John Nurmisen Säätiö ja Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaaste käynnistävät tänään yhteisen Itämeri-kampanjan osana The Tall Ships Races Helsinki 2013 -tapahtumaa. 

Kampanjan myötä Helsingin Jätkäsaarenlaituriin rakentuu ”välkkeistä” eli teräksisistä nimilaatoista Horisontti-taideteos, joka luovutetaan Helsingin kaupungille The Tall Ships Races Helsinki 2013 -tapahtuman yhteydessä. Kampanjan nettotuotto käytetään säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin, joilla vähennetään Itämerta rehevöittävän fosforin määrää. Keräystavoite ennen kuluja on noin 210 000 euroa.

Lue lisää John Nurmisen Säätiön tiedotteesta.

Kaikista tutkituista näytteistä hygieeniseltä laadultaan oli hyviä 69 prosenttia, välttäviä 15 prosenttia ja huonoja 16 prosenttia. Kaikkiaan tarkastettiin 191 ravintolaa, joista kolme neljäsosaa tarjosi pääasiassa aasialaista ruokaa. Ravintoloista otettiin yhteensä 419 näytettä, joista 49 oli uusintanäytteitä. Näytteistä 110 oli keitettyä riisiä, 134 siipikarjan lihaa (44 raakaa, 90 kypsennettyä) ja 175 punaista lihaa (100 raakaa, 75 kypsennettyä).

Riisinäytteistä oli hygieeniseltä laadultaan hyviä 69 prosenttia, välttäviä kuusi prosenttia ja huonoja neljännes. Keitetyn riisin huono hygieeninen laatu aiheutui korkeasta aerobisten mikrobien kokonaispesäkelukumäärästä ja 11 näytteessä myös liian korkeasta Bacillus cereus -bakteerien määrästä. Näistä seitsemän näytteen B. cereus -bakteerikantojen todettiin olevan ripuli- tai oksennustyypin toksiinia tuottavia kantoja, jotka ovat voineet aiheuttaa ruokamyrkytysoireita. B. cereus -bakteerin suuri määrä elintarvikkeessa johtuu yleensä virheellisistä säilytyslämpötiloista ja riittämättömästä jäähdytyksestä. Tulosten perusteella keitettyä riisiä suositellaan tarjoiltavaksi valmistuspäivänä tai enintään kypsennystä seuraavana päivänä.

Siipikarjanlihan näytteistä oli hygieeniseltä laadultaan hyviä 78 prosenttia, välttäviä kymmenen ja huonoja 12 prosenttia. Huono hygieeninen laatu aiheutui pääosin korkeasta aerobisten mikrobien kokonaispesäkelukumäärästä ja vain kahdessa näytteessä liian suuresta Eschericia coli -bakteerien määrästä. Kampylobakteereja tai salmonellaa ei tutkimuksissa todettu.

Punaisen lihan näytteistä oli hygieeniseltä laadultaan hyviä 62 prosenttia, välttäviä neljännes ja huonoja 14 prosenttia. Huono hygieeninen laatu aiheutui korkeasta aerobisten mikrobien kokonaispesäkelukumäärästä ja yhdessä näytteessä liian suuresta Eschericia coli -bakteerien määrästä. Lisäksi kahdessa näytteessä oli korkea maitohappobakteerien määrä, mikä johtui lihan säilyttämisestä tyhjiöpakkauksessa. Salmonellaa ei todettu yhdestäkään näytteestä. Osa tutkituista elintarvikkeista kuumennetaan vielä ennen syömistä, jolloin suurin osa bakteereista tuhoutuu, eivätkä ne aiheuta terveysvaaraa kuluttajalle. Ruokamyrkytyksen riski kuitenkin kasvaa, jos ruokien säilytys- ja tarjoilulämpötiloista ei huolehdita.

Ravintoloiden keittiöistä arvioitiin yleiseltä siisteydeltä ja puhtaudeltaan hyväksi 45 prosenttia, välttäväksi puolet ja huonoksi viisi prosenttia. Yleisimpiä puutteita olivat pintojen, kylmälaitteiden ja siivousvälineiden likaisuus sekä puutteet käsienpesupisteen varustelussa.

Elintarvikelain mukaan ravintoloilla tulee olla omavalvontasuunnitelma ja sen toteuttamisesta on pidettävä kirjaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kylmälaitteiden lämpötilojen mittaamista ja kirjaamista. Tarkastetuista ravintoloista vain 39 prosentilla oli omavalvontasuunnitelma ja sen mukaiset kirjaukset. Useimmissa ravintoloissa, joissa elintarvikenäytteiden hygieeninen laatu oli huono tai välttävä, todettiin elintarvikkeiden lämpötiloissa ylityksiä ja elintarvikkeiden säilytysajat valmistuksen jälkeen olivat yleensä pidempiä.

Helsingissä on elintarvikevalvonnassa kohdennettu tarkastuksia ja näytteenottoa kohteisiin, joista on saatu huonoja elintarvikenäytetuloksia tai joiden elintarvikkeiden käsittelyssä on havaittu huomautettavaa. Jatkossa toimijan vastuu ja omavalvonnan merkitys tulee korostumaan. Toukokuussa otetaan käyttöön koko maassa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylläpitämä Oiva-järjestelmä, jossa ravintoloiden valvontatiedot tulevat julkisiksi.

Lähde: Marjo-Kaisa Meriläinen: Ravintoloiden riisin ja lihan hygieeninen laatu Helsingissä 2011. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2013. (pdf 442 kt)
 

Ympäristölautakunnan päätösasiakirjat löytyvät sivun http://www.hel.fi/hki/Ymk/fi/P__t_ksenteko kautta.

Ravintolapäivä on jo ovella tai porstuassa. Lauantaina 18.5. kuka tahansa meistä voi jälleen perustaa ravintolan kotiinsa, puistoon, toimistoon, rannalle, pihalle tai vaikkapa kadunkulmaan. 

Ei tarvitse olla gourmet-kokki tai tähtikeittäjä eikä meiltä välttämättä odoteta seitsemän ruokalajin illallisen valmistamistamista.

Kolmen kuukauden välein järjestettävä Ravintolapäivä on kaupunkikulttuuria, katuruokakulttuuria ja karnevaalia parhaimmillaan. Nautitaan siitä!
 

Keittoa Ravintolapäivänä 17.2.2013 ©  Roy Bäckström

Ravintolapäivänä elintarvikkeiden tilapäinen myynti on sallittua eli toiminnasta ei tarvitse tehdä ilmoitusta ympäristökeskukseen eikä ravintolan pitäjiltä edellytetä hygieniaosaamistodistusta.

Pidä kylmä kylmänä, kuuma kuumana, kädet puhtaina ja lajittele jätteet. Herkullisen hauskaa tapahtumaa niin kokeille kuin vieraillekin!

Lisätietoja ja ohjeita

Ravintolapäivän sivut
 

Ilmastoinfo kokoaa toista kertaa Energiatehdas-osion Kierrätystehtaan yhteyteen Kaapelitehtaalle 4.-5.5. Tapahtuma on avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello 10-17 ja tapahtumaan on vapaa pääsy.

Toimintaa ja tietoa

Energiatehtaalla tarjotaan toiminnallisia rasteja, joissa mukavan tekemisen lomassa saa informaatiota energiatehokkuudesta ja kulutusvalinnoista.

Tänä vuonna Energiatehtaan toiminnallisista rasteista vastaavat 

• HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut
• HSL Helsingin Seudun Liikenne
• Kuluttajien energianeuvonta ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus
• Helsingin Energia
• BookCrossing
• Rakennetaan puutarha! –projekti
• Kasviteltta yhdessä Lasten ja nuorten puutarha ry:n kanssa (tämä rasti sijaitsee Kaapelitehtaan sisäpihalla).

