa on erittäin vakava puute määrärahoista.

Ehdotukseen liittyy toinenkin periaatteellisesti kiinnostava tärkeä arvovalinta.

GolfSatama Oy:lle ehdotetaan lainaa, jonka korko on alhaisempi kuin esimerkiksi kaupungin oman asuntotuotannon lainojen korko. Eikä tässä siis ole kysymys mistään vapaaehtoiseen harrastustoimintaan nojaavan urheiluseuran lainoittamisesta, vaan osakeyhtiöstä, joka on perustettu tekemään voittoa aika hyvällä liikeidealla - jos uskaltaa näin golfia harrastamaton ihminen arvella, niin eiköhän siinä ala omistajat rikastua.

Ehdotuksen perustelujen mukaan hanke on vahvalla pohjalla. Kuitenkin kyseisen yhtiön nettisivujen mukaan sillä ei ole toistaiseksi mitään varsinaista toimintaa. Nettisivuilla yhtiö kyllä myy varauksia halliin, johon sillä siis ei ole vielä vuokrasopimusta. Niitä myös mainostetaan kaupungin liikennelaitoksen kulkuneuvoissa, niin kuin jotkut ovat ehkä huomanneet. Näiden perustelujen mukaan pankki on kieltäytynyt antamasta yhtiölle lainaa tai vuokratakausta, ellei kaupunki ensiksi anna lainaa. Eli pankillakaan ei näytä olevan hirveän suurta vakuuttuneisuutta tämän yrityksen perustajien vakavaraisuuteen. Jos tämä toiminta on vankalla pohjalla ja kun heillä on tällainen liikeidea, niin minkä takia pääomarahoitusta aiotaan - kuten perusteluissa kerrotaan - alkuvaiheessa käyttää myös toiminnan rahoittamiseen?

Ehdotan, että kaupunginvaltuusto päättää hylätä ehdotuksen 268 480 euron lainan myöntämisestä GolfSatama Oy:lle.

Valtuutettu Karhuvaara

Hyvät valtuutetut, arvoisa puheenjohtaja.

On tietenkin hyvä, että kaupunki tukee elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä, ja on hyvä, että yrityksiä saadaan keskelle kaupunki, varsinkin jos niihin voidaan järjestää ilman ongelmia myöskin kulkeutuminen. On lisäksi hyvä tukea kaupunkilaisten toimintakyvyn alentumista estävää liikuntaa. Mutta onko tämä golfrakennus nimenomaan se oikea tapa, varsinkin Etelä-Helsingissä, joka on liikenteellisesti sumppu ja jossa on erittäin paljon oppilaitoksia, joilta puuttuu kunnolliset liikuntatilat, joilta puuttuu kunnolliset luistelutilat ja joilta puuttuu yleensäkin helposti saavutettavat liikuntatilat?

Haluaisin herättää keskustelua siitä, että mikä on todella kaupungin perustehtävä liikunnan tukemisessa, se, että siitä hyötyvät kaikki vai siitä hyötyy vaan osa?

Valtuutettu Vikstedt-Nyman

Puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Hakasen ehdotusta.

Luotan siihen, että pankinjohtajien epäilys tämän hankkeen kannattavuudesta pitää paikkansa.

Valtuutettu Bryggare

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensin tästä pankkien toiminnasta.

Tämä on hyvin normaali toimenpide silloin, kun tällaisia hankkeita, joissa siis on kaksi vaihtoehtoa, niin, että kaupunki rakentaa sen täysin itsenäisesti ja on yksin toimijana tai sitten niin kuin tällä hetkellä joissakin hankkeissa on ollut, että siellä on ollut muutakin rahoitusta mukana. Mielestäni tämä on hyvin normaali luonnollinen tapa hyödyntää se tila tällaiseen toimintaan.

Pidän vähän yllättävänä sitä lausuntoa valtuutettu Karhuvaaran suunnalta, että tässä nyt aletaan erilaisia lajeja laittamaan vastakkain.

Itse vakituisesti pelaan golfia. Tiedän, että sitä harrastetaan Suomessa paljon, kasvavassa määrin, ja sillä on omat kasvavat tarpeensa. Sitä kautta on yritetty, tämä tila hyvin hyödyntäen, tällainen ratkaisu saada aikaan, joka on kaupungille - väitän - kohtuullisen edullinen tapa toimia.

Ja kun tätä paperia katsoo, niin kyllä minä jaksan luottaa kaupungin rahoitusjohdon kykyyn arvioida tässä tämä tilanne loppuun saakka. Meillä ei ole varmasti montaakaan vaihtoehtoa tässä. Toinen vaihtoehto toki on sitten se, että kaupunki itse näitä golfhalleja rakentelee. Mutta mielestäni se ei ole oikein hyvä tässä toiminnassa.

Sitten täällä mainittiin oppilaitosten urheiluvarusteet jne.

Ne eivät ole varmaan parhaat mahdolliset. Mutta se, että ne kärsivät valtavasti rahojen puutteesta, sekään ei pidä paikkaansa. Kyllähän kaikessa liikuntapaikkatoiminnassa varmasti tarvitaan lisää rahaa. Helsingissä tämä on kohtuullisen hyvin hanskassa. Lisää liikuntapaikkoja rakentamalla saadaan lisää liikuntaa. Ja uskokaa tai älkää, se on aina hyvä asia.

Kaupunginjohtaja Pajunen

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Hakanen viittasi puheenvuorossaan, tai siitä saattoi saada sellaisen käsityksen, että kaupungin lainaa käytettäisiin yrityksen operatiivisena kassana toiminnan alkuvaiheessa.

Näin ei tässä ole tapahtumassa, vaan tässä - sivun 19 alussa - viitataan hallin muutostöiden kokonaiskustannusten ja rahoituslaskelman väliseen erotukseen. Se ei siis koske kaupungin lainaa.

Sen lisäksi todettakoon, että tämä pankin ehto ei pidä sisällään mitään epäluottamuslausetta hankkeeseen lähtevää yrittäjää tai yritystä kohtaan.

Valtuutettu Rauramo

Puheenjohtaja.

Haluaisin vielä kaikille muistuttaa, että kyseessä todellakin on laina ja tämän rahaston nimenomainen tarkoitus on se, että siitä lainataan rahaa sellaisiin hankkeisiin, jotka katsotaan toteuttamiskelpoisiksi ja joihin kaupungilla itsellään ei syystä tai toisesta ole mahdollisuuksia tai joita kaupungilla ei ole mahdollisuuksia itse toteuttaa. Hyviä esimerkkejä kohteista, joihin on annettu lainarahaa tästä rahastosta, on mm. useat salibandykeskukset pääkaupunkiseudulla, jollaisia ei ikinä olisi syntynyt ilman kaupungin lainoitusta.

Lisäksi haluaisin todeta, että golfin harrastajamäärät ovat olleet jo pitkään kasvussa ja kunnollista talviharjoittelupaikkaa ei Helsingissä ole. Ilmeisesti kyse on taas siitä, että vasemmalta osa haluaa olla sitä mieltä, että golf on vain rikkaiden laji, jota kaupungin ei tule millään tavalla tukea. Itse haluan sanoa, että golf on siinä hyvä harrastus ja kuntoa kohottava harrastus kuin mikä tahansa muukin. Helsingissä on hyvä olla myös golfille hyvä talviharjoittelupaikka.

Ledamoten Dahlberg

Ärade ordförande.

Jag spelar inte golf. Jag tänker inte börja spela golf, men jag vet att det finns tusentals som gärna spelar golf och som går ut och rör på sig just tack vare att det är en sport som tilltalar allting från tonåringar upp till människor i hög ålder. Den äldsta jag känner, är en god bit över åttio, en äldre dam som spelar golf. Och jag tycker att det är bra mycket bättre att människor rör på sig än att de ligger som soffpotatisar framför tv:n under hela vinterhalvåret, så jag tycker att det är vättigt att staden stöder också den här typen av idrott, och det handlar ju dessutom inte om en gåva, det handlar om ett lån.

Valtuutettu Hakola

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten on jo todettu aiemmissa puheenvuoroissa, kysymyshän on lainasta, eikä siinä ole varmastikaan ongelmia. Tämä on käytännössä yksi kolmasosa, hieman sen alle, mitä on omaa pääomaa jo sijoitettu tuohon.

Näkisin, että tuo, mihin valtuutettu Dahlberg viittasi, kuinka paljon harrastajia on, niin kyllä tuo yksi tällä hetkellä oleva talviharjoitushalli on aivan liian vähän.

Mitä sitten tulee siihen, olisiko oppilaitokset voineet vuokrata näitä tiloja, niin käsitykseni mukaan mahdollisuus tähän olisi ollut jo aiemminkin.

Näkisin, että tämänhetkinen oppilaitosten liikuntatilojen hankkimisen rahoitus ei kenties ihan ensimmäiseksi priorisoida varmastikaan tässä paikassa oleviin ja tämänkaltaiseen hankkeeseen. Kyllä minä näkisin näin, että jos tässä jotain positiivista on, niin se on ennen kaikkea se, että Helsinki tukee monipuolista liikuntaa myöskin tältä osin.

Valtuutettu Hakanen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Minustakin on oikein, että kaupunki tukee harrastustoimintaa. Mutta nyt ei ole kysymys harrastajien tukemisesta, vaan nyt on kysymys osakeyhtiön tukemisesta ja tämän osakeyhtiön tarkoituksena on tehdä voittoa näiden harrastajien harrastuksella.

On totta, että tässä ei olla antamassa lahjoitusta, vaan lainaa. Mutta kun lainan korko on 2,25 % ja kun sitä ei aluksi tarvitse edes lyhentää, niin kyllä tässä ollaan aika lähellä sitä, että kysymys on kaupungin verovaroilla tapahtuvasta yksityisen yhtiön tukemisesta eikä mistään normaalista lainasta.

Kaupunginjohtaja Pajunen kuvaili asiaa muutenkin ikään kuin täysin normaaliksi toiminnaksi. Hän ehkä tuntee tarkemmin kaupungin ja pankkien lainapolitiikkaa. Mutta mielestäni ei ole normaalia, että joku yhtiö, jolla ei ole yhtään mitään muuta toimintaa, myy tällä hetkellä internetissä vuokra-aikoja halliin, jota sillä ei ole ja jonka vuokraamisen ehdoksi pankki on asettanut kaupungin lainoituksen saamisen ensiksi.

Tämä kaiken kaikkiaan tuntuu aika erikoiselta bisnestouhulta. Kaupungin ei pitäisi olla tämänkaltaisessa mukana. Jos nämä yrittäjät haluavat yrittää, niin yrittäkööt itse.

202 §

Esityslistan asia nro 7

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN

KÄSITTELEMINEN

Aloite 8

Valtuutettu Arhinmäki

Arvoisa puheenjohtaja.

Pohjolankadulla, tämän pyörätien lisäksi - joka sen kapeuden ja raitiovaunupysäkkien vuoksi ei ole mahdollista toteuttaa - on toinen ongelma, kun sieltä tullaan Tuusulanväylältä. Sieltä tullaan aika kovia nopeuksia sen läpi.

Siitä on tullut aika paljon yhteydenottoja, että siellä ei kunnioiteta nopeusrajoituksia ja lapsia asuu paljon siinä ympärille ja he joutuvat ylittämään sitä katua, että siinä on aika paljon vaaratilanteita, ja sitten toisaalta, kun ajetaan aika kovia nopeuksia, niin tulee meteliä, ja kun ne ovat vanhoja puutaloja, joissa äänieristys ei ole kauhean hyvä, niin se heikentää viihtyisyyttä niissä asumisessa.

Pohjolankatuhan on jakautunut kahtia, länsiosaan, jossa menee raitiovaunu ja sitten länsiosaan, joka jatkuu siitä torilta Oulunkylän liikenneympyrään. Itäosassakin on näitä ongelmia, ja niitä ratkotaan. Siellä on joitain hidastetöyssyjä ja muita ja koulu vieressä. Niitä pitäisi vielä edelleen katsoa, että mitä muuta sinne on tehtävissä. Mutta myös länsiosa on sellainen, jolle pitäisi miettiä, millä voitaisiin puuttua nopeusrajoitusten jatkuviin rikkomisiin. Se on vähän hankala alue, koska siinä kulkee raitiovaunu, niin hidastetöyssyt eivät tule kyseeseen. Yksi vaihtoehto olisi sellainen, joka voisi vähän auttaa. Joissain päin Helsinkiä on asennettu liikennemerkkejä suojatielle, jossa, kun tulee siihen, niin ne vilkuttavat valoa, varoittavat, että siellä on tulemassa ja siitä lapsia kulkee yli. Sen vuoksi tekisin ponnen.

Tiedän, että itäosan osalta pohditaan niitä ratkaisuja, joilla ylinopeuksiin ja siihen läpiajoon puututaan, mutta että myös länsiosa otettaisiin tähän pohdintaan ja löydettäisiin jotain ratkaisua, jolla pystyttäisiin puuttumaan niihin jatkuviin ylinopeuksiin, niin teen seuraavansisältöisen ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy toimiin, jotta Pohjolankadun ylinopeuksia pystytään rajoittamaan sekä kadun länsi- että itäosassa.

Valtuutettu Vikstedt-Nyman

Kannatan valtuutettu Arhinmäen tekemää ponsiesitystä.

Aloite 13

Valtuutettu Lohi

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Gartz on tehnyt tärkeän aloitteen.

Aloitteeseen annetussa vastauksessa todetaan, että ohjattu senioriliikunta on supistunut jo parin vuoden ajan. Vastauksesta ja liitemateriaalista käy ilmi, että sitä aiotaan supistaa edelleen, kun siis valtuutettu Gartzin aloitteessa todetaan, kuinka tärkeää olisi lisätä sitä.

Ohjatun liikunnan vähentäminen on erittäin lyhytnäköistä. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitäminen säästää sosiaali- ja terveysmenoja varmasti olennaisesti enemmän kuin mitä kuluu tämän ohjatun liikunnan pyörittämiseen.

Vuonna 2006 vastauksen liitemateriaalin mukaan tämä supistus kohdistuu erityisesti Vuosaareen, jossa aiotaan lopettaa peräti 17 kaupungin ohjaamaa senioriryhmää. Tätä menettelyä on puolusteltu sillä, että paikka, missä tämä liikunta on tapahtunut, on Vuosaaren Urheilutalo ja Urheilutalo voisi järjestää sitä omana toimintanaan, mutta silloin tietysti Urheilutalo joutuu perimään tästä sellaisia maksuja, jotka saattavat olla monelle eläkeläiselle liian korkeita.