Tutustu, testaa ja tee!

Energiatehtaan rastiin tutustuttuaan saa Rastipassiin leiman. Kun on kerännyt neljä leimaa, voi osallistua arvontaan. Voittona arvotaan sekä lauantaina että sunnuntaina sinkula* sekä kaksi 30 euron arvoista lahjakorttia Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kauppaan!

* Sinkula (sanasta single speed) on (maantie)polkupyörä jossa on yksi vaihde ja vapaaratas.

Rastit:
Fiksu vähentää ruokajätettä
- HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Valitse viisaasti
- HSL Helsingin Seudun Liikenne

Pelaa päästöpalikat pienemmiksi
– Kuluttajien energianeuvonta ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Ota watti talteen
- Helsingin Energia

Löydä ja lue
– BookCrossing

Rakennetaan puutarha! –projekti

Kasvata itse
– Kasviteltta ja Lasten ja nuorten puutarha ry

Ympäristökeskuksen tietoon tulleiden ruokamyrkytykseen sairastuneiden henkilöiden määrä oli vuonna 2012 yhteensä 459, mikä on huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin sairastuneita oli alle 150.
 

Tärkeimpänä syynä sairastuneiden määrän lisääntymiseen oli muutama iso ruokamyrkytysepidemia, joissa lähes sata henkilöä sairastui. Tärkeimmiksi ruokamyrkytysten aiheuttajiksi osoittautuvat Salmonella Agona -bakteeri, norovirus ja Cryptosporidium -alkueläin.

Kasvisten välityksellä saadut ruokamyrkytykset ovat yleistyneet. Kahdessa vuonna 2012 selvitetyssä ruokamyrkytysepidemiassa välittäjäelintarvikkeena oli salaatti.

Elintarvikkeiden välityksellä leviävien ruokamyrkytysten selvittäminen on lakisääteistä. On tarpeellista seurata ruokamyrkytysten esiintymistä, jotta niitä voitaisiin ehkäistä. Helsingin kaupungin ympäristökeskus valvoo elintarvikkeiden turvallisuutta ja elintarvikelainsäädännön noudattamista Helsingissä.

Salmonellaa yksityistilaisuuksissa

Lähes sata henkilöä sairastui salmonellaan ruokailtuaan kahdessa eri yksityistilaisuudessa. Salmonellan välittäjäelintarvikkeesta ei saatu varmuutta, mutta epidemiologinen näyttö viittasi vahvasti siihen, että tartunta saatiin saman pitopalveluyrityksen valmistamasta ruoasta.

Cryptosporidium-alkueläintartunta salaatista

Helsingissä selvitettiin laajaa Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttamaa epidemiaa. Vastaavia ruokamyrkytysepäilyjä selvitettiin samanaikaisesti Kirkkonummella, Tampereella ja Espoossa. Kaikkia kohteita yhdisti sama kasvisten toimittaja. Sairastuneita tuli ympäristökeskuksen tietoon yhteensä 69. Kyseinen alkueläin aiheuttaa pitkäkestoisen, pahimmillaan useamman viikon kestävän, voimakkaan ripulin ja vatsan kouristelua.

Useita norovirusepidemiota

Norovirus aiheutti seitsemän ruokamyrkytysepidemiaa sekä yhden yksittäisen ruokamyrkytyksen. Sairastuneita oli yhteensä 265. Kaikissa epidemioissa virus on tarttunut joko keittiötyöntekijästä ruokaan tai ihmisestä ihmiseen. Yhdessä tapauksessa voitiin osoittaa, että raaka-aine oli saastunut. Kolme laajinta noroviruksen aiheuttamaa epidemiaa syntyi kouluruokailussa.

Koska norovirus leviää helposti tartunnan saaneesta keittiöhenkilökunnasta elintarvikkeisiin, tulee henkilökunnan terveydentilan seurantaan ja hygieenisiin työtapoihin (käsienpesu ja pidättäytyminen elintarviketyöstä suolistotautioireisena) kiinnittää erityistä huomiota.

Nopea tiedonkulku helpottaisi ruokamyrkytysten selvittämistä

Elintarvikealan toimijoiden tietoisuutta ilmoitusvelvollisuudesta heille tulevista ruokamyrkytysepäilyistä tulee edelleen parantaa. Viive ilmoittamisessa vaikeuttaa ruokamyrkytysten selvittämistä ja useampi voi henkilö sairastua, ennen kuin esimerkiksi saastunut elintarvike poistetaan markkinoilta. 

Ympäristökeskus tiedottaa jatkossa aikaisempaa herkemmin isoista ruokamyrkytysepidemioista selvitystyön helpottamiseksi ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ruokamyrkytyksistä ja niiden välttämisestä.

Ympäristövyöhykkeillä tarkoitetaan kaupunkien alueita, joilla ilmanlaadun parantamiseksi rajoitetaan tiettyjen, suhteellisen paljon pakokaasupäästöjä aiheuttavien ajoneuvojen käyttöä. Usein rajoitukset kohdistuvat yli 3,5 tonnin painoiseen raskaaseen kalustoon ja ne on toteutettu vuosimallin tai Euro-päästöluokan perusteella.

Selvityksen mukaan nykyisen, kilpailutuksia koskevan ympäristövyöhykkeen toimintaa Helsingissä on perusteltua jatkaa. Nykyinen ympäristövyöhyke vähentää päästöjä kustannustehokkaasti, sillä sen vaikutukset kohdistuvat jatkuvasti alueella liikennöivään raskaaseen kalustoon. Lisäksi ehdotetaan kohdennettuja toimenpiteitä Helsingin kaupungille ja Helsingin seudun liikenteelle (HSL), jotta ilmanlaatu otettaisiin entistä paremmin huomioon kilpailutuksissa ja toiminnan suunnittelussa.

Ympäristövyöhykkeen hyödyt näkyvät selkeimmin epätäydellisessä palamisessa syntyvän mustan hiilen päästöjen vähentymisessä. Mustan hiilen on todettu olevan yhteydessä liikenteen aiheuttamiin terveyshaittoihin. Ympäristövyöhykkeet voivat vähentää huomattavasti dieselmoottoreiden hiukkaspäästöjä niissä ajoneuvoryhmissä, joita ympäristövyöhykkeiden rajoitukset koskevat. Vaikutukset kaupunkien ilmanlaatuun yleisesti ovat kuitenkin olleet rajallisia.

Helsingissä katupölyllä on suurempi merkitys ilmanlaatuun kuin useissa Keski-Euroopan kaupungeissa. Pienhiukkasten (PM_2,5) vuosikeskiarvopitoisuudet ovat kansainvälisesti verraten melko alhaisia, mikä vähentää ympäristövyöhykkeellä saavutettavissa olevia hyötyjä ilmanlaadussa. Selvityksen perusteella ympäristövyöhyke ei vähentäne typpidioksidin pitoisuuksia nykyisillä määräyksillä, jos ohjaus perustuu pelkkiin Euro-päästöluokkiin.

Ympäristövyöhykkeitä on viime vuosina otettu käyttöön useissa Euroopan kaupungeissa. Tutkimustulokset ympäristövyöhykkeiden vaikutuksista kaupunkien ilmanlaatuun ovat osittain ristiriitaisia. Joissain kaupungeissa, joissa rajoitukset koskevat vain raskasta liikennettä, vaikutuksia ilmanlaatuun ei havaittu lainkaan. Usein vyöhykkeen perustamista edeltävissä mallinnuksissa ympäristövyöhykkeen vaikutus ilmanlaatuun on ollut suurempi kuin todellisissa mittauksissa myöhemmin on havaittu. Toisaalta myös selkeitä vähennyksiä hiukkaspäästöissä on raportoitu.