Keskustelimme asiasta sosialidemokraattisessa ryhmässä. Olemme tyytymättömiä tähän aloitteeseen annettuun vastaukseen. Sen takia ehdotan - arvoisa puheenjohtaja - että tämä asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Valtuutettu Bryggare (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä itse asiassa haluaisin käyttää vähän pidemmänkin puheenvuoron, mutta lyhyesti sanon vain, että pidän vähän ongelmallisena sitä, että miljardibudjetilla toimiva sosiaalivirasto ja miljoonabudjetilla toimiva liikuntavirasto eivät ole löytäneet yhtä näkemystä siitä, millä tavoin tätä asiaa voitaisiin yhdessä lähteä viemään eteenpäin.

Jos on ajateltu niin, että liikuntatoimi pienistä euroistaan hoitaa myös ehkäisevän sairaudenhoidon ja terveystoimi - anteeksi sekä terveys- että sosiaalitoimi yhteensä pyörittelee miljardejaan, niin mielestäni olisi kohtuullisempaa tehdä yhteistyötä ja katsoa, miten yhdessä näitä rahoja saadaan jaettua niin, että liikuntatoimi sitä kautta yhdestä päästä leikkaamalla lisää toista päätä. Nämä ovat todella merkittäviä. Ennaltaehkäisevä liikunta on erittäin merkittävä haaste jatkossakin tälle yhteiskunnalle ja millä tavalla ymmärretään se vaikutus, mitä siitä saadaan sitten pitkällä ajanjaksolla.

Aloite on loistava. Tässä suhteessa toivon, että me saamme syvempääkin pohdintaa siitä, miten koko helsinkiläisen hallinnon keskuudessa tähän asiaan puututaan, koska kysymys ei ole siis siitä, miten liikuntavirasto jakaa omia resurssejaan, vaan miten tässä kaupungissa ymmärretään se, miten paljon siitä on hyötyä, että ihmiset pysyvät terveinä.

Valtuutettu Anttila

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Lohen palautusehdotusta.

Valtuutettu Bryggare totesi tämän asian, että palautuksessa voidaan myöskin pohtia, millä tavalla eri hallintokunnat voisivat yhdessä toteuttaa tätä tärkeätä asiaa.

Valtuustossa ja monissa muissa aloitteissa ja toimintasuunnitelmissa on nimenomaan korostettu ikäihmisten ennaltaehkäisevän ja toimintakyvyn ylläpitämisen tärkeyttä, ajatellen myöskin tulevia kustannuksia. Näin ollen tuntuu aivan ristiriitaiselta, että sitten kaikesta puheesta ja suunnitelmista huolimatta tehdään aivan päinvastaisia päätöksiä huolimatta siitä.

Ymmärrän kyllä, että liikuntatoimi katsoo pelkästään omaa budjettiansa. Mutta ellei muu auta, niin sitten on kerta kaikkiaan asia palauttamalla pakotettava hallintokunnat pohtimaan asioita yhdessä, että tämä itse asia, joka tarkoittaa ikäihmisten liikkumisen ja toimintakyvyn ylläpitämistä, toteutuu.

Tästä Vuosaaren 17 senioriryhmän lopettamisesta on tullut paljon soittoja ja palautetta valtuutetuille. Ainakin itse olen saanut. Monet ikäihmiset - jotka osa toimii myöskin omaishoitajina - ovat varanneet almana-kastaan tähän liikuntaryhmään ajat. Nyt pettymys on erittäin suuri, jos ne lopetetaan ja mahdollisuudet käyttää muita liikuntatiloja ovat rajalliset. Toivon todella, että asia palautuu.

Apulaiskaupunginjohtaja Björklund

Rouva puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Haluan korostaa sitä seikkaa, että kyllä tämä ikääntyvien ihmisten liikunnan tärkeys on virastoissa tiedostettu. Viime huhtikuussa on tämän vuoksi asetettu työryhmä, jossa on niin liikuntaviraston kuin sosiaaliviraston ja terveysviraston edustajat. Työryhmän tarkoituksena on vuoden loppuun mennessä konkreettisten toimenpiteiden ja yhteistyömuotojen kehittäminen ja toimintasuunnitelman laatiminen ikääntyvien liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi niin, että kaupungin voimavarat käytetään siihen mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä työ on siis nyt parhaillaan käynnissä. Tässä tullaan vastaus toimenpiteiksi saamaan tämän vuoden kuluessa.

Valtuutettu Gartzin aloite, jossa kiinnitettiin huomiota tärkeään yksityiskohtaan, piti sisällään myös ratkaisuehdotuksen, ja se ratkaisuehdotus oli tietyn euromäärän varaaminen tähän akuuttiin tarkoitukseen. Nyt vain kävi niin, että tämän valmisteluprosessin kannalta aloite myöhästyi. Mutta budjettihan on edelleen esittelemättä ja hyväksymättä.

Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuinka voisimme muusta puhuakaan?

Ensinnäkin:

Valtuutettu Gartzin aloitteeseen on syytä suhtautua täydellä vakavuudella. Tämä koskettaa aika monia suomalaisia.

Mielestäni yli 60-vuotiaitten miesten hyvinvointi ei suinkaan ole vähämerkityksellinen asia tässä kaupungissa.

Ainoa tällainen tekninen kysymys on tässä, että kun tässä myöskin esitetään määrärahaa, niin olisiko tämän kuulunut olla budjettialoite? Se nyt on tietysti semantiikkaa sinällään. Mutta siltä se vähän näyttää, että se olisi paremmin siihen osunut.

Oli rahoittavaa kuulla apulaiskaupunginjohtaja Björklundin viesti, että asiaan on jo kiinnitetty huomiota. Helsinkiläinen hyvä hallintotapa on se, että kysymyksiin kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin ja jopa ennen kuin poliitikot ehtivät niihin sinänsä ryhtyä reagoimaan.

Palauttaminen voi olla paikallaan tässä, jotta saadaan selvyys tähän kysymykseen. Jos tämä on puhtaasti vuosaarelainen kysymys nyt tällä kertaa, niin täytyy suoraan sanoa, että sitä problematiikkaa en tunne, koska en ole siellä päin nyt tätä seurannut.

Mutta kaiken kaikkiaan, meidän olisi tärkeätä parantaa liikuntatoimen resursseja, mahdollistaa sitä kautta tämä tärkeä kolmihaarainen systeemi. Toisaalta meidän täytyy tukea kaikkea liikuntaa. Toisaalta meidän täytyy tukea nuorten liikuntaa. Se on sosiaalityötä parhaimmillaan. Ja meidän täytyy tukea aikuisten ja korkeampaan ikään ehtineiden liikuntaa. Se on terveystyötä parhaimmillaan. Nämä ovat halpoja konsteja pitää Suomi ja suomalaiset liikkuvana ja liikkuvina, koska yleensä on aikavähäisistä toimenpiteistä kyse, millä saadaan nämä halutut vaikutukset.

En tässä yhteydessä - arvoisa puheenjohtaja - kun täytyy tähän palauttamiseen ottaa kantaa myös tässä puheenvuorossa, niin en ainakaan tämän puheenvuoron aikana ole ymmärtänyt vastustaa sitä.

Kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Krohn

Arvoisa puheenjohtaja.

Aivan samoin kuin kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff, minäkin ihmettelen, mitä tämä budjettialoite tekee tässä nipussa. Se taisi myöhästyä yhden päivän eli yhden kokouksen verran siitä, että se olisi mennyt budjettialoitteena käsittelyyn.

Sinänsä jos ajatellaan, että kannattaako tätä aloitetta palauttaa, niin meillähän on budjetti varsin pian käsittelyssä, ja silloin voimme katsoa, miten liikuntatoimen resurssit on kohdennettu.

Jos tämä aloite palautetaan, niin silloin nimenomaan halutaan, että liikuntatoimen sisällä osoitetaan lisää rahaa senioriliikuntaan. Silloin se on poissa muun liikunnan tukemisesta. Jos sitten halutaan, että kaupungin budjetista ylipäätään ohjataan lisää rahaa liikuntatoimeen - koska pidetään ennaltaehkäisevää liikuntaa arvossa, niin kuin valtuutettu Bryggare otti esille - niin se on taas kaiken kaikkiaan budjettikysymys. Mielestäni tämä aloite pitää sisällään sen, että liikuntatoimen sisällä pitää priorisoida senioriliikuntaa muun liikunnan sijaan, ja sitä en oikeastaan ottaisi tässä valtuuston käsiteltäväksi. Se on liikuntatoimen asia.

Mutta kaiken kaikkiaan, varmasti me tarvitsemme järeämpiä toimia siihen, että saadaan ylipäätään liikkumista lisättyä. Mutta se ei kyllä tämän aloitteen palauttamisella etene.

Valtuutettu Puhakka

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä on käyty keskustelua siitä, kuuluisiko tämä lainkaan tähän käsittelyyn vai ei.

Olen ihan samaa mieltä, että tämä 50 000 euroa on semantiikkaa. Näkisin - täällä on tullut näitä puheenvuoroja ikäihmisten liikunnan puolesta - että se todella huomioitaisiin vuoden 2006 budjetissa.

Tämä on tosiasiallinen ongelma, että jos selkeästi ei ole näille vanhemmille ihmisille, ikäihmisille suunnattuja ryhmiä, niin heidän liikuntansa vähenee. Me tiedämme kansallisista ohjelmista, tiedämme tutkimuksista, että liikkuminen kannattaa kaiken ikää, niin kuin tämä kampanjankin nimi kuuluu. Siitä syystä olisikin tarpeen, että myös laajemmin käsiteltäisiin tätä ikäihmisten liikuntaa ja liikuntamahdollisuuksia ja mahdollisuutta ohjata heitä liikkumaan. Se on mitä parhainta, terveyden näkökulmasta ennaltaehkäisevää työtä ja tukee kotona asumista.

Valtuutettu Soininvaara

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä taas vaihteeksi kannatan tämän asian palauttamista siitä huolimatta, että voi olla, että teknisesti tämä olisi oikeastaan budjettialoite jne. Kannatan tämän asian palauttamista sen takia, että palautus ehkä pakottaisi pikkuisen enemmän pohtimaan eri hallinnonalojen välistä koordinaatiota tässä kysymyksessä.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Olen itse käyttänyt monta kertaa julkisuudessa tällaista hallinnonalojen keskinäistä typeryytenä ? sitä. Noin kymmenen vuotta sitten työväenopisto lakkautti vanhusten jumpat, koska työväenopiston piti säästää 2 %, ja se ensinnäkin näin aiheutti varmasti sosiaalitoimelle suuremman tappion. Nämä työväenopiston jumpat eivät silloin olleet tappiota tuottavia ollenkaan. Mutta kun se ei ollut nettobudjetoinnissa, vaikka se sai moninkertaisesti tuloja takaisin sen mitä tämä liikunta maksoi, niin kun ne tulot menivät kaupungin pohjattomaan kassaan ja menot jäivät työväenopistolle, niin säästötoimenpiteinä nämä lakkautettiin. Tämänkaltainen huono koordinaatio on seikka, josta pitäisi päästä tavalla tai toisella eroon. Ja jos tämän aloitteen palauttaminen sitä edes auttaa, niin se olisi oikein hyvä.

Valtuutettu Bryggare

Arvoisa puheenjohtaja.

Tännehän on tullut tällaiset valot. Minä en ole nähnytkään näitä. (Puheenjohtajan välihuomautus.) Selvä. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Soininvaara tavallaan vähän sanoi sitä samaa mitä minä olisin tullut tänne edelleenkin korostamaan.

Eli kyllähän meillä on Helsingin kaupungissa vähän sellainen perusongelma, että puhutaan ennaltaehkäisevästä liikunnasta ja monesta muustakin ennaltaehkäisevästä asiasta, mutta sitten kun tulee se tiukka paikka katsoa, mistä hallintokunnasta on kysymys, niin tässäkin tapauksessa sosiaalilautakunta vähän siirtää vastuuta, sosiaalilautakunnan jäsenet siirtävät vastuuta liikuntatoimelle. Toki, onhan liikuntatoimella melkein prosentti siitä budjetista mikä sosiaalitoimessa on. Mutta kyllä mielestäni tässä nyt pallo on ihan väärään suuntaan heitetty. Kyllä tämä on yhteinen asia, jossa terveystoimella on erittäin iso rooli. Helsingissä tehdään paljon asioita, jotka tällä hetkellä jo parantaa tilannetta. Mutta kun puhutaan miljardeista ja miljoonista, niin ei sitä miljoonataakkaa pidä enempää lisätä, vaan ymmärtää kokonaisuuksia. Otan esimerkiksi.

Oulun kaupungissa on oivallettu tässä asiassa monta hyvää asiaa. Minun ymmärtääkseni siellä on sellainen tilanne, jossa eläkkeensaajat saavat tietyn euromäärän jälkeen käyttää kunnallisia liikuntapalveluita, esimerkiksi uimahalleja päivisin vapaasti ilman korvausta. Se on lisännyt - todistetusti - siellä näitten hallien käyttökertoja aikaan, jolloin halleilla muuten on vähän vähäisempää se käyttö. En tiedä, onko tämä nyt se ainut resepti, mutta niitä reseptejä voisi olla muitakin.

Varmasti tässä kaupungissa riittää asiantuntemusta. Meillä on paljon tällä hetkellä liikuntapaikkoja, jotka päivisin - en tarkoita nyt koulusaleja, jotka ovat läpi vuorokauden käytettyjä - voisivat olla hyvinkin tässä tarkoituksessa käytössä. Mutta se vaatii yhteistä halua, yhteistä koordinointia, yhteisiä toimia. Ei siirretä sitä pelkästään liikuntatoimen ja tavallaan sitten joidenkin hävikiksi, kun joltakin otetaan pois, vaan isompien asioitten kohdalta. Kysymys on isosta asiasta, todella isosta asiasta. Kun katsomme Helsingin kaupungin tulevaa budjettia ja sitä ylityspainetta, joka siellä on jatkuvasti sisällä, kaikkihan liittyy siihen samaan ongelmaan, millä tavalla pystymme taistelemaan ikääntyvien ongelmia ja ikääntyvän Helsingin ongelmia vastaan. Siinä ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, jossa liikunta on yksi tärkeä osa, näyttelee jatkossa erinomaisen suurta roolia.

Toivon, että tämä asia palautetaan, mutta ehkä sillä sivuhuomautuksella, että ei ole kysymys 50 000 eurosta, vaan paljon isommasta asiasta.

Valtuutettu Brax

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Minä taas katson, että kun me olemme saaneet selvityksen - tämän vuoden loppuun mennessä on meidän hyvät virkamiehemme, apulaiskaupunginjohtajat ja tiedän, että liikuntatoimenjohtaja Anssi Rauramo on tässä ollut erittäin aktiivinen. Apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen kanssa olen puhunut tästä koko valtuustokauden itse asiassa - valmistelu on jo käynnissä, niin palautus on mielestäni aika turha ja omituinen reaktio tässä vaiheessa.

Terveysliikuntatoimikunnan puheenjohtajana kertoisin muutaman seikan, minkä takia on tärkeätä, että jäädään odottamaan tätä jo käynnissä olevaa yhteistyön valmistelua, ja tietysti voidaan budjettineuvotteluissakin ottaa esiin joitakin hankkeita eikä siis palauttaa.

Yksinomaan jos vanhuksille hankitaan kunnolla lihasvoimaa, varsinkin reiteen, ns. nelipäiseen reisilihakseen, niin kokeiluprojekteissa, jossa on hankittu tietoisesti voimaa, jopa 80 % maksimipainoista, 5 - 7 toistoja, siis tietoista voimahankintaa, ei mitään iltakävelyä, on pystytty lisäämään vanhuksen kotonasäilymisjaksamisaikaa 5 vuodella keskimäärin. Reippaimmat ovat pystyneet verrokkiryhmään nähden pysymään 9 vuotta pitempään kotona. Toiseksi yleisin syy suomalaisen vanhuksen päätyä laitoshoitoon tänä päivänä on lihasvoiman katoaminen, erityisesti jalkavoiman katoaminen. Tavallisin tarina milloin se katoaa, on valitettavasti leikkauspöydällä. Meillä Suomessa ei kuntouteta ennen edessä olevaa makaamista lihasvoimaa niin paljon, etteikö se rappeutuisi leikkauspöydän jälkeisessä tilassa.

Mutta sitten tähän toiseen toiveeseen.

Näistä eri vanhusten ryhmistä en voi sanoa muuta kuin että se kuuluu liikuntalautakunnalle, ja lämpimästi sitä kannatan.

Ikä sinänsä ei nykyään kerro kunnosta mitään. Meidän seniorikansalaisemme voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään liikuntakuntonsa näkökulmasta. Meillä on ns. go go -vanhuksia; kovan luokan kuntoilijoita, joiden perässä en ainakaan minä pysy, yli 75-vuotiaita erittäin kovakuntoisia ihmisiä, slow go -porukkaa; josta osa löytää itsensä liikuntavirastonkin palveluihin ja sitten no go -porukkaa, joka sitten pitää olla kuntoutuksessa.

On erittäin tärkeätä, että se työryhmä - joka saa toimintansa toivottavasti tämän vuoden lopussa - löytää keinoja, jolla sosiaali- ja terveysvirasto - ja tässä olen valtuutettu Bryggaren kanssa samaa mieltä - löytää keinot käyttää liikuntaa ja varsinkin, kun puhutaan vanhuksista, niin tietoisesti lihasvoiman hankintaa, ei kardiopuolta. Meillä on vääriä tietoja vanhusten keskuudessa myös siitä, että sydän- ja verenkiertopuolta, kardiopuolta pitää harrastaa. Toki virkistyy, jaksaa paremmin. Mutta kotona jaksamisen näkökulmasta on tärkeintä, että sekä sosiaalitoimi että terveystoimi ohjaavat vanhukset nykyistä paljon tehokkaammin ja laajemmin hankkimaan lihasvoimaa. Muistakaa, nelipäinen reisilihas ja käsivoimat.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vapaavuori

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen tähän saakka ollut sitä mieltä, että liikunta-asioissa kannattaa kuunnella herkällä korvalla mitä valtuutettu Brax sanoo, koska hänellä on älykkäitä ja valistuneita näkemyksiä asiasta. Kuunneltuani nyt valtuutettu Braxia olen entistä vakuuttuneempi siitä, että asia on juuri näin.

Minä en ymmärrä, minkä takia tämä asia pitäisi palauttaa pelkästään sen takia, että me olemme sitä mieltä, että on kyse tärkeästä asiasta. Täällä on kiinnitetty huomiota siihen, että asiassa pitäisi edetä, ja täällä on kiinnitetty huomiota siihen, että pitäisi olla parempaa poikkihallinnollista yhteistyötä.

Apulaiskaupunginjohtaja Björklundin täällä suorittama valistusharjoitus ei ollut sinänsä edes mikään salaisuus ja yllätys, koska kaikki hänen sanomansa löytyvät täältä esityslistatekstistä. Eli esityslistalla todetaan ihan selvästi, että kaupunginhallitus on asettanut liikuntaviraston, sosiaaliviraston ja terveysviraston edustajista koostuvan työryhmän tekemään tätä asiaa.

Jos tämä asia palautetaan, sehän vain johtaa käytännössä siihen, että kun täällä tulee uudelleen tämä asia esille, niin se tulee sitten tämän työryhmän työn tulosten muodossa, ja ne tulokset tulevat riippumatta siitä, palautetaanko tämä asia vai ei.

Aloite 16

Valtuutettu Lohi

Arvoisa puheenjohtaja.

En halua viivyttää kokousta ehdottamalla palautusta tästä asiasta, mutta ihan muutama lausahdus kuitenkin.

Itäväylän ja Kehä I:n risteyksen parantaminen näyttää aina vaan jäävän muiden hankkeiden jalkoihin. Kehää kyllä parannetaan, mutta se parantaminen tapahtuu länsiosassa eli Espoon puolella.

Tämä nihkeys Kehä I:n ja Itäväylän risteyksen parantamiseen on näkynyt myös YTV:n hallituksessa, kun siellä on käsitelty pääkaupungin liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Olen siellä ainoana Itä-Helsingin edustajana koettanut pitää tätä asiaa esillä, mutta en kovin hyvin tuloksin.

Helsingin pitäisi tässä asiassa olla aktiivinen. Espoo on hoitanut tämän asian paljon paremmin kuin Helsinki. Ellemme ole tässä aktiivisia, tämä hanke uhkaa mennä ties kuinka kauas. Valtion rahat, joita tarvitaan tämän risteyksen parantamiseen, valuvat Tampereen Kehätielle ja Oulun ja Kuusamon väliselle maantieosuudelle.

Valtuutettu Havasto

Aloite on enemmän kuin tarpeellinen. Itähelsinkiläisenä olen hyvin kriittinen annettuun vastaukseen nähden.

Tämä pitkään jatkunut liikenteellinen ongelma on siirrettävä historiaan mitä pikimmin. Sujuvuus olisi kaikkien yhteinen etu, ja samalla turvallisuus paranisi merkittävästi. Sen lisäksi, että itäisen alueen asukasmäärä kasvaa, on kyseisen alueen välittömässä läheisyydessä vielä melkoinen palvelukeskittymä, joka niin ikään lisää liikennettä. Silloin harvoin kun joudun turvautumaan oman auton käyttöön, olen joutunut omakohtaisesti kokemaan jonottamisen Kehä I:lle alkavan jo Roihuvuoren kohdalta. Näin ei voi jatkua. Nyt tarvitaan nopeampia toimia kuin annetusta vastauksesta korjaavasta toimien aikataulusta voi päätellä.

Valtuutettu Anttila

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Lohen käyttämä puheenvuoro Itäväylän ja Kehä I:n välisestä risteyksestä on aiheellinen.

Olen tästä asiasta puhunut jo kaupunkisuunnitteluviraston niin liikennesuunnittelijoille että seuraavaan PLJ:hin. Helsingin puolelta pitää ehdottomasti tämä asia nostaa korkeammalle tässä esityslistassa, että saisimme sen mukaan siinä vaiheessa, kun Kehä I:n länsipäätä ruvetaan parantamaan, että voidaan saman tien korjata koko Kehä I:n, ettei tarvitse viedä työkaluja pois välillä, niin kuin Tampereen perusteluissa puoluetoverini perusteli tätä asiaa, antaen mainiot aseet myöskin helsinkiläisille päättäjille vaikuttaa tässä asiassa. Tämä risteyskohta on hankala monella tavalla. Siellä autot seisovat melkein päivittäin ruuhkasta riippumatta ja jonoja kerääntyy.

Sikäli on ihan aiheellista kaikkien meidän, jotka olemme tämän asian kanssa tekemisissä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja YTV:n hallituksessa, yrittää viedä tätä asiaa eteenpäin, samaten Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa, jossa myöskin näitä asioita käsitellään. Että yhteisiin talkoisiin vaan kaikki.

Motion nr 18

Ledamoten Dahlberg

Ärade ordförande, bästa fullmäktige. Hyvät valtuustokollegat.

En aio esittää mitään palautusta, enkä esitä mitään toivomuspontta, mutta haluaisin vähän kommentoida ja teen sen på svenska.

Jag blev litet förvånad när jag läste miljönämndens utlåtande och en aning förvånad också när jag läste SAD:s utlåtande.

Miljönämnden skriver nämligen - ni har kanske inte läst den så förfärligt noga och det kan jag förstå, det är en tjock bunt - men miljönämnden skriver att det brännbara avfallet, alltså från hela huvudstaden, alltså SAD:s avfall, kan förpassas till de förbränningsanläggningar som projekteras och eventuellt byggs i Lojo, Kervo, Hyvinge, Riihimäki, Tavastehus, Lahtis eller Kotka. Nu är det ju ganska häpnadsväckande att man tänker sig då att miljönämnden tycker att det är en miljövänlig satsning att börja med en sådant här sopbilsrally ända till Kotka. Det om någonting är ju en aningslös och en miljöovänlig tankegång.

Jag räknar nu med, trotts att SAD är mycket försiktig i sitt utlåtande, att förnuftet kommer att segra till slut och att SAD kommer att gå in för förbränning av sopor, vilket är det enda sättet att få en verklig minskning av koldioxidutsläppen och den enda utvägen vi har vad beträffar en förnuftig markanvändning i huvudstadsregionen. Vi klagar annars också över att vi inte har tillräckligt mark för bostadsbyggen och för annat som vi anser vara vettigt. Marken ska inte slösas på sopor som växer till berg efter berg efter berg. Bränn upp skräpet! Det gör man överallt i Europa t.o.m. mitt i annan bebyggelse. Med modern teknik är det möjligt, försvarbart och definitivt förnuftigt.

Aloite 19

Valtuutettu Enroth

Puheenjohtaja, hyvä kokousväki.

Yritän nyt vähän paikata tuota kolhiintunutta ponnentekomainetta edellisten asioitten kohdalla.

Tämä aloite käsittelee museoraitiotieohjelmaa. Olisi mukava, jos Helsingissä, jossa kerran raitiovaunuja on eri aikakausilta, olisi myös katukuvaa värittävää ja turismia palvelevaa toimintaa. On ymmärrettävää, että se vaatii kustannuksia. Tähän on syytä ryhtyä harkiten ja huolella.

Mutta kyllä minua vähän ihmetyttää, kun katselin liikennelaitoksen vastausta, jossa on puolitoista sivua tätä minun aloitettani ja sitten kolme ja puoli riviä todettu sitten heidän lausuntonaan, että hyvä idea, mutta ei ole vaunuja eikä varoja.

Sen sijaan kaupunginhallituksen vastauksessa Kristiina Matikainen on varsin ansiokkaasti laittanut tänne muitakin näkökulmia. Tämän osan rohkaisemana ajattelin, että jos voitaisiin kuitenkin lähteä liikkeelle hyvin varovasti ja pienimuotoisesti.

Niinpä tekisin toivomusponnen. Ensin sen, että

selvitetään, voidaanko museoraitiovaunuja ottaa liikenteeseen Helsinki-päivänä vuonna 2006.

Tällainen erikoinen tapahtuma voisi olla tuon päivän yksi ohjelmanumero. Siitä ei tulisi vielä mitään pysyviä kustannuksia, mutta ainakin se näyttäisi vähän, millä mielenkiinnolla yleisö suhtautuu tällaiseen toimintaan.

Toisena toivomuspontena esittäisin - kun kaupunginhallitus vastauksessaan puhuu, että tällaista toimintaa yleensä vetää joku yhdistys, jota sitten tuetaan joko resurssein tai ihan konkreettisin toimin - että

selvitetään, olisiko museoraitiovaunuliikenteen vastuutahoksi saatavissa sopiva yhdistys, joka kaupungin tukemana ja avustamana aloittaisi pienimuotoisen museoraitiovaunuliikennöinnin, jota mahdollisesti voidaan myöhemmin saaduista kokemuksista riippuen laajentaa ja vakinaistaa.

Valtuutettu Ojala

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan lämpimästi valtuutettu Enrothin tekemiä ponsiesityksiä, nimenomaan raitiovaunuliikenteen innokkaana käyttäjänä.

Mielestäni olisi syytä, että me tältä osin arvostaisimme sitä ja myöskin tuleville polville pyrkisimme näyttämään raitiotieliikenteen eri vaiheita.

Minulla oli kaksi viikkoa sitten tilaisuus Prahassa seurata, kun siellä oli eräänä sunnuntaipäivänä järjestetty tällainen raitiovaunujen historiallinen katsaus, joka kulki läpi kaupungin. Vanhimmat raitiovaunut olivat 1900-luvun alkupuolelta. Siellä oli myöskin korjaus- ja hiontakalustoa. Se oli kansalaisten vapaasti ja ilmaiseksi käytössä. Siellä oli järjestetty kadun kulmissa tilaisuuksia, jossa kovaäänisen kautta kerrottiin näiden vaunujen ja raitioliikenteen historiaa. Se keräsi suuren joukon kansalaisia kadun kulmiin ja myöskin matkustamaan.

Mielestäni tämä esitys on erittäin hyvä, tai molemmat ponnet ja niitä on syytä lämpimästi kannattaa.

Valtuutettu Leppä-aho

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Enrothin molempia ponsia.

Valtuutettu Bryggare

Puheenjohtaja.

Minäkin pidän tätä ajatusta erinomaisena. Toivon, että täällä mahdollisimman laajassa määrin annetaan viesti sinne hallintokunnalle siitä, että Helsinki-päivänä tämä olisi erinomainen asia.

Haluan vain - tässä toisessa ponnessa - ehkä ääneenkin pohtia sitä, että eikö tämä voisi olla myös kaupungin nykyisen organisaation sisällä tapahtuvaa toimintaa? Meillähän on ne museoraitiovaunut siellä. Ja kun kysymys on siitä, millä tavoin niitä liikennöidään ja viedään, niin mielestäni osaaminen varmaan löytyy kaupungista sisältäkin. Mutta tässä kun tutkitaan nämä asiat, niin nämä kaikki kannattaa katsoa.