Saksassa ympäristövyöhykkeet koskevat myös henkilöautoja. Tiukimmat rajoitukset kohdistuvat vanhempiin dieselautoihin korkeiden hiukkaspäästöjen perusteella. Ympäristövyöhykkeiden on todettu vähentävän selvästi liikenteen mustan hiilen päästöjä. Vaikutuksen arvioidaan tulevan puoliksi henkilöautojen ja puoliksi raskaan liikenteen päästöjen vähentymisestä. Vaikutusta typpidioksidin pitoisuuksiin ei ole juurikaan havaittu, koska hiukkassuodattimet ovat nostaneet dieselautojen typpidioksidipäästöjä.

Göteborgissa jo vuonna 1996 perustetulla ympäristövyöhykkeellä on ollut suuri vaikutus raskaan liikenteen päästöihin, mutta samanlaisia vähennyksiä ei enää voida saavuttaa kaluston uusiutuessa jatkuvasti ilman ympäristövyöhykkeitäkin.

Bensiini- ja kaasuajoneuvoissa kolmitoimikatalysaattorit ovat vähentäneet tehokkaasti myös typenoksidien päästöjä jo 1990-luvulta saakka. Erityisesti raskaiden kaasuajoneuvojen päästötasot ovat hyvin alhaiset. Tulevien Euro 6 -päästömääräysten odotetaan leikkaavan myös dieselajoneuvojen typenoksidien päästöjä huomattavasti.

Lähde: Jukka-Pekka Männikkö ja Jatta Salmi: Ympäristövyöhyke Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2013 (pdf 3 624 kt)

www.facebook.com/Harakanluontokeskus
 

Helsingin ympäristökeskus © Margit Jensen

Luontokeskus on avoinna 2.5. - 30.9. päivittäin klo 10-17, lauantaisin suljettu. Harakan saaren silokalliot ja rehevät polut johdattavat kulkijansa saaristoluonnon lumoihin.

Luontokeskus esittelee Itämerta, saaristoluontoa ja uusiutuvaa energiaa. Kesäkauden ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyjä. Uutta saarella on uusiutuvan energian käyttö ja energiamuotojen esittely. Saarta kiertää kilometrin pituinen luontopolku. 

Luontokeskus on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ylläpitämä.

Harakkaan pääset yhteysveneellä Kaivopuiston rannasta, Ullanlinnan laiturista. (Huom. Harakkaan ei saa tuoda koiria.) Venematka Ullanlinnan laiturista Harakan saareen kestää muutaman minuutin.

Yhteysveneen aikataulu

Tervetuloa sivullemme ja saarelle!

Stadin joukkue kisaa Vanhankaupunginlahdella Hakalanniemen tornissa. Asiantuntevaa joukkuetta johtaa Pekka Sauri. Mukana ovat myös Pekka Kansanen, Pertti Salolainen, Lasse J. Laine, Aarno Salminen, Kaj Hellsten, Matti Taina ja Joel Taina.

Tornien Taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa.

Tervetuloa kannustamaan ja nauttimaan Viikin luonnosta!


Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen

Haittojen ennalta ehkäisemiseksi työmaavesien mahdollinen käsittely ja pois johtaminen tulee suunnitella osana muuta rakentamisen suunnittelua hyvissä ajoin ennen rakentamiseen ryhtymistä. Vesien johtaminen edellyttää lisäksi erilaisia lupia ja sopimuksia viranomaisilta, maanomistajilta ja vesien vastaanottajilta.   

Työmaavesien hallinnassa ilmenneiden puutteiden ja epäselvyyksien korjaamiseksi Helsingin kaupungin rakentamista ja vesiensuojelua valvovat (rakennusvalvontavirasto ja ympäristökeskus), yleisiä alueita hallinnoivat (rakennusvirasto) ja vesiä vastaanottavat (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä) toimijat ovat yhteistyössä laatineet ohjeen työmaavesien käsittelylle.

Ohjeessa kerrotaan, miten erilaisilla työmailla syntyvien vesien poistamisessa tulee menetellä, jotta vesistä ja niiden sisältämistä haitta-aineista tai ominaisuuksista ei aiheudu haittaa vesistöille tai muulle ympäristölle ja rakenteille. Ohjeeseen on lisäksi koottu Helsingissä vesien johtamisen edellyttämät luvat ja sopimukset sekä lisätietoja antavat tahot yhteystietoineen.

Tutustu ohjeeseen ja kysy lisää ennen kuin työmaasi tulvii keväistä sulamisvettä!

• Helsingin kaupungin työmaavesiohje (pdf 1 930 kt)
• Urakoitsijan muistilista (pdf 35 kt)
• Luvat, ilmoitukset ja sopimukset -taulukko (pdf 42 kt)

Ympäristölautakunnan päätösasiakirjat löytyvät sivun http://www.hel.fi/hki/Ymk/fi/P__t_ksenteko kautta.

Löytöeläintalossa hoidetuista eläimistä 1 019 oli löytöeläimiä, 276 eläinsuojelueläinlääkärin huostaan ottamia ja 201 niin sanotuista sosiaalisista syistä hoitoon otettuja eläimiä. Eläimistä 761 (51 %) oli kissoja, 637 (43 %) koiria ja 98 (6 %) muita pienikokoisia seura- ja harraste-eläimiä kuten marsuja ja kaneja.

Eläinsuojelulaki edellyttää kuntien järjestävän irrallaan tavattujen ja talteen otettujen lemmikkieläinten hoidon 15 vuorokauden ajan.

Löytöeläinten ja myös eläinsuojelullisista syistä huostaan otettujen eläinten tilapäinen hoito tapahtuu Viikin löytöeläintalossa. Toiminta on järjestetty yhteistyönä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien kanssa ja löytöeläinten hoidosta vastaa Kiantime´s Oy.

Uutta kotia etsivät eläimet sijoitetaan pääsääntöisesti suoraan löytöeläintalosta uudelle omistajalle, mutta jos tämä ei onnistu, huolehtii Helsingin eläinsuojeluyhdistys (HESY ry) eläimen jatkohoidosta ja sijoittamisesta.

Koirista omalle omistajalle palautui 88 prosenttia, uudelle omistajalle kolme prosenttia, Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle kaksi prosenttia ja kuuden prosentin osalta päädyttiin eutanasiaan. Vuonna 2012 kissoista omalle omistajalle palautui 42 prosenttia, uudelle omistajalle suoraan löytöeläintalosta 18 prosenttia ja Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kautta 16 prosenttia. Eutanasiaan päädyttiin joka viidennen kissan osalta.

Koirien keskimääräinen hoitoaika jäi lyhyeksi, viiteen vuorokauteen. Kissojen osalta keskimääräinen hoitoaika oli 12 vuorokautta.

Helsinkiläisten löytöeläinten määrä on pysynyt samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Vuonna 2011 hoidettiin 1 646 eläintä, joista 998 (61 %) oli Helsingistä löydettyjä. Vuonna 2010 oli helsinkiläisiä löytöeläimiä 956, 890 vuonna 2009 ja 948 vuonna 2008.

Yhteenveto löytöeläinten hoidosta on ympäristölautakunnan esityslistalla 16.4. (ympäristöterveyspäällikön asia 3). Ympäristölautakunnan esityslista 7/2013 löytyy osoitteesta www.hel.fi/ymparistolautakunta > Esityslistat ja pöytäkirjat > Esityslista 16.4.

Lokkien pesintä aiheuttaa joskus ihmisille haittaa. Lintujen ulosteet tahrivat rakennuksia ja autoja. Kesällä emolintujen poikaspuolustus aiheuttaa uhkaavan tuntuisia tilanteita.

Jos lokit ovat aiheuttaneet taloyhtiössä ongelmia aikaisempina kesinä, niiden pesintää voi yrittää estää ennakolta. Katolle voi asentaa metalliverkkoa tai muita estäviä rakenteita, jotka eivät vahingoita lintuja. Myös katolla liikkuminen ennen pesintää saattaa karkottaa lokkeja rauhallisimmille pesäpaikoille.

Helsingin kaupungin alueella tavataan useita lokkilajeja, joista neljä pesii katoilla. Harmaalokki on harmaaselkäinen ja varista suurempi. Sillä on järeä nokka, jossa on pesimäaikaan punainen täplä. Kalalokki on myös harmaaselkäinen, mutta harmaalokkia sirompi, hieman varista pienempi. Sen nokka on hennompi ja siitä puuttuu punainen täplä.

Selkälokki on mustaselkäinen. Selkälokki on uhanalainen laji, jonka pesintä onnistuu keskimääräistä paremmin Helsingin saaristossa, ja myös kattopesinnöillä on merkitystä kannan suojelussa. Selkälokki on BirdLifen vuoden 2013 laji. Harvalukuinen merilokki on myös mustaselkäinen, mutta selkälokkia huomattavasti suurempi ja rotevampi lintu.

Kalalokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Kaikki linnut, myös niiden munat ja poikaset, ovat rauhoitettuja eteläisessä Suomessa pesimäaikaan 10.3.–31.7. Silloin pesinnän tahallinen häiritseminen on kielletty luonnonsuojelu- ja metsästyslainsäädännön perusteella. Kattojen korjaus- tai kunnossapitotöitä ei katsota tahalliseksi häiritsemiseksi, jos niitä ei pystytä ajoittamaan pesimäajan ulkopuolelle.

Erityisen hankalissa tapauksissa voi lintujen karkottamiseksi hakea poikkeuslupaa. Pääkaupunkiseudulla rauhoitettuja lintuja koskevat luvat käsitellään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (vaihde 020 636 0070). Rauhoittamattomia lintuja, kuten harmaalokki tai merilokki, koskevat luvat anotaan Suomen riistakeskuksen Uudenmaan aluetoimistosta, puh. 09 350 7230.

Toiminnallisesti vuosi 2012 oli tuloksekas. Sitovat toiminnalliset tavoitteet saavutettiin, samoin yhtä lukuun ottamatta myös muut toiminnalliset tavoitteet. Taloudellisesti tilanne pysyi myös asetuissa raameissa. Ympäristökeskuksessa työskenteli vuoden lopussa 188 henkilöä, joista vakinaisten osuus oli 126.

Tavoitteeksi Helsingin hiilineutraalisuus

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin uuden ympäristöpolitiikan 26.9.2012. Keskeisin uusi tavoite on Helsingin hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

Ekotukitoiminta sai Uudenmaan ympäristöpalkinnon 2012. Vuoden 2012 lopussa kaupungille on koulutettu jo yli 1000 ekotukihenkilöä. Elokuussa 2012 toteutettiin Itämerihaaste-projektin puitteissa T/A Muikulla tutkimusmatka, jolla kartoitettiin Helsingin edustan merialueen pohjan kuntoa. Noin 40 % tutkituista pohjista oli hapettomia.

Sähköistä asiointia ja lakiuudistuksia

Ympäristökeskus kehitti yhdessä kaupungin tietohallinnon kanssa sähköisen ilmoitusmenettelyn, jolla elintarvikehuoneistot ilmoittavat toiminnan aloittamisesta tai muutoksista.

Uusi jätelaki tuli voimaan 1.5.2012, ja toi mukanaan uusia valvontatehtäviä kunnille. Vuoden 2012 alussa astui voimaan myös uusi kuluttajaturvallisuuslaki, jonka myötä palveluntarjoajan tulee tehdä toiminnan aloittamisesta rekisteröinti-ilmoitus.

Aloite erillisestä siivousyksiköstä
  
Ympäristölautakunta teki kaupunginhallitukselle aloitteen keskitetyn erillisrahoitetun siivousyksikön perustamisesta, joka huolehtisi kaupungin omistamille yleisille alueille syntyvien luvattomien kaatopaikkojen siivoamisesta.
Ruokamyrkytysepäilyjä selvitettiin 369 kpl. Merkittävimmät epidemiat olivat 97 henkilön sairastuminen salmonellaan sekä Cryptosporidium-alkueläimen saastuttaman salaatin aiheuttamat epidemiat usealla eri paikkakunnalla.

Maaperää puhdistettiin 40 eri kohteessa, joista merkittävimpiä olivat Kalasatama ja Jätkänsaari. Helsingin uimavesien laatu oli hyvää: suurista yleisistä uimarannoista suurin osa sijoittui erinomaiseen luokkaan, huonoksi ei luokiteltu yhtäkään uimarantaa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toimintakertomus on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.hel.fi/hel2/ymk/vk2012/

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon 2013 sai Arto Kurtto. Kurtto on tehnyt merkittävää työtä Helsingin kasvillisuuden kartoittamisessa jo vuosikymmenien ajan. Palkinnon saajan julkisti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri 4.4. kaupungintalossa pidetyssä tilaisuudessa.

Arto Kurton merkittävimpiä töitä on Helsingin kasviston ja arvokkaiden kasvikohteiden kartoitus. Kartoitusten perusteella Helsingissä kasvaa yli 1100 kasvilajia. Arvokkaita kasvikohteita on noin 240. Uhanalaisia lajeja Helsingin alueella on noin 80. Sauri toteaakin, että Kurton työn ansiosta tiedämme, missä päin Helsinkiä on erityisen paljon vaalittavaa.

Uhanalaisten kasvien lisäksi esimerkiksi alkuperäislajit ja tulokaslajit ovat olleet Kurton tutkimusten kohteena. Aikoinaan esimerkiksi purjelaivoilla oli suuri merkitys satamakaupunkien kasviston rikastuttajina, koska alusten painolastimaata purettiin kotisataman liepeille. Näin saapuneita painolastikasveja kasvaa Helsingissä edelleen.

Kurton toiminnalle tunnusomaista on merkittävä ja pitkäaikainen omistautuminen Helsingin luonnolle. Tutkimustyönsä ohella Kurtto on myös jakanut tietoaan aktiivisesti: kouluttanut kaupungin luonto-oppaita, tehnyt maasto-opastuksia ja antanut ohjeita luonnonhoitoon.

Arto Kurtto toimii intendenttinä Helsingin yliopiston luonnontieteellisessä keskusmuseossa Kaisaniemessä. Hänen kasvikartoituksensa tulokset julkaistiin vuonna 1998 kirjassa Helsingin kasvit - kukkivilta kedoilta metsän syliin (Arto Kurtto ja Leena Helynranta). Vuonna 2012 Kurtto teki uuden tarkastelun Helsingin uhanalaisista kasveista. Työ Helsingin kasvien parissa jatkuu edelleen.

Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto on jaettu vuodesta 2008 alkaen. Se on tunnustus arvokkaasta työstä yhteisen ympäristömme puolesta. Kilpailun teema vaihtuu vuosittain. Vuonna 2013 etsittiin henkilöä, ”persoonaa”, joka on käytännön teoillaan vaikuttanut ympäristön tilan parantumiseen. Ehdotuksia palkinnon saajiksi tuli yhteensä 98.

Voittaja saa käyttöönsä Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto 2013 -merkin. Lisäksi hän pääsee tutustumaan Helsingin merelliseen ympäristöön tutkimusalus Muikun kyydissä kesällä 2013.

• Ympäristöpalkinnon logot
• Ympäristöpalkinnon verkkosivuilta saa tietoa mm. aiemmista voittajista

Hiekoitushiekkaa poistetaan kaduilta ja pihoilta etenkin keväisin, jolloin ilman pöly- ja pienhiukkaspitoisuus on usein muutenkin haitallisen korkea. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen lisää entisestään ilman hiukkaspitoisuuksia.