Mielestäni tämä on oiva, erinomainen, hyvä ajatus ja tuo varmasti lisäväriä sitten ainakin siihen päivään. Miksei näitä päiviä voisi olla muitakin, jolloin vähän katsotaan, miten ... Jos tuolla nyt kaljaravintola pyörii kiskoilla, niin miksei tällaisia museoraitiovaunujakin voisi siellä välillä pyörittää?

Valtuutettu Ebeling

Arvoisa puheenjohtaja.

Mikäli museoraitiotietoiminta muodostuu osaksi kaupungin toimintaa, pidän kuitenkin erittäin tärkeänä, että tämä tulee korvata täysimääräisesti HKL:lle, ettei vähäisistä määrärahoista jouduta tähän kohdentamaan paljon rahoja. Jos tämä voidaan täysimääräisesti korvata HKL:lle, niin se on hyvä asia.

Valtuutettu Kolbe

Arvoisa puheenjohtaja.

Todellakin tämä on kiinnostava ja tärkeä hanke. Tiedämme, että vanhat asiat ja historia kiinnostaa kaikissa suurkaupungeissa.

Ehkä tällaisena kuriositeettina voi todeta, että, mitä tulee tällaiseen museoraitiotieharrastukseen, niin Kulosaaressa - joka siis kaupunginosa viettää 100-vuotisjuhliaan vuonna 2007 - on valmisteilla syntymäpäivälahjana Kulosaari, Brändö -raitiotievaunupari, joka tavalla tai toisella tulee ilahduttamaan helsinkiläisiä juuri tuolloin juhlavuonna.

Muistuttaisin myös, että paitsi vanhoja raitiotievaunuja, meillä on todennäköisesti varastot täynnä vanhoja linja-autoja, joilla saattaisi olla yhtä suuri kiinnostus ja kiinnostavuus tämänkaltaiseen museoajeluun. Silloin ei oltaisi kiskojen - (Välihuuto!) Hevosia, just joo - armoilla. Missä olisi enemmän tunnelmaa kuin vanhoissa linja-autoissa? Tässä voisi laajemminkin miettiä tämän kuvion virittämistä yhdessä kaupunginmuseon ja Helsinki-seuran kanssa. Ja onhan tämä kaupunki varmasti täynnä liikenneharrastajia, joita voitaisiin tässä virittää mukaan.

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

Hyvät valtuutetut.

Melkein kykenin olemaan puuttumatta keskusteluun, mutta viime hetkessä menetin itsehillintäni.

Valtuutettu Kolbe otti esille ajatuksen, että kaupungissa on varmaan paikat väärällään vanhoja linja-autoja.

Näin ei ole. Linja-autoja on säilytetty museotarkoituksiin huomattavan vähän. Niitä on vain muutamia kappaleita. Kun ne poistetaan käytöstä, suurin osa niistä romutetaan välittömästi, eikä niille ole säilytystilojakaan. Roihupellon bussivarikolla säilytetään, itse asiassa aika huonoissa olosuhteissa, liikenteessä olevien vaunujen joukossa muutamaa museotarkoitukseen säilytettyä bussia ja paria johdinautoakin.

Johdinautojen käyttö museotarkoituksiin on tunnetuista syistä vaikeata, koska johtimet on poistettu ajat sitten. Museotarkoituksiin kunnostetut bussit ovat myös aika herkässä kunnossa, joten niitä voidaan lähinnä käyttää näyttelytarkoituksissa, mutta ei niinkään sillä tavalla, että niillä voitaisiin liikennöidä - siis matkustajien kanssa - edes museotarkoituksessa. Mutta raitiovaunujen osalta tilanne on parempi. HKL kunnostaa parhaillaan kahta mallin 1959 raitiovaunua Tallinnassa. Ne tulevat priimakuntoon, ja niitä varmasti tullaan näkemään vielä pitkään, varmaan lähinnä tilausliikenteessä. Mutta vielä muutama viikko sitten linjaliikenteessä oli mallin 1959 vaunu nro 8, aivan kunnostamattomanakin, niin että museovaunujen aktiivikäyttö on lähempänä kuin luulimmekaan.

Valtuutettu Puhakka

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Kolbe otti esiin nämä bussit.

Minun on pakko todeta samaa kuin apulaiskaupunginjohtaja Sauri, että näitä busseja on. Olen itse nähnyt näitä sympaattisia yksilöitä Vanhankaupunginlahdella näyttelyssä. Epäilen myös, ettei niistä liikenteeseen, museoliikenteeseenkään olisi. Mutta todella kiinnostavaa liikennehistoriaa. Vanhankaupunginlahdella oli ilo nähdä tänä kesällä näitä yksilöitä.

Valtuutettu Kolbe

Kiitoksia.

Tästä vastauksesta jäin miettimään vaan tätä seuraavaa assosiaatiota, että meillähän on Suomen rannikkokaupungit täynnä fanaattisia veneenrakentajia, jotka tekevät vanhoista veneistä ihmeitä. Eikö siis ne, jos siellä on todellakin nämä muutamat kullanarvoiset bussit jossakin varikkojen pohjilla, jos ei kaupunki ole täynnä busseja, niin ehkä se on täynnä näppäräsormisia miehiä, jotka voitaisiin .- (Puheenjohtajan välihuomautus.) Joo. ei - mutta jalostaa rakentamaan Helsingin ylpeydeksi vanhoja kulkuneuvoja. Eli tämä on hyvä idea, joka synnyttää paljon värinää meissä.

Aloite 22

Valtuutettu Enroth

Kiitoksia puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Olen yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja. Minulla on muitakin mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin puhtauteen kuin tehdä aloitteita, joita yleisten töiden lautakunta sitten joutuisi toteuttamaan.

Tässä asiassa on kuitenkin, näitten roskisten kohdalla, monta toimijatahoa. Olen ponnella yrittänyt saada vauhtia vuosia kestäneeseen roskakorikurjuuteen. Kuten kaikki tiedämme, roskakoreja tyhjennetään, linnut, eläimet, pullojen kerääjät ja muut ja tuloksena on paljon turhaa työtä puistoissa, rumaa kaupunkikuvaa ja turhia kustannuksia.

Olen sitä mieltä, että kaupunginhallituksen vastaus on hyvä. Mutta tukeakseni tätä vaikeata neuvotteluprosessia, jota on yritetty jo aikaisemmin, mutta ei ole saatu kunnolla järjestymään, esitän seuraavan toivomusponnen:

Hyväksyessään kaupunginhallituksen vastauksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kiinteistövirasto ja rakennusvirasto selvittävät roskakorien ylläpidon järjestelyjä ja kehitystarpeita siten, että ensi kesänä vältytään viime kesänä todetuista pitsa- ja olutpakkausten aiheuttamasta yleisten alueiden roskaisuudesta.

Jos näillä neuvotteluilla saataisiin lopulta tämä asia pois päiväjärjestyksestä, eikä olisi silmiemme edessä niitä turhia ja tarpeettomia törkyjä ja kustannuksia.

Valtuutettu Arhinmäki

Arvoisa puheenjohtaja.

Puistojen hoitoahan on joidenkin puistojen osalta - ainakin aikaisemmin - kokeilumielessä kilpailutettu.

Itse rakennusvirastolla jonkun kesän työssä olleena kokemukset eivät ole olleet kaikilta osin ollenkaan hyviä. Nimittäin siinä vaiheessa, kun monet eri firmat huolehtivat puistojen kunnossapidosta - toiset paremmin, toiset huonommin - niin joka kerta se likasanko kuitenkin kaatuu rakennusviraston päälle.

Me ainakin jouduimme käymään, muistaakseni Engelin hoidossa olleen puiston roskiksia silloin tällöin tyhjentämässä sen vuoksi, että niistä tuli paljon vihaista palautetta tietenkin rakennusvirastolle. Ja aivan oikein kaupunkilaiset ajattelivat, että se on rakennusvirasto, joka on kaikista puistoista vastuusta. Sama esimerkiksi Herttoniemenrannassa, kun on tällaisen Rose garden - tai joku tällainen firma, Rose way, osa kunnossapidosta ja roskiksen tyhjennyksistä on niillä, niin siellä on ollut selviä reviiriongelmia myös, että jotkut paikat ovat jääneet kokonaan siivoamatta. Siinä vaiheessa, jos aletaan laajemmin roskakoreja kilpailuttamaan ja niiden tyhjentämistä, niin pitää olla hyvin tarkka, ettei synny tällaista ongelmaa, joka ainakin aikaisemmin on ollut, että kukaan ei oikein tiedä, kuka niistä vastaa. Silloin se rehottaa entistä enemmän.

Ongelmahan meillä kai on ennen muuta se, että HKR:n resurssit eivät ole riittäviä muissa kuin 1. hoitoluokan puistoissa, jotta olisi tarpeeksi roskiksien tyhjentäjiä, ja toisaalta ongelma on nämä "mäyräkoirat". Tähän ongelmaan varmaan voitaisiin puuttua mm. sillä, että olutta jatkossa pitäisi myydä sillä alennushinnalla pulloissa eikä ainoastaan 12 kappaleen paketeissa, jotka pakottavat ihmiset ostamaan 12 pulloa vaikka neljän sijaan.

Valtuutettu Walldén-Paulig

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni on hyvä asia selvittää ja selkeyttää näitä roskakorien ylläpidon järjestelyjä - niistä on tullut paljon valituksia - ja että asia saataisiin korjattua pidemmälle kuin ensi kesääkin.

Elikkä kannatan valtuutettu Enrothin tekemää toivomuspontta.

Valtuutettu Perkiö

Puistojen roskaaminen pitäisi saada jollain tavalla hallintaan. Tämä on todellakin sekaisen näköistä.

Näin jätehuollon järjestelyjen suunnitelleenakin on lähinnä tullut mieleeni, että tulisi olla jäteasemia näissä suurimmissa puistoissa. Näyttää siltä, että astioiden tilavuudet eivät yksinkertaisesti riitä.

Valtuutettu Urho

Arvoisa puheenjohtaja.

Roskaamisen olemme nähneet kaikki viime kesänä.

Haluan näihin mäyräkoira- ja pitsalaatikkopahveihinkin siinä mielessä tulla, että nehän ovat selkeätä hyvää mainostilaa, että se joka tavaransa näihin käärii, voisi olla myös kiinnostunut ja velvollinen kasaamaan sellaiset roskienkeräilyjäteastiat, jossa mainostila tuottaisi sen jätteen keräilyn aiheuttaman kustannuksen. Tiedän, että Panimoliitto pohtii vakavissaan, että he hoitavat paremmin ensi kesänä omat kaljapakkauksensa.

Toivon, että kannustetaan kaupunkia neuvottelemaan yritysten kanssa siitä, miten yritykset vastaavat omien pakkausjätteittensä keräämisestä.

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)

Valitettavasti kapitalismin logiikka menee niin, että pyritään tekemään mahdollisimman suuria voittoja, mutta niistä saasteista ja roskista ei niin väliksi.

Tässä asiassa en jaksaisi luottaa nyt kapitalismiin, vaan kyllä siinä tarvitaan ihan kaupungin toimia.

Valtuutettu Beurling

Arvoisa puheenjohtaja.

Tähän kilpailuttamiseen en nyt ota kantaa, mutta yksinkertaisesti siihen harmiin, että nykyiset roskikset ovat liian pieniä kooltaan. Tukholmassa mm. on suurempia.

Olen puhunut monien roskisten tyhjentäjien kanssa, jotka arkipäivänä kohtaavat näitä roskiksia varmasti enemmän kuin yksikään meistä täällä. He harmittelevat sitä, että kun yksikin henkilö syö pitsaa roskiksen lähellä ja yrittää tunkea tämän pahvin sitten sinne roskikseen, niin käytännössä vaikka se roskis olisi tyhjä, niin se menee tukkoon kokonaan, elikkä se on sama kuin se olisi täynnä. Elikkä roskiksia suuremmiksi.

Aloite 27

Valtuutettu Vuorela

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsinginkadun, 3. linjan ja Alppikadun rajaava puistoalue on varsin törkeässä kunnossa. Tässä taustalla kohta hahmottuu tuoretta kuvaa paikan päältä.

Kysyisin asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta. Eikö ole mitään edellytyksiä saada tätä väestönsuojan ajoluiskaa ja niiden viereisiä terassirakenteita kuntoon, ottaen huomioon, että Linnanmäellä kuitenkin käy aika paljon ihmisiä ja alue on aika keskeinen osa sitä viheraluetta ja Kalliossa myös asuu paljon ihmisiä?

Toivoisin, että jos mahdollista, niin voitaisiin jouduttaa tätä Helsinginkadun, 3. linjan ja Alppikadun rajaavan puistoalueen kunnostamista.

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

Arvoisat valtuutetut.

Vastauksena valtuutettu Vuorelan kysymykseen ilmoitan, että selvitän asian ja ryhdyn asian vaatimiin toimiin.

Aloite 32

Valtuutettu Puhakka

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sanon muutaman sanan tästä vastauksesta.

Tämä yleissävy tästä valtuustolle tehdystä koosteesta - tai pohjasta - joka on lautakunnista tullut, antaa ehkä hiukan vinon käsityksen siitä, miten lautakunnat ovat suhtautuneet tähän. Täällä todetaan, että perustamisen melko varovaisesti ? Näinkin voi tietysti tulkita. Yksi lautakunta on ollut selkeästi vastaan ja muut lautakunnat ovat vakavasti pohdiskelleet kuitenkin ja esittäneet tästä hyviäkin puolia - ja että meillä on aloittanut vastottain ? valtakunnallinen lapsiasiavaltuutettu, ja kokemukset tästä ovat tässä vaiheessa vähäisiä. Se on ihan hyvä peruste. Tampereellahan meillä on ollut tällainen kaupungin lapsiasiavaltuutettu.

Esitykseni lähti - en ole perustamassa uusia virkoja - tästä huolesta, että miten eri virastojen välillä lasten hyvinvointia ja pahoinvointia koskevia päätöksiä koordinoidaan. Meillä on sosiaaliasiamies, joka erittäin hyvin seuraa sosiaalitoimen puolella näitä asioita. Mutta hän on täysin työllistetty ja hänen painopisteenään ovat aikuiset. Tästä syystä näkisin, että vähän samalla periaatteella, ottaen huomioon tarpeen koordinoida lasten hyvinvointipalveluja, Helsinki-lapsiasiavaltuutettu on tarpeellinen.