Hiukkaset voivat huonontaa erityisesti lasten ja vanhusten sekä sydäntauteja tai astmaa sairastavien vointia. Lehtipuhallin tuottaa myös ympäristöön häiritsevää melua.

Muussa koneellisessa hiekoitushiekan poistossa on puhdistettava alue kasteltava pölyämisen estämiseksi. Käytettäessä lehtipuhaltimia lehtien tai roskien keräämiseen pihoilta, tulee pölyävä aines sitoa vedellä.

Kiinteistöt voivat vähentää pölyä pesemällä vastuullaan olevat jalkakäytävät, piha-alueet ja ajoradat hiekoitushiekan poiston jälkeen.

Ympäristölautakunnan päätösasiakirjat löytyvät sivun http://www.hel.fi/hki/Ymk/fi/P__t_ksenteko kautta.

Kalenteriin on koottu retkitiedot aikajärjestyksessä. Retkillä tutustutaan muun muassa yölaulajiin, lepakoihin, geologiaan, puistoihin ja sammaliin. Valittavana on kahden tunnin retkistä aina viiden tunnin mittaisiin vaelluksiin. Helsingin rakennusvirasto järjestää suosittuja puistokävelyjä. Harakan saaressa ja Villa Elfvikissä järjestetään lapsille suunnattuja seikkailuretkiä.

Opastukset ovat pääosin suomenkielisiä, mutta osalla retkistä on myös ruotsinkielinen opastus. Yksi retki on täysin ruotsinkielinen. Retket ovat pääasiassa maksuttomia, mutta lauttamatkoista peritään maksu. Joillakin erikoisretkille on ennakkoilmoittautuminen, muuten retkille on vapaa pääsy.

Retkille voi osallistua kuka tahansa, kaupunkien rajat eivät ole esteenä. Retkille osallistuminen ei edellytä huippukuntoa, tavallinen kunto riittää hyvin.

Luontoretkikalenteri on saatavana 2.4. alkaen kaupunkien asiakaspalvelupisteistä, luontotaloista, Virka Infosta (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13), Gardeniasta ja Helsingin kirjastoista.

Helsingillä on edelleen merkittäviä ilmastopäästöjä, vaikka kaupunkialueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosina 1990–2011 pienentyneet 15 prosentilla. Merkittävin päästöjä vähentänyt tekijä on ollut kivihiilen korvaaminen maakaasulla energiantuotannossa. Helsinki tavoittelee hiilineutraalisuutta vuonna 2050 ja selvittää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen keinoja, joilla 30 prosentin päästövähennystavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

Helsingin energiankulutuksen kasvu on pysähtynyt ja asukaskohtainen kulutus on kääntynyt laskuun. Tähän ovat vaikuttaneet rakennusten, sähkölaitteiden ja liikenteen energiatehokkuuden paraneminen. Selvitysten mukaan Helsingissä on mahdollista pudottaa energiankulutusta merkittävästi, jopa kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.

Liikenne aiheuttaa ilmanlaatuongelmia ja meluhaittoja

Ilmanlaatuongelmia aiheuttavat liikenteen päästöt ja liikenteen nostattama katupöly sekä alueelle kaukokulkeutuvat pienhiukkaset ja otsoni. Typpidioksidipitoisuudet ylittävät kantakaupungin vilkasliikenteisissä katukuiluissa edelleen ilmanlaadun vuosiraja-arvon, mikä johtuu autoliikenteen päästöistä. Uudet asuinalueet, kuten Jätkäsaari ja Kalasatama, lisäävät todennäköisesti kantakaupungin autoliikennettä, vaikka alueet ovatkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Euroopan suuriin kaupunkeihin verrattuna Helsingin ilmanlaatu on kuitenkin hyvää.

Katupölypitoisuudet ovat yleisesti alentuneet. Vuonna 2005 voimaan tullut hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi Helsingin keskustassa viimeksi vuonna 2006.

Tieliikenne on merkittävin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB. Raitiovaunujen, junien ja metron melulle altistuu noin kymmenen prosenttia asukkaista. Meluhaittojen ennaltaehkäisyssä keskeisiä ovat ratkaisut, joita tehdään maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Vanhoilla, melun pahimmin kuormittamilla alueilla taas meluesteet voivat olla ainoa mahdollinen ratkaisu.

Helsingillä myös monia vahvuuksia

Helsingillä on myös paljon ympäristön tilaan liittyviä vahvuuksia. Jätevesien puhdistus ja joukkoliikenne on kaupungissa maailman mittakaavassakin huipputasolla. Kaukolämpöverkoston laajuus, sähkön ja lämmön sekä jäähdytyksen yhteistuotanto, viheralueverkosto ja jätteiden hyötykäyttö kestävät myös eurooppalaisen vertailun.

Pääkaupunkiseudulla syntyy vuosittain yli kuusi miljoonaa tonnia jätettä, josta kotitalouksien osuus on noin 350 000 tonnia. Kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen määrä on ollut kasvussa vuodesta 2004. Kierrätysaste on kasvanut vuosina 2004–2008 45 prosentista 50 prosenttiin.

Helsingin maaperä on paikoin pilaantunut haitallisilla aineilla, joita on joutunut maahan monenlaisten teollisten ja muiden toimintojen seurauksena. Vuosina 1994–2011 Helsingissä on kaivettu ja viety käsittelyyn tai loppusijoitukseen yhteensä noin 3,75 miljoonaa tonnia pilaantunutta maata. Tämän lisäksi maata on puhdistettu omalla paikallaan muilla tavoin, eristetty tai sen aiheuttamia riskejä on hallittu erikoisrakenteilla.

Luonnonsuojelualueita Helsingissä on yhteensä 50 kappaletta, mutta ne ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 684 hehtaaria. Jos myös suojellut luontotyypit, lajisuojelukohteet ja luonnonsuojelulailla rauhoittamattomat Natura 2000 -alueet, lasketaan mukaan, on suojelupinta-ala yhteensä 1 264 hehtaaria.

Lähde: 
Katsaus Helsingin ympäristön tilaan 2012. 
Huuska, P. & Miinalainen, M. (toim.) 
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15/2012.
http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2012/katsaus_2012.pdf

Katupölykausi on alkanut pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmassa on paikoitellen runsaasti katupölyä, jota liikenne nostaa ilmaan kuivilta kaduilta. Katupölyhiukkasia muodostuu tien pinnan kulumisesta, hiekoitushiekasta ja nastarenkaiden käytöstä.

Hiukkaspitoisuudet ovat olleet viime päivinä korkeita HSY:n ilmanlaadun mittausasemilla Kehä III:n varrella, Tikkurilassa, Leppävaarassa ja Helsingin keskustassa.  Korkeat pitoisuudet johtuvat siitä, että kuiva sää ja voimakas auringonpaiste ovat kuivattaneet monin paikoin pääväylien ja katujen pinnat ja paljastaneet talven aikana kertyneen katupölyn. Teiden pientareiden lumien sulamisvedet hillitsevät kuitenkin pölyämistä vielä monin paikoin.

Pölyisimmät päivät vasta tulossa

”Pölyisimmät päivät ovat vasta tulossa. Lumipeitteen alla on vielä runsaasti talven aikana kertynyttä aineista, joka paljastuu ja kuivuu vasta pientareiden sulaessa. Yleensä kevään pölyisimmät päivät ovat maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Pölykausi jatkuu toukokuun alkuun saakka, kunnes hiekoitushiekat on siivottu kaduilta pois”, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen.

Katupöly voi aiheuttaa terveellä aikuiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa ja kirvelyä. Astmaatikot ja muut ilmansaasteille herkät ryhmät voivat kokea vakavampia terveyshaittoja, kuten astmaoireiden lisääntymistä ja allergiaoireiden pahentumista. Katupölyn terveyshaittoja voi vähentää esimerkiksi välttämällä liikkumista vilkkaiden teiden läheisyydessä.

Oireitaan voi vähentää seuraamalla ilmanlaatua. HSY seuraa seudun ilmanlaatua 11 eri kohteessa. Tämänhetkisen tilanteen voi tarkistaa HSY:n sivuilta hsy.fi/ilmanlaatu tai metrojen ja raitiovaunujen ilmanlaatunäytöistä.  Huonosta ilmanlaadusta voi tilata myös tekstiviestin, joka varoittaa, kun ilmanlaatu on huono. Ilmanlaatuviesti-nimisen palvelun voi tilata käyttöönsä kahden euron kuukausihintaan. Ilmanlaatuviestistä saa lisätietoa osoitteesta www.ilmanlaatuviesti.fi.

Hiekan poisto kosteana vähentää pölyämistä

Jokainen voi vähentää kevään pölyisyyttä seuraavin tavoin

• Lakaise talven hiekat pois kosteana, jotta hiekka ei pölyä.
• Älä käytä lehtipuhallinta hiekanpoistoon.
• Siirrä autosi pois ennen katujen kevätsiivousta.
• Suosi kitkarenkaita, vaihda ajoissa kesärenkaat ja vältä turhaa autoilua.

Jokainen voi vähentää katupölyn määrää siivoamalla lähiympäristönsä heti sääolojen salliessa ja siirtämällä autonsa ajoissa pois ennen katujen kevätsiivousta. Talven pölyt ja hiekoitussepelit kannattaa puhdistaa pihoilta kosteana, sillä kostea hiekka ei pölyä, ja pinnat puhdistuvat tehokkaasti. 

Lisää keinoja katupölyn hillintään ja haittojen hallintaan on HSY:n uudessa Vähemmän katupölyä, puhtaampi ilma -esitteessä.

HSY:n ja kaupunkien ilmansuojeluasiantuntijat jakavat Vähemmän katupölyä, puhtaampi ilma -esitettä Vantaalla Myyrmannin kauppakeskuksessa keskiviikkona 27.3. kello 15–18 ja Pasilan asemalla torstaina 4.4. kello 7–10.

Vuoden 2011 kartoituksessa METSO-kriteerit täyttäviä kohteita löytyi noin 1 150 hehtaaria. Tulosten perusteella yleisimpiä metsien monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä Helsingissä ovat runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja lehdot sekä metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot. Niitä oli yhteensä noin 1 100 hehtaaria. 

Harvinaisia elinympäristöjä ovat puustoiset suot, tulvametsät ja pienvesien lähimetsät. Harjujen paahdeympäristöjä ja puustoisia perinnebiotooppeja ei löytynyt lainkaan. Hyvin monimuotoiseksi osoittautui esimerkiksi Mustavuoren metsä Vuosaaressa.

Ennen maastotyön käynnistymistä etsittiin olemassa olevien metsä- ja muiden luontotietojen avulla alueita, joilla mahdollisesti voisi olla METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviä kohteita. Maastossa näiden kohteiden monimuotoisuusarvoja arvioitiin elinympäristöjen rakennepiirteiden, kuten lajiston, puuston ikärakenteen ja lahopuun määrän perusteella. Menetelmästä johtuen kerätyssä aineistossa saattaa olla puutteita ja muitakin epätarkkuuksia, joita tullaan tarkistamaan jatkosuunnittelun yhteydessä.

• Kartta inventoiduista alueista
• Kartta: Mustavuoren arvokkaan metsäkohteen elinympäristötyypit (pdf)
• Valokuvia viestimien käyttöön. Kuvia käytettäessä mainittava: © Helsingin ympäristökeskus
  
  Kuvatekstit:
  1. Runsaslahopuustoista kangasmetsää Mustavuoressa. Ojanvarressa myös korpimaisia piirteitä.
  2. Rämettä eli mäntyä kasvavaa karua suota Mustavuoressa.
  3. Etualalla kalliometsää ja taustalla kangasmetsää Mustavuoressa.
  4. Helsingissä harvinaista metsäluhtaa Uutelassa.

Esittelijän muutos: Poistetaan kappaleen 2  toisesta virkkeestä sana 'liian', niin että se tulee muotoon: "Aloite on osin oikean suuntainen, mutta todennäköisesti sellaisenaan vaikea ja kallis toteuttaa."

Jäsen Palaste-Eerola teki vastaehdotuksen, jota jäsen Stranius kannatti:
Lisätään 2 kappaleen loppuun virke: "Helsingin kaupungin päätöksenteko- ja hallintokoneisto sinänsä kykenisi suunnilleen nykyisen kokoisin resurssein kuvatun seurannan ja suunnittelun toteuttamaan, mikäli sen toimintoja hallintokuntien välillä päätettäisiin priorisoida uudelleen. Todennäköisimmin Helsingin yksin toteuttama seuranta jonkin verran nostaisi hallinnon yhteisiä kustannuksia, mutta ei liene taloudellisista syistä saavuttamattomissa." Äänestettiin 6 – 3. Siten alkuperäinen ehdotus jäi voimaan.

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ
1 Ilmoitusasiat
Päätös: ehdotuksen mukaan
2 Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella
Esittelijä poisti asian esityslistalta.
3 Selvitys ympäristöministeriölle vuonna 2012 tehdyistä pilaantuneen maaperän puhdistamispäätöksistä
Päätös: ehdotuksen mukaan
5 Ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ
1 Ilmoitusasiat
Päätös: ehdotuksen mukaan
2 Eläinperäisten elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta Helsingissä vuonna 2012
Päätös: ehdotuksen mukaan
3 Myymälöiden palvelumyynnissä olevien sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu
Päätös: ehdotuksen mukaan
4 Yleiseen käyttöön tarkoitettujen uimahallien, maauimaloiden ja muiden yleisten allastilojen allasvesien laatu ja allastilojen tarkastukset Helsingissä 2012
Päätös: ehdotuksen mukaan
5 Selvitys talousveden laadusta Helsingissä 2012
Päätös: ehdotuksen mukaan

PUHEENJOHTAJA
1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖJOHTAJA
7 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Päätös: ehdotuksen mukaan

Ympäristölautakunnan pöytäkirjat ovat nähtävissä kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13).

Seuraava kokous: 2.4.2013

Lautakunnan kokoonpano:
www.hel.fi/ymparistolautakunta> Jäsenet

 

Mikrobiologisten tutkimusten perusteella palvelumyynnissä olevien ruokien laatu oli melko hyvä. Kaikille näytteille tehty aistinvarainen arviointi (haju ja ulkonäkö) oli hyväksytty. Tutkimusten perusteella 210 (87 %) elintarvikenäytettä oli laadultaan hyviä, 19 (9 %) välttäviä ja 11 (4 %) huonoja.

Laadun ollessa huono, toimijan kanssa keskusteltiin tuloksesta ja siihen vaikuttaneista asioista. Neuvonnan jälkeen otettiin uusintanäyte, jos elintarvike oli vielä valikoimissa. Uusintanäytteitä otettiin yhdeksän kappaletta, joista seitsemän näytteen mikrobiologisessa laadussa ei ollut huomautettavaa ja kahden näytteen mikrobiologinen laatu oli välttävä.

Salaattinäytteitä otettiin 64 kappaletta, joista 36 oli myymälässä itse valmistettuja. Näytteeksi otettiin salaatteja, joissa oli helposti pilaantuvaa elintarviketta, kuten lihaa, kalaa tai juustoa. Salaattinäytteistä tutkittiin aistinvaraisen arvioinnin lisäksi Escherichia coli -, Bacillus cereus -, hiivat sekä Listeria monocytogenes -bakteerit. Salaattinäytteistä 60 (94 %) oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, kaksi (3 %) välttäviä ja kaksi (3 %) huonoja.  