Taannoin olin sellaisessa tilaisuudessa, jossa käytiin läpi lasten hyvinvointia. Itse asiassa 1990-luvulla lasten hyvinvointi tai pahoinvointi ei ole kasvanut ihan siinä määrin kuin STAKESin tutkimusten mukaan, mitä julkisuudessa sanotaan, mutta sen sijaan polarisoitumista on tapahtunut, elikkä tarvitaan yhä tällaisia kohdennetumpia toimenpiteitä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tai pahoinvoinnista pelastamiseksi. Mielestäni tarvittaisiin koordinoiva virkamies. Sosiaalilautakunta toivoi, että kaupunginhallitus olisi osoittanut selontekoon riittävät voimavarat ensi vuodelle, elikkä olisi tehty lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyvä selonteko.

Tässä vastauksessa, minkä me valtuustolle saimme kaupunginhallitukselta, kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslia on yhdessä tietokeskuksen kanssa selvittämässä, miten tietokeskuksen tutkimus - joka on tehty vuonna 2001 lasten ja nuorten elinoloista Helsingissä - voitaisiin uusia.

Mielestäni olisi järkevää, koska itsekin luotan, kuten sosiaalilautakuntakin on luottanut tietokeskuksen arviointikykyyn tässä asiassa, niin teen toivomusponnen.

Ehdotan, että

kaupunginvaltuusto edellyttää, että tietokeskuksessa tehtävään selvitykseen sisällytetään arvio Helsinki-lapsiasiavaltuutetun tarpeesta.

Elikkä me saisimme arvion tietokeskukselta, jonka pohjalta voitaisiin katsoa sitä tarvetta. Ja itse asiassa välttämättä se ei ole lapsiasiavaltuutettu. Se voi olla joku muukin, mutta sellainen elin, joka koordinoi näitä asioita virastojen välillä ja katsoo päätöksiä lasten näkökulmasta ja lasten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Toivon, että te tukisitte tätä pontta, koska tässä on kyse selvityksestä, ja tiedämme, että tietokeskus tekee laadukasta työtä.

Valtuutettu Näre

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.

Kiitän valtuutettu Puhakkaa tärkeästä aloitteesta.

Kannatan hänen esittämäänsä pontta.

Lapsiasiavaltuutetun tai vastaavan koordinoivan elimen saamiseksi Helsinkiin on tehty aloitteita aiempinakin valtuustokausina, mutta asia ei näytä riittävästi etenevän, vaikka valtakunnallisella tasolla tarve on tunnustettu.

Haluaisin tuoda lyhyesti tutkimukseni tulosten valossa yhden näkökulman siihen, miksi lapsiasiainvaltuutettua Helsingissä ja nimenomaan Helsingissä tarvittaisiin.

Olen tutkinut helsinkiläisten nuorten sukupuolikulttuuria ja havainnut, että ainakin minun tutkimani 12 - 18-vuotiaat nuoret elävät luottamuskriisissä. Olemme tottuneet pitämään suomalaisia luotettavina, mutta tässä valossa ainakaan sukupuolisuhteissa tästä ei ole enää takuuta, vaan tosi-tv:n ja muun kaupallisen ja seksualisoituneen kulttuurin propakoima ihmiskuva näyttää osaltaan hajottavan kykyä luottaa, ainakin täällä missä eletään pätkätyö- ja pätkäihmissuhteissa.

Epäluottamuksen kulttuurin leviäminen on myös uhka taloudelle, sillä sosiaalisen pääoman heikkeneminen voi heikentää yhteiskunnan rakenteita.

Täytyy siis muistaa, että lapset elävät pääkaupungissa erityisten riskien ympäröiminä. Lapsiasiainvaltuutettu voisikin nostaa esiin kaupungin tasolla sellaisia epäkohtia, jotka heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.

Valtuutettu Hakanen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Asia on tärkeä. Haluan nostaa siihen lyhyesti vain yhden näkökulman lisää.

Näissäkin asioissa on tärkeää kuulla myöskin asianosaisia. On tärkeää luoda sellaisia käytäntöjä, joilla lapset ja lasten kanssa toimiva ovat itse mukana käsittelemässä näitä asioita ja voivat vaikuttaa niihin. Lapsiasiamiehen lisäksi, tai tällaisen valtuutetun lisäksi olisi paikallaan harkita myöskin muita tapoja, kuten Lasten ääni -neuvottelukuntaa, jota valtuutettu Heikki Takkinen on eräiden muiden valtuutettujen kanssa aloitteessaan esittänyt.

Aloite 33

Valtuutettu Siimes

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensinnäkin haluaisin kiittää Helsingin kaupunkia siitä, että se on vastannut Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International'in kyselyyn naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kysely on lähetetty kaikkiin Suomen 432 kuntaan, joista vain 97 on vastannut kyselyyn, eli vastausprosentti on ollut vain 22 %. On valitettavaa, että kaikki Suomen kunnat eivät ole suhtautuneet asiaan sille kuuluvalla vakavuudella.

Ensilukemalta olin itse näin kaupunginvaltuutettuna hieman pettynyt Helsingin antamiin vastauksiin, jotka pahimmillaan olivat lyhykäisiä kyllä ja ei -vastauksia.

Mielestäni aloitevastausten yhtenä tehtävänä on tiedon välittäminen aloitteen allekirjoittaneille ja muille valtuutetuille sekä asiasta kiinnostuneille kaupunkilaisille. Toki vastauksessa mainitaan lukuisia liitteitä, jotka valtuutetuilla on varmasti mahdollisuus saada joko sosiaalivirastosta tai netistä, ja nämä samat liitteet on annettu Amnestylle kyselyn mukana.

Tässä kohtaa on kyllä hyvä itsekin muistaa, että kyselyyn annettiin varsin lyhyt vastausaika, juuri kesälomien kynnyksillä, että osin tämä on täysin ymmärrettävää, että vastaukset ovat niukkoja.

Aloitteen tekemisellä asiasta oli tarkoitus varmistaa, että kyselyyn vastataan ja mahdollistetaan myöskin asiasta poliittista keskustelua sekä välttää sellainen tilanne, että jokainen valtuutettu, joka asiasta on henkilökohtaisesti jotenkin kiinnostunut, kyselisi asioita erikseen virkamiehiltä. Osin nämä tavoitteet toteutuvat ja osin sitten ei niinkään hyvin.

Amnesty International on saanut hyvän sysäyksen työlleen tämän kyselyn vastauksista ja pääsee pureutumaan ja vaikuttamaan kipupisteisiin kyselyn vastausten kautta. Amnesty International on julkistanut kyselynsä tulokset tänään keskiviikkona 28.9.2005.

Johtopäätöksenä vastauksesta Amnesty International esittää lukuisia toimenpide-ehdotuksia kunnille. Helsingin vastauksiin oltiin pääpiirteittäin tyytyväisiä. Helsinki varmaan kuuluu valtakunnallisesti siihen kärkeen, joka on melko hyvin hoitanut tätä asiaa. Kuitenkin tässä kyselyssä on sellaisia puutteita, ettei ole arvioitu naisiin kohdistuvan määrää kunnassa eikä mietitty, että onko itse asiasta realistista käsitystä ongelman laajuudesta eikä myöskään ole mietitty sitä, ovatko meillä palvelut oikeassa suhteessa meidän omaan väestöön.

Amnestyn taholta on esitetty toive, että Helsinki laatisi poliittisesti hyväksytyn toimenpideohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi niin, että se käsiteltäisiin myös täällä kaupunginvaltuustossa. Tavoitteena Amnestylla on myös, että budjetteihin varattaisiin selkeästi ilmenevät määrärahat asian hoitamiseen.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International'in kysely naisiin kohdistuvasta väkivallasta sivuuttaa osin kysymyksen nuoriin naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Myös nuoriin kohdistuva seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisytyö, traumojen hoitaminen sekä nuoria auttavat tahot tulisi kartoittaa.

Seksuaalisen väkivallan kitkemisessä valistustyöllä ja seksuaalikasvatuksella on mielestäni suuri merkitys. Ainakin hyvin ja ammattitaidolla toteutettu seksuaalikasvatus on suuri mahdollisuus, joka tulee mielestäni hyödyntää.

Seksuaalikasvatuksessa tulisi painottaa erityisesti toisen ihmisen kunnioittamista ja toisesta välittämistä.

Esitänkin aiheen tiimoilta seuraavansisältöiset toivomusponnet.

Ensimmäinen ponsi:

Helsingin kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kartoittaa nuorille seksuaalisen väkivallan uhreille tarkoitettujen palvelujen määrän ja palvelun tarjoajat Helsingissä sekä huolehtii asiasta tiedottamisesta.

Toinen ponsi:

Helsingin kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupungin opetusvirasto hankkii nuorille suunnatun seksuaalisesta väkivallasta kertovan Bye Bye pornstar -valistusvideon, jonka tuottaja on Per Östberg sekä siihen liittyvän oheismateriaalin helsinkiläisille yläasteen kouluille.

Tämä video on varsin uusi. Ja vaikka tällä on tällainen raflaava nimi, niin tämä ei ole mikään sensaatiohakuinen video, vaan täysin asiallinen elokuvamuotoon tehty pätkä, joka soveltuu tosi hyvin keskustelunavauksiin kouluissa. Se voi parhaimmillaan helpottaa aiheen käsittelyä terveystiedon tunneilla ja antaa opettajille vinkkejä siitä, miten asiaa voidaan käsitellä. Videon hinta ei ole kovin kova, enkä tarkoita, että jokaisella koululla pitäisi olla oma video, vaan että niitä pitäisi olla riittävästi niin, että ne voisivat kiertää Helsingin yläasteen koulut. Ruotsissa tätä on käytetty 9-luokilla, ja tällaisessa Kenen Asia? Nuoriin kohdistuva seksuaalinen väkivalta -seminaarissa esiteltiin ruotsalaista tutkimusta, joka nimeä en valitettavasti muista. Sen mukaan jokaisella 9-luokalla Ruotsissa on nuori, joka on kokenut seksuaalista väkivaltaa ja todennäköisesti myös nuori, joka on tehnyt seksuaalisen väkivallan teon. Tämä suuruusluokka todennäköisesti on Suomessa suunnilleen samanlainen kuin Ruotsissa, koska meidän yhteiskunnat muistuttavat monelta tavalta toisiaan. Videosta ja sen pohjalta käytävästä ohjatusta keskustelusta hyötyvät sekä tytöt että pojat.

Jos tämä video hankitaan - ja toivottavasti hankitaan - niin toivon myös, että opettajia koulutetaan ja heille annetaan riittävä perehdyttäminen tämän videon käyttämiseen.

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan vain väärinkäsitysten välttämiseksi todeta sen, että tämä Amnesty Internationalin lomake oli sillä tavalla laadittu, että lomaketta ei pystynyt sähköisesti täyttämään. Siksi se on jouduttu kirjoittamaan täällä kaupungintalolla uudelleen, ja siksi tästä vastauksesta ei välttämättä näy, että siellä on ollut rastitettavia kohtia "kyllä" tai "ei", ja siksi me olemme vastanneet niihin niin kuin on edellytetty. Me olemme kyllä kaikella vakavuudella tähän paneutuneet, niin kuin ehkä valtuutettu Siimeksen puheenvuorostakin kävi ilmi.

Valtuutettu Näre

Kiitos.

Myös valtuutettu Siimes on tarttunut polttavaan kysymykseen.

Viittaan edelliseen puheenvuorooni, josta jatkaisin sen verran, että nykyään varsinkin nuoret tytöt - ja kyllä pojatkin - elävät sellaisessa kulttuurissa, jossa on vaikea välillä tunnistaa, mikä on väkivaltaa ja mikä ei, väkivalta ikään kuin virtualisoituu. Se miltä asiat näyttävät, eivät välttämättä kerro siitä, miltä ne tuntuvat tai mihin ne johtavat. Väkivallan ja hyväksikäytön rajasta tulee liukuva, kuten Toijalan tapaus omalta osaltaan kertoo. Olen omassa työssäni joutunut näkemään, että vastaavanlaiset kuviot ovat monen tytön arkipäivää.

Ja kannatankin lämpimästä valtuutettu Siimeksen molempia ponsia.

Valtuutettu Molander

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä olisin myös kannattanut valtuutettu Siimeksen tekemiä ponsia.

Erityisesti valistusvideon hankkiminen opetusvirastolle ja kouluihin olisi erittäin tärkeää.

Näkisin, että tämä olisi erittäin tärkeää opettajakoulutuksessa myöskin. Väkivallan näkeminen ja sen havaitseminen on sellainen asia, josta pitää niin opettajia kuin muitakin viranomaisia kouluttaa.

Valtuutettu Sydänmaa

Puheenjohtaja.

Pidän myös, varsinkin tätä 2. pontta erittäin tärkeänä. Mutta haluaisin tehdä siihen sellaisen lisäyksen, että kun ponnessa sanotaan, että "helsinkiläisille yläasteen kouluille", niin ehdottomasti myös lukioasteelle, eli yläasteelle ja lukioille. Olisin sitä mieltä, että se olisi hyvä lisäys. Jos vaikka ponnen tekijä voisi sitä sen verran muokata. Jos sitä ...

Valtuutettu Anttila

Arvoisa puheenjohtaja.

Puheenvuoroni liittyy lähinnä tällaiseen teknisluonteiseen asiaan, että onko todella nyt tarkoitus, että valtuustossa ruvetaan päättämään, minkälaista opetusmateriaalia oppilaitokset yleensä käyttävät ilman, että esimerkiksi valtuutetut voivat tietää tämän oppimateriaalin sisällöstä?

Mielestäni tämä kuuluisi opetusviraston operatiiviseen johtamiseen, jossa ei valtuuston päätöksellä voida ottaa tämäntyyppistä päätäntävaltaa ja kaiken lisäksi, kun ei ole millään tavalla kustannuksista eikä muustakaan tietoa. Sillä tavalla en haluaisi, että valtuuston päätöksentekovaltaa ruvetaan ohjaamaan väärään suuntaan. Varmaan tämä video on erittäin hyvä, todennäköisesti, koska muuta en voi uskoa, että valtuutettu Siimes täällä tulee ehdottamaan. Mutta itse kyllä haluaisin tietää päättäessäni asioista, mitä olen päättämässä.

Valtuutettu Näre (vastauspuheenvuoro)

Kustannuksista sen verran, että sellainen sadan, parin sadan euron luokkaa, riippuen siitä käytöstä. Alle satasella varmaan saa sen.

Valtuutettu Urho (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

...?... lautakunta päättää ylipäätänsä opetusmateriaalin budjetista, on tosi kova pula peruskoulun opetuksen oppimateriaalista ja kirjoista.