Sellaisenaan syötävistä kypsistä liha- ja kalavalmisteista otettiin 120 näytettä, joista myymälässä itse valmistettuja oli kolme kappaletta (3 %). Näytteeksi otettiin mm. siivutettuja kinkkuja, leikkeleitä, hyytelöitä, paistettuja lihoja ja kaloja, savukaloja ja graavikaloja. Liha- ja kalavalmisteista tutkittiin aistinvaraisen arvioinnin lisäksi aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, enterobakteerit sekä Listeria monocytogenes -bakteerit. Liha- ja kalavalmistenäytteistä 102 (85 %) oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, 12 (10 %) välttäviä ja kuusi (5 %) huonoja.

Valmisruokanäytteitä otettiin 56, joista myymälässä itse valmistettuja oli kahdeksan kappaletta (14 %). Valmisruoista tutkittiin aistinvaraisen arvioinnin lisäksi aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, Bacillus cereus -sekä Clostridium perfringens -bakteerit. Valmisruokanäytteistä 48 (86 %) oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, 5 (9 %) välttäviä ja kolme (5 %) huonoja.  

Huono laatu johtui salaateissa korkeasta hiivapitoisuudesta, valmisruoissa korkeasta aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluvusta ja liha- ja kalavalmisteissa korkeasta aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluvusta sekä enterobakteereista. Huonot näytetulokset saattavat johtua esimerkiksi tuotteiden väärästä säilytyslämpötilasta tai pitkästä käyttöiästä.

Lämpötilamittausten mukaan helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säädösten mukainen säilytyslämpötila 3 °C tai 6 °C ylittyi 70 (29 %:ssa) näytteessä, joista lämpötila mitattiin. Kalusteissa, joissa oli luettavissa lämpömittari, 3 °C tai 6 °C ylittyi 16 kappaleessa (8 %:ssa).

Vaikka palvelumyynnissä olevien elintarvikkeiden laatu oli melko hyvä, tulokset osoittavat, että myymälöiden palvelumyyntipisteitä on syytä tarkastaa useammin. Helsingissä onkin vuoden 2012 alussa aloitetulla tehtävien uudelleen järjestelyllä saatu aikaan se, että palvelumyyntiä harjoittavia myymälöitä on tarkastettu enemmän kuin viime vuosina.

Lähde: Borgström, Outi. Myymälöiden palvelumyynnissä olevien sellaisenaan syötävien elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu Helsingissä vuosina 2010 ja 2011. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2013 (pdf 443 kt). 

Helsingin kaupunki osoittaa tänäkin vuonna tukensa ilmastonmuutosta hillitsevälle toiminnalle. Helsinki osallistuu WWF:n koordinoimaan maailmanlaajuiseen Earth Hour -kampanjaan, jossa lähes kaksi miljardia ihmistä ja yhteisöä ympäri maailmaa sammuttaa valonsa lauantaina 23.3. klo 20.30–21.30. 

Valojen sammuttaminen symboloi yhteistä huolta ilmastonmuutoksesta. Samaan aikaan taivaltava Töölönlahden lyhtykulkue viestii toivon kipinästä. Tarkoitus ei ole Earth Hourin aikana ensisijaisesti säästää energiaa, vaan pysähtyä miettimään omia energiankulutustottumuksiamme.

Kaupungin osallistuminen näkyy monilla keskeisillä paikoilla

Kaupungintalon ulkovalaistus ja Finlandia-talon tornivalot sammuvat, ja Olympiastadionin torni pimenee. Myös henkilöstökeskuksen toimitalon ulkovalot Ensi linjalla ja kaupungin matkailuneuvonnan julkisivujen valot Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmauksessa sammutetaan.

Myös Helsingin Satama on mukana viimevuotiseen tapaan: Olympiaterminaali ja Makasiiniterminaali pimenevät ja Vuosaaren tavarasatamassa sammutetaan valomastoja. Energiaa säästyy 21 kWh ja Co2-päästöt vähenevät 5616 g.

Helsingin Energia avaa la 23.3. Earth Hour -päivänä uudistetun energiansäästönäyttelyn Sähkötalossa, Malminrinne 6. Ovet ovat avoinna yleisölle klo 10 - 15. Näyttelyssä voi tutustua arjen energiansäästöön kodissa monipuolisesti ja hauskasti. Earth Hour –tunniksi Helsingin Energia sammuttaa pääkonttorinsa Sähkötalon ja Alppilan lämpökeskuksen piipun valaistuksen. 

Helsingin Energia päivittää Earth Hour -tapahtuman jälkeen tiedot valojen sammuttamisen vaikutuksesta sähkönkulutukseen Helsingissä osoitteeseen www.helen.fi.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kaikki viisi toimipistettä pihoineen ja näyteikkunoineen pimenevät ja sähkölaitteet sammutetaan. Tervalammen kartanon kuntoutuskeskuksen valot ja sähkölaitteet sammuvat ja kuntoutujien kanssa pohditaan Earth Hourin merkitystä.

Pääkaupunkiseudun asukkaita kannustetaan osallistumaan tapahtumaan sammuttamalla valot ja sähkölaitteet tapahtuman ajaksi.

Valojen sammuttua lyhtykulkue kiertää Töölönlahtea

Kaikille avoin kulkue lähtee lauantaina 23.3. klo 20.30 Oopperan amfiteatterilta (ulkoilmateatterilta) ja päättyy sinne noin klo 21.30.  Tapahtuma alkaa ja loppuu tulinäytöksiin amfiteatterilla. Kulkue lähtee liikkeelle Finlandia-talon suuntaan. Ulkoilmateatterissa on kulkueen päätteeksi tarjolla lämmintä juotavaa. Kansallisoopperan julkisivuvalaistus sammutetaan Earth Hour - tunniksi.

Kulkueeseen voi varustautua omilla, turvallisuussyistä suljetuilla kynttilälyhdyillä. Mukaan voi toki tulla myös ilman lyhtyä ja paikan päältäkin löytyy joitakin lyhtyjä.

Kulkueen järjestää Helsingin kaupunki ja sitä koordinoivat Helsingin ympäristökeskus ja Ilmastoinfo.

Helsinki Earth Hour
(Facebook)

wwf.fi/earthhour/
 

Helsingin ympäristökeskus seuraa allasveden laatua ottamalla näytteitä säännöllisesti kaikista uima-altaista. Näytteitä otetaan allastilan vuosittaisen kävijämäärän mukaisesti. Allasvesinäytteitä otettiin vuonna 2012 yhteensä 967 kappaletta. Uimahalleista otettiin 614 näytettä, maauimaloista 57 näytettä ja muista yleisistä allastiloista 296 näytettä.

Pseudomonas aeruginosa on bakteeri, jonka on eniten todettu aiheuttavan sairastumisia uima-allasveden välityksellä. Se voi aiheuttaa suolisto-, silmä-, korva- tai hengityselininfektioita.

Helsingin ympäristökeskuksen mukaan vuonna 2012 tätä bakteeria todettiin Helsingissä  yhdessä hotellissa kahdessa eri näytteessä. Ylitykset olivat yksittäisiä ja allasveden laatu todettiin hyväksi uusintanäytteiden jälkeen. Pseudomonas aeruginosa – bakteeria ei tulisi esiintyä allasvedessä lainkaan, joten allas otettiin pois käytöstä korjaavien toimenpiteiden ajaksi. Pseudomonas aeruginosa – bakteeri kestää hyvin klooria.