Mielestäni täällä ei voida sanoa, mitä heidän pitää hankkia. Mutta voi olla, että opetusvirastolla on käytössään jo kyseinen video. Kuulosti sitä paitsi aika kalliilta.

Valtuutettu Vuorela

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni tämä valtuutettu Siimeksen ehdotus tästä videon hankinnasta on erittäin hyvä.

Toivoisinkin, että valtuutettu Siimes voisi korjata sitä 2. ponttaan valtuutettu Sydänmaan esittämällä tavalla elikkä niin, että loppuun lisättäisiin yläasteen lisäksi "ja lukiolaisille".

Valtuutettu Puhakka (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Tähän keskusteluun siitä, mistä opetusmateriaalista me päätämme.

Mielestäni valtuusto on täällä paljon pienemmistäkin asioista ollut päättämässä.

Näen, että tässä on viesti siitä, että valtuusto on huolestunut seksuaalisesta väkivallasta ja että valtuusto haluaa, että tähän puututaan kouluissa. Mielestäni tässä on periaatteellinen viesti ja tässä on selkeä toimenpide-ehdotus. En näe tässä ristiriitaa sen kanssa. Me emme todellakaan päätä täällä kaikesta oppimateriaalista, mihin valtuutetut Anttila ja Urho viittasivat. Tämä on mielestäni periaatteellinen viesti, huoli siitä, tästä kasvavasta seksuaalisesta väkivallasta.

Ja kuten valtuutettu Näre oivallisesti huomautti, väkivallan rajat ovat tänä päivänä hämärtyneet niin paljon, että on entistä tärkeämpi, että nuorille kerrotaan. Ei tarvitse mitään muuta kuin, että jos arvoisat valtuutetut eivät ole lukeneet viime sunnuntain Helsingin Sanomissa juttua, joka kertoi nuorten tyttöjen maailmasta, niin se oli erittäin kuvaava. Ja valtuutettu Näre viittasi jo Toijalan tapaukseen.

Valtuutettu Arhinmäki (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Urholle toteaisin - molemmat olemme olleet kahdeksan vuotta opetuslautakunnassa - että tiedän hyvin, että opetuslautakuntakaan ei varsinaisesti ohjeista materiaaleja, vaan opettajat sitä itse hankkivat.

Kyllä minun mielestäni samalla valtuutetuilla pitää olla myös joku mahdollisuus antaa viestejä siitä, minkä tyyppistä materiaalia toivotaan, että kouluissa käsitellään ja toisaalta, minkä tyyppistä ei käsitellä.

Meillä käytiin aikoinaan kovia keskusteluja esimerkiksi siitä ilmaisesta materiaalista, jota jotkut yritykset tuottavat. Esimerkiksi metsäyhtiöt tuottivat jotain Satumetsä -esitteitä, jossa kaikki isot metsäkoneet olivat hauskoja pikku elukoita ja muita, tällaista materiaalia, kuinka paljon erilaiset monikansalliset yritykset tuovat kouluun jne.

Nämä ovat sellaisia asioita, johon valtuutettujen myös pitää puuttua, jos ne huomaavat näitä asioita, sekä, että mitä tarvitaan, että minkälaisia ei ole. Senhän takia meidät on valtuustoon valittu, että me voimme antaa viestejä päätöksentekoon eikä todeta, että ei kuulu meille. Kyllä kai meille kuuluu kaikki asiat.

Valtuutettu Rihtniemi

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä valtuutetut Anttila ja Urho oikeastaan sanoivatkin hyvin pitkälti sen mitä itse ajattelin sanoa.

Elikkä tämä itse asia, seksuaalisen väkivallasta valistaminen, on erittäin tärkeä.

Olen sitä mieltä, että oppimateriaalin valitseminen kuuluu opetusvirastolle ja opetuslautakunnalle. En näe tätä valtuuston tehtäväksi. Mutta itse tästä asiasta keskustelu on tietysti ihan hyvä, että valtuutetut käyvät keskustelua ja kiinnittävät huomiota asian tärkeyteen. Mutta hankinnat kyllä kuuluvat opetusvirastolle ja opetuslautakunnalle.

Valtuutettu Siimes (vastauspuheenvuoro)

Puheenjohtaja.

Ponnessa toivottiin, että näitä videoita hankittaisiin kouluille, ei jokaiseen kouluun. Se ei kuitenkaan estä, jos hankitaan yläasteelle, etteikö opetusvirasto voi sitten lainata niitä myös lukioille. En tältä osin kuitenkaan viitsi muuttaa tätä ponnen muotoilua.

Mitä tulee sitten siihen, että kuka päättää mistäkin.

Jos ponsi hyväksytään, niin tämähän menee kuitenkin opetuslautakunnan käsittelyyn. He voivat hioa tätä sitten eteenpäin, laskea niitä kustannuksia, jotka eivät tule olemaan kovinkaan suuret. Jos hankitaan vaikka 10 videota, niin se on 1 000 tai 2 000 euroa, ja niitä voi käyttää niin kauan kuin ne kestävät.

Valtuutettu Nurmela (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Eiköhän tässä nyt tietyllä tavalla olla tekemässä kärpäsestä härkästä, vaikka asia toki on tärkeä.

Näkisin asian sillä tavalla, ensinnäkin opetuslautakunnan jäsenenä ja ihan omasta elämän kokemuksestakin - lyhyestä sellaisesta tosin sen - että eiköhän ne opetuksen ammattilaiset löydy sieltä opetusvirastosta ja kouluista. He voivat, tarpeen mukaan, tätä videota hankkia omien valtuuksiensa puitteissa.

Toteaisin valtuutettu Siimekselle sellaisen asian, että jos vaikutusvaltaa tai kanavia Amnestyn suuntaan on, niin eiköhän olisi Amnestyn tehtävä järjestää esimerkiksi tiedotuskampanja tämän asian tiimoilta ja lähestyä opetusministeriä ja opetushallitusta, jotta asia tulisi käsitellyksi koko Suomessa.

Valtuutettu Molander (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni kaupunginvaltuusto voi aivan hyvin ehdottaa ja edellyttää, että tällainen video hankitaan.

Jos tämä olisi muodossa esimerkiksi, että selvitetään tämän videon hankkimista, niin sen ponnen käsittely jo maksaisi hurjan paljon enemmän kuin se video itse.

Kyllä kaupunginvaltuustolla voi olla mielipide tällaisesta asiasta. Ei tätä nyt voi minään budjettiasiana ajatella, jos me puhumme parin sadan euron videosta.

Valtuutettu Lipponen

Tämä on ollut aika erikoinen keskustelu.

Valtuutettu Näre on aivan oikeassa. Tämä on tärkeä asia ja suuri ongelma.

Mielestäni valtuutettu Näre on tuonut erittäin hienosti esille aikaisemmin jo sitä meidän ulkomainontaamme ja miten siihen pystytään puuttumaan ja pitää puuttua. Tällaiset asiat on mielestäni valtuutettujen tehtävä. Mutta kyllä täytyy lähteä siitä, että koulut, rehtori, opettajakunta ja kaikki se avustava henkilökunta, mikä on töissä koulussa, niin he osaavat sitten päättää tällaisista tärkeistä asioista juuri siinä koulussa, kuin että me lähdemme täällä valtuustossa nyt miettimään, että mitä videoita siellä sitten katsellaan ja millä tunnilla ne katsellaan jne. Tässä nyt kyllä täytyisi miettiä. Jokainen osaa hoidella omia asioitaan. Luotetaan siihen kouluun, mikä meillä on niin hyvä ja ammattitaitoista henkilökuntaa täynnä.

Kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Bogomoloff

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä asia on tärkeä. Kaikki me olemme tietoisia siitä, että nämä asiat eivät ole sillä tolalla kuin niiden tulisi olla.

Tämä keskustelu on ehkä liikkunut pikkuisen sellaisille alueille, jotka eivät valtuustoon välttämättä kuulu. Voisi sanoa rinnastaen näin, että ryhtyisimmekö täällä valtuustossa päättämään, mitä koulukirjoja, mitä kurssikirjoja luokissa pitäisi olla? Luetaanko tätä oppikirjaa vai tuota oppikirjaa mantsassa ja matikassa jne., vai valitaanko joku muu teos opetusohjelmaan? Nämä asiat ovat selkeästi toisaalta opetushallituksen ja ministeriön ja toisaalta sitten meillä opetusviraston ja lautakunnan asioita.

Mielestäni valtuutettu Siimeksen ensimmäinen ponsi alleviivaa sen, mikä tässä on tärkeätä, ja varmaan sitä helposti kannattaa. Mutta että me lähtisimme sormella osoittamaan, että tuo video tai tuo kirja pitää nyt jakaa kaikille, tuntuu pikkuisen erityiseltä semminkin, kun tässä salissa varmaankaan ei kaikkien asiantuntemus riitä arvioimaan sitä, mitä tämän infovideon sisältö oikeasti on. Olen vakuuttunut siitä, että se on sinällänsä hyvä ja oikeansuuntainen. Siitä ei ole nyt kysymys. Mutta että me menisimme ... (Välihuuto!) En ole nähnyt. Mutta että me menisimme tälle - sanoisinko - mikrotasolle, tuntuu valtuuston tasolla vähän kummalliselta.

Sitten yleishuomio tämän päivän eri teemoista:

Toinen on se, että monet aloitteet näyttävät aamulla toisilta kuin illalla tehdessä niitä, ja toinen on sitten se, että ponnet, joita täällä on käsitelty, niin pitäisi muuttaa tätä käsittelyjärjestystä ja järjestelmäämme sellaiseksi, että kaikkein onnettomimmat voisi sitten tapahtumapäivänä helposti perua.

Valtuutettu Näre (vastauspuheenvuoro)

Kiitos.

Kyllä me teemme täällä päätöksiä, jotka vaikuttavat myös sukupuolikulttuuriin ja seksuaalipolitiikkaan. Esimerkkinä tämä katuprostituutiokysymys, joka sitten laajeni valtakunnallisellekin tasolle.

Mielestäni nämä, esimerkiksi valtuutettujen Urhon ja Rihtniemen puheenvuorot ja tässä edellä valtuutettu Bomololoff, edustavat sellaista aikaamme vaivaavaa puuttumattomuuden kulttuuria, jossa hankala asia pallotetaan toisaalle.

Kyllä valtuustolle kuuluu linjata tällaiset ongelmakohdat tai se, miten niihin voidaan puuttua ja varsinkin, jos ajattelee nyt tätä opetustoimea, joka ei ole katsonut tärkeäksi puuttua esimerkiksi tähän nimittelyongelmaan eli verbaaliseen väkivaltaan vakavammin, että edes tässä kohtaa voisi näyttää sellaista valoa, että tämä nähdään, tunnistetaan tämä ongelma.

Valtuutettu Sydänmaa (vastauspuheenvuoro)

Kiitos puheenjohtaja.

Haluaisin sanoa vain tähän samaan asiaan sen verran, että mielestäni kyse ei ole mistään opetusmateriaalista tai oppikirjojen arvostelemisesta, mitä missäkin koulussa käytetään, vaan tämä on enemmänkin periaate ja kannanotto.

Mielestäni se olisi Helsingille erittäin positiivista, jos Helsinki ottaisi kantaa tähän päivänpolttavaan kysymykseen. Se mitä Toijalassa tapahtui, niin sellaista ei saisi tapahtua.

Seksiä tulvii joka puolelta, ja mainonta on vääristynyt. Ja se video - voin kertoa - kertoo siitä, miten nuoria tyttöjä pakotetaan vanhempien miesten kanssa esimerkiksi seksuaalisiin kontakteihin eli tällaisiin asioihin. Se on erittäin ajankohtaista nuorille tytöille, jotka eivät oikein tiedä, miten pitäisi toimia.

Itse olen terveyskasvattajana yrittänyt saada kyseistä videota, mutta enpä ole saanut siitä vielä mitään viestiä, mistä sen videon voisi tilata koululle.

Valtuutettu Beurling

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.

Itse olen tuon videon nähnyt. Ja ottamatta nyt siihen kantaa, kuka sen hankkii, tärkeintä on, että se hankitaan. Pääasia, että tulee se päätös jossain vaiheessa. Minulle se on ihan sama, kuka sen päätöksen tekee.

Mutta tästä ensimmäisestä toivomusponnesta haluaisin vielä sanoa.

Kun tässä puhutaan seksuaalisen väkivallan uhreista, niin haluaisin myös kiinnittää huomiota siihen, että pitää puhua myös seksuaalisen häirinnän uhreista. Se on huomattavasti vielä suurempi ja erittäin yleinen ryhmä. On tyypillistä, että moni nuori nainen, ylipäänsä lähes kaiken ikäiset naiset ja myös miehet, voivat joutua seksuaalisen väkivallan ja häiriön uhreiksi. Siksi pitäisi puhua laajasti tästä ilmiöstä ylipäänsä, eikä vain laittaa sitä tällaiseen kapeaan raamiin.

Valtuutettu Hakanen

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Olen oikeastaan hyvinkin hämmentynyt tästä keskustelusta, ehkä hieman järkyttynytkin.

Kysymys on toivomusponnesta. Me kaikki tiedämme, mitä se tarkoittaa. Asiaa käsitellään sen jälkeen asianmukaisissa elimissä ja harkitaan, mihin toimiin toivomusponsi antaa käytännössä aihetta ja kuinka monella eurolla.

Me olemme valtuustossa ja erilaisissa lautakunnissa päättäneet monenlaisista tiedotuskampanjoista monissa hyvissä asioissa ja tiedotusmateriaaleista. Minkä takia valtuustossa ei voisi nostaa esille uusia tarpeita? Minkä takia se herättää tällaisia reaktioita?

Opettajat, koulut päättävät itse joka tapauksessa, miten ne käyttävät oppimateriaaleja ja mitä materiaaleja ne ylipäätänsä ottavat sitten millä lailla käyttöön missäkin vaiheessa. Ei tässä ehdotuksessa opettajia määrätä jotain videota näyttämään.

Olen myöskin hämmentynyt siitä, että tässä yhteydessä kehdataan puhua rahasta.

Viime kokouksessa täällä päätettiin yhdessä hujauksessa kiinteistövirastolle myöntää miljoonia lisää ylityksiä budjettiin. Äsken päätettiin 270 000 euroa laittaa GolfSatama Oy:n rahoitukseen. Nyt puhutaan tuhannesta eurosta - tai vähän yli - niin kuin se olisi joku iso talouskysymys.

Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Vehviläinen (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä pikkuisen tämä aihe karkaa varsinaisesta aloitteesta, ja myöskin keskustelu on karannut tästä ponnesta.

Valtuutettu Hakanen sanoi, että tässä ei pakoteta ketään tekemään yhtään mitään.

Toinen ponsi kyllä sanoo, että kaupunginvaltuusto edellyttää, että opetusvirasto hankkii. Toivomusponsi saa sille kuuluvan arvon. Siinä laajuudessa sitä käsitellään kuin hyväksi katsotaan, mutta vastaaminen kuitenkin vie aikansa.

Uskon vakaasti, että viisautta löytyy muualtakin kuin tästä valtuustosalista. Tiedän - erään kuraattorin kertomana - Hanasaaressa järjestetyn tilaisuuden, jossa käsiteltiin tätä vakavasti ja laajasti esiin nostettua aihetta liittyen Toijalassa tapahtuneisiin ja myöskin tätä videota. Sen kuraattorin kertoman mukaan monissa kouluissa on mietitty, että tämä video olisi hyvä hankkia. Annetaan heidän hankkia se ilman, että valtuusto nyt täällä käyttää aikaa siihen pohtimiseen, että millä aikajanalla ponteen vastataan ja mistä ne määrärahat otetaan. Se yksittäinen päätös tehdään siellä koulutasolla. Heillä varmaan on siihen viisaus.

Valtuutettu Siimes

Puheenjohtaja.

Ensinnäkin haluaisin oikaista yhtä väärinkäsitystä, mikä täällä jossain vaiheessa meinasi ainakin syntyä.

Kyse ei ole mistään Amnestyn videosta. En ole Amnestyn asialla, vaan nuorten asialla.

Haluan muuttaa toista ponttani sillä tavalla, että se muotoilu kuuluu:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että opetusvirasto harkitsee nuorille suunnatun seksuaalisesta väkivallasta kertovan Bye Bye pornstar -valistusvideon sekä siihen liittyvän oheismateriaalin hankkimista helsinkiläisille yläasteen kouluille.

Valtuutettu Aarnipuu

Puheenjohtaja.

Nähdäkseni muutos oli aika pieni, ja muutos oli ehkä oleellinenkin, jos keskustelu tähän suuntaan on mennyt.

Kannatan valtuutettu Siimeksen muutettua pontta.

Haluan vielä lisäksi - vähän häkeltyneenä - kommentoida sitä puheenvuoroa, jossa yritettiin lykätä vastuuta seksuaaliseen väkivaltaan liittyvästä koulutuksesta tai tiedotuksesta järjestöille, ihmisoikeusjärjestöille.

Tämä kertoo mielestäni aika kummallisista asenteista, liittyen julkisen sektorin ja kolmannen sektorin väliseen työnjakoon.

Valtuutettu Luukkainen (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan vain muistuttaa siitä, että jokainen hyväksytty toivomusponsi kuluttaa rahaa tuossa prosessissa - mikäli sitä valmistellaan ja näitä lausuntoja pyydetään - noin 10 000 euroa. Elikkä jättämällä hyväksymättä tämä toinen toivomusponsi, säästämme 10 000 euroa mahdollisesti tämän valistusvideon hankintaan. Sillä saa aika monta kappaletta niitä videoita, jos ymmärsin, että ne ovat niin edullisia kuin täällä on esitetty.

Ensimmäisestä ponnesta olen samaa mieltä. Kannatan sen hyväksymistä.

Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä nyt valitettavasti taitaa mennä - valtuutettu Luukkainen - enemmän rahaa siihen, että tätä asiaa joudutaan näin pitkään käsittelemään kuin mitä niiden videoiden hankinta olisi vienyt.

Muutos on mielestäni hyvin ymmärrettävä ja voidaan hyväksyä. Se paransi tätä ponsiesitystä.

Valtuutettu Vehviläiselle haluaisin sanoa:

Puhuin siitä, että tuo ponsi ei pakota opettajia eikä kouluja mihinkään. Se antaisi heille aineistoa, jota he voivat käyttää sopivaksi katsomallaan tavalla.

Valtuutettu Näre (vastauspuheenvuoro)

Tämä valtuutettu Luukkaisen mainitsema ponnen hinta on keskiarvo. Valtuutettu Siimeksen ponsi tuskin maksaisi läheskään sitä. Senhän saisi yhdellä lauseella, sen vastauksen kuitattua.

Aloite 34

Valtuutettu Vuorela

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pyysin asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, kun terveyslautakunnan vastauksessa todetaan näin, että "jo ajanvarauksen keskittämistä suunniteltaessa tekstiviestin käyttö erityisesti aikojen peruutuksista ja ajasta muuttamisesta oli esillä. Sittemmin asia sisällytettiin laajempaan kehittämishankkeeseen."

Eikö silloin ollut sitten edellytyksiä tehdä päätöstä siitä, että pannaan systeemi toimivaan hieman varhaisemmassa vaiheessa, kun nyt on kuitenkin todettu, että tämä on tarpeellinen ja hyvä hanke?

Toinen kysymys.

Vastauksessa todetaan, että se on käytössä tammikuussa 2006.

Voitteko olla siitä täysin varmoja, että sitten ensi vuonna helsinkiläiset hammashoidon potilaat saavat tekstiviestejä puhelimiinsa?

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

Arvoisa puheenjohtaja.

Vastaus kysymykseen nro 1 on: ei ollut.

Ja nroon 2: en voi olla mistään täysin varma.

203 §

Esityslistan asia nro 8

LÄNSISATAMAN TOIMITILATONTIN 20050/1 JA ERÄIDEN YLEISTEN

ALUEIDEN ALAPUOLISTEN ALUEIDEN VUOKRAUSPERUSTEIDEN

MÄÄRÄÄMINEN

Valtuutettu Hakanen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaupunginhallitus perustelee tätä nyt käsiteltävää ehdotusta Länsisataman tontin ja eräiden muiden alueiden vuokraamisesta ja osto-optiosta elinkeinopoliittisella linjalla. Tontin vuokraamiseen ja todennäköiseen myymiseen kiinteistösijoittajalle ei kuitenkaan liity minkäänlaisia takeita niiden elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumisesta, joita kaupungilla on esimerkiksi työllisyyden pidemmällä aikavälillä tapahtuvasta kehityksestä.

Mielestäni oikeampaa olikin nyt tämän vuoden valtuuston vastaavien asiakohtien käsittelyn perusteella todeta, että Helsinkiin on iskenyt "Korpisen tauti", jonka seurauksena ranta-alueiden arvotontit siirtyvät yksi toisensa jälkeen kiinteistösijoittajille. Lähes jokaisessa kokouksessa me siirrämme ranta-alueilta arvokkaita tontteja keinottelijoille.

Ehdotuksen mukaan Ahlström Capital Oy saa option ostaa toimitilatontin kolmen tai viimeistään seitsemän vuoden kuluessa. Tälläkään kertaa ehdotukseen ei sisälly minkäänlaista kaupungin etuosto-oikeutta siinä tapauksessa, jos kyseinen sijoitusyhtiö aikoo myydä tontin eteenpäin. Optiolle ei ole edes esitetty hintaa tai perustetta, jolla hinta määritellään kolmen vuoden jälkeisen ajan osalta, vaan ehdotuksessa puhutaan vain epämääräisesti erikseen sovittavasta hinnasta. Esityksen perusteluissa ei käy myöskään ilmi, onko edes selvitetty mahdollisuuksia sopia tämän tai jonkun muun tahon kanssa vuokrasopimuksen tekemisestä tuosta maa-alueesta ilman osto-optiota.

Kaiken lisäksi päätöksen perusteluissa todetaan seuraavasti: "Koska tontit tullaan todennäköisesti myymään, ei maanalaisia katualuevuokrauksia ole sisällytetty tontin vuokrasopimukseen." Siis todetaan, että koska nämä tontit vuokraamisen jälkeen todennäköisesti myydään, niin tähän sopimukseen ei sisälly maanalaisten katu- ja vastaavien alueiden osalta normaaleja vuokrasopimusratkaisuja. Tällä perustellaan sitä, että Ahlström Capital saa poikkeuksellisesti hyvin laajat maanalaiset alueet 60 vuodeksi 100 euron kertakorvauksella, siis 100 euron kertakorvauksella suuret maanalaiset alueet. Yhtiö, josta todetaan, että se todennäköisesti vuokraamiseen jälkeen tulee ostamaan ne ja jonka todetaan olevan kiinteistösijoitusyhtiö, joka siis todennäköisesti 60 vuoden aikana pistää lihoiksi ne tontit.

Edellä olevan perusteella esitän, että kaupunginvaltuusto päättää palauttaa Länsisataman toimitilatontin 20050/1 ja eräiden alueiden vuokrausperusteita koskevan ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi.

Lopuksi haluan kiinnittää huomiota myöskin päätösesityksen kieleen. Toivon, että jaksatte vielä tässä vaiheessa kuunnella.

Onko teidän mielestänne seuraava valtuuston päätettäväksi esitetty kappale Suomen kieltä? Se kuuluu seuraavasti, siinä päätösesityksen lopussa oleva kappale: "Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan lautakunnan määräämille 20. kaupunginosan asemakaavan nro 11140 mukaiset maanalaiset katu- ja aukioalueet likimäärin korkeustasolta +3,0 - +8,0 asemakaavan mukaisen vaiheittain toteutuvan pysäköintilaitoksen toteuttamista varten lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2065 saakka ..."

Luulisin, että jos itse olisin tällaisen lauseen kirjoittanut koulussa äidinkielen tunnilla johonkin paperiin, niin kyllä siinä olisi punakynä tainnut reunassa heilua. Ei ole minun mielestäni asianmukaista tapaa tehdä valtuustolle päätösesityksiä, joiden kieli ei ole edes Suomen kieltä.

Valtuutettu Koskinen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ajattelin kertoa, että en halua kannattaa tätä palautusehdotusta.

Täällä tekstissähän todetaan, että vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue. Kun se on rakennettu, käyttöön otettavaksi hyväksytty ja kiinteistölautakunnan hyväksymät pääkäyttäjät ovat muuttaneet rakennukseen, en ymmärrä, mikä intressi kaupungilla olisi käyttää etuosto-oikeutta sen jälkeen, kun kohde on rakennettu ja siellä on pääkäyttäjät olemassa, jos se myydään eteenpäin? Kyllä kai kaupungilla näitä kiinteistöjä on riittävästi ja voi tarvittaessa itse rakentaa lisää, jos on tarve.

205 §

Esityslistan asia nro 10

VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN PIENTALOTONTEILLE

(OULUNKYLÄN TONTTI 28210/8, TAPANINKYLÄN TONTTI 39037/1,

SUUTARILAN TONTTI 40046/6, VARTIOKYLÄN TONTTI 45347/10,

MELLUNKYLÄN TONTI 47118/7)

Valtuutettu Koskinen

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Esittelytekstissä todetaan, että tonttien vuokran määrittelyssä on huomioitu vastaaville alueille aiemmin vahvistetut vuokranmääräytymisperusteet pyrkien yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen hinnoitteluun.

Johdonmukaisena voisi mielestäni pitää myös sitä, että tonttien vuokrat määrättäisiin pitäen lähtökohtana tonttien käypiä markkina-arvoja. Tällöin tonttien vuokrat tulisi olla vähintään puolet nyt esitettyjä suuremmat.

206 §

Esityslistan asia nro 11

KAMPIN TONTTIEN 162/2, 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

(NRO 11314)

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

Hyvät valtuutetut.

Ilmoitan, että kaavaan liittyvä maankäyttösopimus on allekirjoitettu 21.9.2005.

207 §

Esityslistan asia nro 12

SÖRNÄISTEN KORTTELIN NRO 10280 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

(NRO 11383)

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

Hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktige.

Ilmoitan, että tähän kaavaan liittyvä maankäyttösopimus on allekirjoitettu toissa päivänä eli 26.9.2005.

209 §

Esityslistan asia nro 14

VALLILAN KORTTELIN NRO 390 OSAN SEKÄ PUISTO- JA RAUTATIE-

ALUEIDEN (PASILAN KONEPAJAN ALUE, OSA-ALUE 1) ASEMA-

KAAVAN MUUTTAMINEN (11360)

Valtuutettu Ebeling

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan antaa valtuutettu Rantaselle ja valtuutettu Anttilalle sekä koko kaupunkisuunnittelulautakunnalle tunnustuksen siitä, että se kasvatti alueelle rakennettavien asuntojen keskikoon noin 65 m2:sta vähintään 65 m2:iin.

Kun aikanaan asuin aivan Pasilan konepajan välittömässä läheisyydessä, oli perheen kasvaessa surullista huomata, ettei Alppilasta tuntunut löytyvän myynnistä yhtään pienehköä kolmiota suurempaa asuntoa. Niinpä muutimme pois Alppilasta.

Hetken kuluttua tehtävä kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotuksen mukainen päätös monipuolistaa Alppilan kaupunkirakennetta ja on askel oikeaan suuntaan. Kiitos siitä.

Valtuutettu Rantanen

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Kaava on ihan hyvä ja tulee tuiki tarpeeseen. On loistavaa, että saadaan konepaja-aluetta kehitettyä asuntoalueena.

Kuten valtuutettu Ebeling mainitsi, Kallion seudulla ongelmana on ollut se, että sen asuntokanta on verraten pienineliöistä ja siten myöskin vaikuttaa asujamistoon sillä tavalla, että on kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista, että sinne tulee myös isompia asuntoja.

Tämä, mistä lautakunnassa keskusteltiin ja yhteisesti ajateltiin, että meidän kannattaa miettiä myös niitä välineitä, joilla asemakaavavaiheessa voidaan ohjata myös rakenteellisesti jonkun alueen asuntojen kokojen kautta, että se myös ottaa palvelukohderyhmää eri palveluille. Meillä on ongelmia joillakin alueilla, että esimerkiksi lapsiperheiden vähenemisen myötä myöskin lapsiperheiden palvelut häviävät, joka taas vaikuttaa sitten kumuloivasti siihen, miten se asumisrakenne muuttuu siellä alueella.

Mutta en tullut oikeastaan pelkästään tätä asiaa sanomaan. Minulla on ponsiesitys.

Nimittäin tämä alue, vaikka se kaava-alue on rajattu nimenomaan tietyn kokoiseksi, niin kyse on oikeastaan siitä konepaja-alueesta kokonaisuudessaan. Ja minkälaiseksi se alue muodostuu, niin ratkaisevia kysymyksiä ovat mm. joukkoliikennejärjestelyt - niin kuin 9 raitiovaunun tuleminen - ja hyvin suurelta osilta myös se, mitä näille suojelluille rautatierakennuksille nyt sitten loppujen lopuksi tapahtuu. Vaikka ne eivät ole kaupungin kiinteistöjä, niin kaupungin omalla toiminnalla pystytään vaikuttamaan siihen, mitä siellä tapahtuu.

Ja juuri sen myötä olen muotoillut ponsiesityksen, joka kuuluu:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki osaltaan pyrkii myötävaikuttamaan siihen, että kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin suojeltaviin vanhoihin rautatierakennuksiin saataisiin myös yleisölle avointa kulttuuritoimintaa.

Tiedän, että tällainen tarve on olemassa. Ajatukseni tässä ponsiesityksessä on, että jos valtuusto tämän kannan ottaa, niin se ikään kuin rohkaisee esimerkiksi kulttuuriasiainkeskusta miettimään yhteistyökumppaneiden tai kaupungin kulttuuritoimijoiden kohdalla, olisiko joku käynnissä oleva tai toteutettavissa muuten oleva projekti sellainen, jossa voitaisiin ajatella yhteistyötä juuri näitten rakennusten käyttämisessä, olemassa olevien määrärahojen puitteissa. Kaupunki koko ajan osallistuu osapuolena hankkeisiin, joissa mietitään, kuinka joku kaupungin tila aktivoidaan kulttuuritoiminnalle. Juuri tämä alue kokonaisuudessaan on sellainen, missä kaupungin myös virkamiestyön panos saattaisi ratkaista, että löytyy joku hanke, joka palvelee asukkaita ja palvelee kaupunkia juuri tuolla alueella.

Ledamoten Björnberg-Enckell

Ärade fru ordförande. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.

En esitä pontta tai muutosta, vaan muutaman kysymyksen.

I dagens Helsingin Sanomat diskuteras än en gång frågan om varför Helsingfors har en negativ inkomstskatteutveckling. Forskare Heikki Helin konstaterar att inflyttningen inte stärkt skattebasen och finansdirektören uppmanar oss politiker att ta ställning i frågan genom bl.a. bostadsprogrammet. Jag vill i det här sammanhanget lyfta fram frågan om huruvida den stadsplanering och den arkitektur Helsingfors presterar och befrämjar upplevs som attraktiv och trivsam för de skattebetalare som nu väljer bort Helsingfors, men som i fall av en attraktiv, populär arkitektur eventuellt skulle vilja välja Helsingfors. Och därför frågar jag den ansvariga stadsdirektören om man i det här fallet Vallgård har tagit i beaktande, då arkitekturtävlingen som den här ordnades, att också poängtera boendets trivsel och eftersträvande av just en attraktiv arkitektur och för att på sikt skapa då populära nya boendeområden i innerstaden.

Nu talas det på sida 67 om att kvarteren ska ge intryck av en modern traditionell innerstad. Där är den svenska översättningen. På finska står det "uudisrakentamisen tulee olla korkeatasoista". De som har hållit på med stadsplanering vet nog ungefär vad det här betyder i Helsingfors. Hur dom husen som är "korkeatasoisia" ser ut i våra arkitekters sinne och därför är min fråga vidare på vilket sätt staden riktar arkitekttävlingar som den här och bereder nya och eventuellt nya möjligheter för eventuellt utländska planerare att utveckla vår byggda miljö så att den här fina gamla industriella Vallgårdsenheten kan bli någonting som människor slåss om för att kunna bo.

Valtuutettu Sinnemäki

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tämä kaava, missä konepajan alueelle rakennetaan uusi asuntoalue, jossa asuntojen keskikoko on kohtuullisen iso, on erittäin hyvä asia.

Kuten valtuutetut Ebeling ja Rantanen esimerkiksi totesivat, on erittäin myönteistä, että Alppilan seudulle tulee uusia isokokoisia asuntoja, joihin voivat muuttaa esimerkiksi Alppilassa nykyään asuvat perheet - jotka tarvitsevat enemmän tilaa - tai mahdollisesti jostain muualta kaupungista ihmiset.

Mielestäni tämä kilpailun voittanut arkkitehtisuunnitelma on aika kauniin ja hyvän näköinen. Siinä on käytetty tiiltä, joten se istuu miellyttävällä tavalla siihen erittäin viehättävään konepajamiljööseen. Tämä suunnitelma ja tämä asuntorakentaminen myös muuttaa kaupunkia aika paljon. Siellä päin se muuttaa varmasti niitä reittejä, joita ihmiset kävelevät, koska se uudella tavalla yhdistää Pasilan ja Alppilan. Myös alueen palveluiden kannalta tämä hanke on hyvä, koska Alppilan koulut ja päiväkodit täten voivat saada uusia lapsia pitämään koulut ja päiväkodit täynnä. Myös tämän alueen palvelut - kuten esityksessäkin on todettu - ovat hyviä, mm. Pasilan kirjasto. Alppilasta löytyy sellaisiakin tärkeitä palveluja, kuten suutari ja manikyyri. Joten tämä suunnitelma on sen kaupunginosan kannalta - ja tietenkin myös huvipuisto - erittäin miellyttävä.

Ehkä yhtenä asiana, joka mielestäni ei ole niin onnistunut tässä ehdotuksessa, on katujen nimeäminen.

Joskus puhutaan siitä, että ihmiset haluavat asua hyvässä osoitteessa. Mielestäni nämä, alueen historiaan sinänsä kyllä liittyvät kadunnimet kuten Rullalaakerinkuja, eivät ole sellaisia osoitteita, joista ensimmäiseksi tulisi ajatelleeksi, että tämä on hyvä osoite, koska niissä on ehkä vähän kaukaa haettu se nimiasu kuitenkin.

Valtuutettu Kolbe

Rouva puheenjohtaja.

Kun olin nimistötoimikunnan jäsen, niin tätä asiaa mietittiin pari vuotta sitten aika tiiviistikin. Silloin kyllä päädyttiin näiden nimien kautta kunnioittamaan juuri tämä konepajatraditiota ja sitä osaamista Helsingissä, että eivät ne ihan hihasta ole lohkaistu. Kyllä niillä on vakava tausta.

Mutta haluaisin palata tähän noin 65 m2:n problematiikkaan, jota nyt täällä on kauniisti kehuttu tilavaksi ja isoksi asunnoksi.

Muistelen kyllä, että tämä kokoluokka - tai keskitaso - noin 60 - 65 m2 oli tavallinen jo 1950-luvun Pohjois-Haagassa, joka oli helsinkiläisen aravarakentamisen eräs kultakohde. Kyllä mielestäni nyt, neljäkymmentä vuotta myöhemmin, voitaisiin jo olla pikkuisen enemmän kunnianhimoisia ja asettaa nyt sitä tavoitetta reilusti ylös päin ollenkin, että tämä konteksti Alppila-Kallio, Kallion näkökulmasta tämä saattaa tuntua ruhtinaalliselta nousulta.

Helsingissähän on jaksettu hekottaa Nurmijärvi -ilmiölle, ihmisen peruskaipuulle tilan ja valon äärelle. Ja rohkenen kyllä epäillä, että Nurmijärvet kukoistavat niin kauan, kun me edelleenkin kaavoitamme 1950-luvun normien mukaisesti.

Mielestäni 65 m2 on kunnioitettava luku. Mutta kyllä tavoitteeksi nyt pitäisi ottaa, pikku hiljaa kasvattaa sitä aika reippaastikin, että saamme muuallekin kuin Eiranrantaan tilavia rikkaiden ja etuoikeutettujen käyttöön tarkoitettuja neliöitä. Tässä on kyllä meille iso tavoite, nostaa nyt tätä neliötä reilusti tulevaisuudessa.

Valtuutettu Rantanen (vastauspuheenvuoro)

Puheenjohtaja.

Valtuutettu Kolbe on tietysti oikeassa, että se voisi olla vieläkin isompi.

Mutta haluan muistuttaa, että tässä on kyse keskikokoisista asunnoista. Yleensä rakennuttajan näkökulmasta on tarkoituksenmukaista tehdä yksiöitä ja kaksioita. Siihen nähden tietysti, kun sitä keskiarvon kautta laskee, on luultavaa, että sinne on pakko rakentaa isoja asuntoja kompensoidakseen niitä vielä pienempiä asuntoja.

Valtuutettu Chydenius

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Rantasen ponsiesitys on erittäin hyvä. Haluan lämpimästi kannattaa sitä.

Valtuutettu Ojala

Arvoisa puheenjohtaja.

Minäkin olisin halunnut kannattaa valtuutettu Rantasen ponsiesitystä.

Toteaisin kuitenkin, että jatkotyössä otettaisiin huomioon paitsi kulttuuritoiminta, myöskin pienyrittäjien työpajatoiminta ja vastaava, jolla voitaisiin aivan hyvin elvyttää vanhoja rautatierakennuksia. Ne tuovat myöskin päiväsaikaan aivan hyvää elämää sinne. Ja nyt kun makasiinitkin poistuvat käytöstä ennen pitkää, niin esimerkiksi juuri keramiikkapajoja ja vastaavia työpajatoimintoja voisi sinne keskittää.

Sen lisäksi toteaisin, että tässä suunnittelutyössä ja arkkitehti Silvan ?, tai tämän kilpailun voittaneen ehdotusta otetaan mielestäni erittäin hyvin huomioon tämän alueen merkitys. Ja ilolla voi tervehtiä sitä, että pitkästä aikaa Alppila, Kallio, Alppiharju, Vallila -seudulle on tulossa näinkin huomattava lisärakennus, elikkä lähes puolitoista tuhatta asukasta tulee sinne sitten aikanaan muuttamaan, ja se varmasti elävöittää nyt - voi sanoa - hiljalleen hiipunutta Vallilan ratapiha-aluetta.

Valtuutettu Rihtniemi (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Sinänsä tämä on hyvin kannatettava asia, että tämän kaava-alueen läheisyydessä oleville vanhoille rautatierakennuksille saataisiin yleisölle avointa kulttuuritoimintaa. Itse olen ollut sitä mieltä, että siellä voisi olla myöskin kirpputoritoimintaa jne.

Kysyisin - kun tämä alue, jota tämä ponsi koskee, ei kuulu tähän kaava-alueeseen - miten puheenjohtaja tulkitsee, että voidaanko tällainen ponsi ottaa äänestykseen, koska nämä alueet, nämä rakennukset eivät ole tällä kaava-alueella?

Valtuutettu Luukkainen (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Ojala kiinnitti huomiota hyvin tärkeään asiaan, siihen, että alueella säilyisi käsityöläistoimintoja ja keramiikkapajoja.

Itse olen joskus aikanaan tehnyt aloitteen siitä, että sille alueelle muodostettaisiin tällainen klusteri, joka koskee esimerkiksi puusepänverstaita ja kaikkia sentyyppisiä asioita, joita Kalliossa tai Alppilan, Vallilan suunnalla on aikanaan hyvinkin paljon ollut, mutta nykyään niille ei enää tahdo löytyä tiloja. Tiedän, että VR:n vanhoissa taloissa sillä alueella on toiminut monenlaisia, esimerkiksi puutyöhön liittyviä firmoja, joita nyt tällä hetkellä siellä ei enää ole. Mutta tässä tulevassa kaavassa voisi hyvinkin ajatella, että siellä on myöskin muuta kuin taidetta ja kulttuuria, elikkä siellä olisi sellaisia, joita ihmiset tavallaan kotonaan tarvitsee ja kaipaa, että kaikkien ei tarvitsisi lähteä Kehä III:n taakse niitä palveluita hakemaan.

Kun olen elämästäni kuusitoista ensimmäistä vuotta viettänyt Aleksis Kiven kadun maisemissa -nimenomaan sillä kadulla asuen - niin toivoisin, että sen tyyppiset asiat, joita siellä on ennenkin ollut, niin niitä edelleenkin jatkossa sieltä löytäisi.

Valtuutettu Rantanen (vastauspuheenvuoro)

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Puolustan ihan lyhyesti vain, minkä takia tämä on asianmukainen ponsi.

Tämä aluehan muodostaa selkeän kokonaisuuden, ja vaikka se päätetään osa-alue kerrallaan, niin se, miksikä se alue muodostuu kokonaisuutena, riippuu olennaisesti se esimerkiksi, mitä vanhoille rakennuksille oikeasti tulee tapahtumaan. Niiden kohdalla tällä hetkellä on ideaprosessi käynnissä. Jos halutaan vaikuttaa siihen, miten tällä asemakaava-alueella tullaan elämään, miten se alue muodostuu, niin niillä ratkaisuilla, jotka tehdään niitten rakennusten käyttötarkoituksen osalta, todennäköisesti suurelta osin jopa ennen sitä, kun se kyseinen alue tulee käsiteltäväksi, niin totta kai sillä on merkitystä juuri näille asukkaille, juuri tälle kaava-alueelle, kun se on ihan vieressä. Se on sama alue. Siinä mielessä on ihan perusteltua, että jos ihmiset pitävät esitystä sinänsä järkevänä, niin kyllä sitä kannattaa kannattaa.

Valtuutettu Lehtola

Rouva puheenjohtaja.

Tässä vaiheessa, kaavoituksen nykytilaa, en välttämättä vielä menisi lyömään lukkoon rakennusten käyttötarkoituksia. Sen aika tulee.

Mutta tuen lämpimästi niitä ajatuksia, jotka puhuvat tämän tiiliarkkitehtuurin säilyttämisen puolesta.

Minä tunnen ne paikat hyvin. Asuin Aleksis Kiven katu 48:ssa. Se oli nuorenparin ensiasunto, 29,5 m2. Ei 65 m2:stä voitu edes haaveilla. Katsoin paljon niitä. Viisi vuotta sittenhän meille oli elämän ja kuoleman kysymys Töölönlahden makasiinien säilyttäminen. Pasilan konepajan rakennukset tuntien minun oli helppo äänestää sitä, että Töölön makasiinit osittain puretaan. Minulla on ollut monta kertaa ikävä niitä makasiinien puolustajien veteraaneja. Missä he nyt ovat, minne kukat kadonneet? Ilmeisesti he taistelevat uusilla rintamilla.

210 §

Esityslistan asia nro 15

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39157/1 JA 39199/1 SEKÄ KATUALUEEN

ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11352)

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

Hyvät valtuutetut. Bästa fullmäktige.

Kaavaan liittyvä maankäyttösopimus on allekirjoitettu 22.9.2005.

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO

Rakel Hiltunen Hannu Hakala

puheenjohtaja osastopäällikkö

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Outi Ojala Sari Sarkomaa

kaupunginvaltuutettu kaupunginvaltuutettu


Alkuun