Heterotrofinen pesäkeluku kuvaa allasveden yleistä bakteeripitoisuutta eli niitä bakteereja, jotka luonnostaan kuuluvat ihmisten ympäristöön, kuten iholle ja limakalvoille. Luku ei suoraan kerro vedessä olevien tauteja aiheuttavien bakteerien (eli patogeenien) määrää.

Heterotrofisten pesäkelukujen nousuja yli sallittujen raja-arvojen (< 100 pmy/100 ml) todettiin 13 valvontakohteessa. Ylitykset olivat suurimmaksi osaksi yksittäisiä, ja allasvesi todettiin hyväksi viimeistään toisen uusintanäytteen yhteydessä. Heterotrofinen pesäkeluku 22 °C kertoo veden yleisestä hygieniatasosta ja ympäristön vaikutuksesta veden laatuun. Heterotrofinen pesäkeluku 36 °C sen sijaan viittaa uimareista peräisin olevaan likaantumiseen.

Allasveden fysikaalinen ja kemiallinen laatu oli yleisesti ottaen hyvä ja poikkeamien määrät ovat pysyneet viime vuosiin nähden samankaltaisina. Poikkeamat olivat useimmiten pieniä ja yksittäisiä. Eniten poikkeamat koskivat vapaan kloorin ohjearvojen alituksia sekä sameuden ylityksiä.
 

Talousveden mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttyivät eli valvontanäytteistä ei todettu suolistoperäisiä Escherichia coli -bakteereja eikä enterokokkibakteereja. Mikrobiologiset laatusuositukset täyttyivät lukuun ottamatta kolmea näytettä, joissa todettiin koliformisia bakteereja. Uusintanäytteissä koliformisia bakteereita ei kuitenkaan enää todettu.

Laatuvaatimuksiin sisältyvä veden nitriittipitoisuuden enimmäismäärä ei ylittynyt yhdessäkään näytteessä. Myös laatusuositukset täyttyivät kaikissa näytteissä mangaanin, ammoniumin, pH-luvun ja sähkönjohtavuuden osalta.

Kemialliset laatusuositukset ylittyivät joissakin näytteissä veden rautapitoisuuden johdosta. Todennäköisiä syitä raudan laatusuositusarvojen ylityksiin ovat vähäiset virtaamat ja saostumat putkistoissa.

Liian korkeita väri- ja sameusarvoja todettiin myös muutamissa näytteissä. Nämä ylitykset olivat useimmiten yhteydessä veden korkeaan rautapitoisuuteen.

Näytteissä oli myös muutamia haju- ja makuvirheitä, jotka poikkeavat Helsingin talousveden tyypillisestä laadusta. Virheet olivat yksittäisiä eikä samalla alueella tehty muita vastaavia havaintoja.

Talousveden laatua seurataan ottamalla näytteitä säännöllisesti ja määrittämällä niistä mikrobiologisia muuttujia, kuten bakteereja, ja kemiallisia muuttujia, kuten esimerkiksi veden pH-luku, sähkönjohtavuus sekä rauta- ja mangaani-, ammonium- ja nitriittipitoisuudet.   Lisäksi seurataan veden aistinvaraista laatua eli makua, hajua, väriä ja sameutta.

Helsingin talousvedestä otettiin vuonna 2012 yhteensä 447 valvontanäytettä, joista 14:sta tehtiin laajoja analyyseja ja tutkittiin mm. raskasmetalleja ja torjunta-aineita. Lisäksi otettiin 18 uusintanäytettä tutkimustuloksien varmentamiseksi laatusuositusarvojen ylitysten takia.

Tarkastuskäynneillä ja puhelinhaastatteluilla kartoitettiin yhteensä 47 rakennuskohdetta. Työmaatarkastuksilla kiinnitettiin huomiota erityisesti melu- ja pölyhaittojen torjuntaan, polttonesteiden varastointiin ja käsittelyyn sekä tiedottamiseen, joista on annettu määräyksiä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä.

Rakennustyömaita koskevat ympäristönsuojelumääräykset olivat tiedossa isoissa rakennuskohteissa ja työmailla, joista oli tehty ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus. Puutteita määräysten noudattamisessa oli katujen siisteydessä ja purkutöiden aiheuttaman pölyn torjunnassa ja porauspölyn keräämisessä. Myös tiedottamisessa oli tarkennettavaa.

Niille rakennustyömaiden toiminnanharjoittajille, joilla ei ollut velvollisuutta tehdä meluilmoitusta, oli epäselvää, että heidänkin on noudatettava ympäristönsuojelumääräyksiä. Osittain myös ympäristösuojelumääräysten sisältö oli heille tuntematon. Näillä työmailla puutteita löytyi tiedottamisessa naapureille, katujen siisteydessä ja porauspölyn keräämisessä. Tarkastuksilla kävi myös ilmi, että meluilmoitusvelvollisuudesta ei aina tiedetty.

Tulosten perusteella ympäristökeskuksen tulee tarkentaa neuvontaansa ja tehdä yhteistyötä poliisin, rakennusviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa, jotta tieto ympäristönsuojelumääräysten velvoitteista saataisiin toiminnanharjoittajille jo lupavaiheessa (räjäytysilmoitus, maankaivulupa, rakennuslupa) ja määräykset tulisivat siten paremmin noudatetuiksi.

Kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulain mukainen ohjauskeino ympäristön suojelemiseksi. Määräysten tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Lähde: Eeva Summanen: Ympäristönsuojelumääräysten noudattaminen rakennustyömailla Helsingin kaupungin alueella. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2013 (pdf 995 kt)

Tapahtuma alkaa ja loppuu tulinäytöksiin amfiteatterilla.

Ulkoilmateatterissa on kulkueen päätteeksi tarjolla lämmintä juotavaa. Maksuttomaan kulkueeseen voi varustautua omilla, turvallisuussyistä suljetuilla kynttilälyhdyillä. Mukaan voi toki tulla myös ilman lyhtyä ja paikan päältäkin löytyy joitakin lyhtyjä. 

Pidetään pallo hallussa tulevillekin sukupolville!

Kulkueen järjestää Helsingin kaupunki ja sitä koordinoivat Helsingin ympäristökeskus ja Ilmastoinfo.
 

Jäsen Stranius teki vastaehdotuksen 1. Jäsen Pyhälahti kannatti.  Korvataan lausunnon ensimmäinen kappale seuraavalla:

”Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, mikä voidaan tehdä OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta, sekä rakentamalla metroradan ja Vuotien muodostaman kuilun päälle yleiskaavasta poiketen.

Äänestettiin 5 - 3. Alkuperäinen ehdotus jäi voimaan.

Jäsen Stranius teki vastaehdotuksen 2: Jäsen Pyhälahti kannatti. Lisätään esityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin uudeksi kappaleeksi:

”Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on arvokkaita kääpäesiintymiä ja pitkään muussa kuin talousmetsäkäytössä kehittynyttä metsää. METSO-selvityksen mukaan kaava-alue on Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta. Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 12 on luokiteltu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin. ”

Vastaehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Jäsen Stranius teki vastaehdotuksen 3. Jäsen Pyhälahti kannatti. Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin jälkimmäiseksi uudeksi kappaleeksi:

”Alueella on sekä tunnistettu lepakoiden esiintymisalue että laajemmalta alueelta havaintoja myös muista lepakkolajeista kuin pohjanlepakosta. Alueen valaistusolosuhteiden merkittävät muutokset voivat häiritä näiden vahvasti suojeltujen lajien elinolosuhteisiin, eikä merkittäviä haittavaikutuksia voida muidenkaan muutosten takia sulkea pois nykytiedon valossa.”

Äänestettiin: 5 – 3. Alkuperäinen ehdotus jäi voimaan.

Jäsen Stranius teki vastaehdotuksen 4: Jäsen Pyhälahti kannatti. Äänestettiin 2 – 6. Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin jälkimmäiseksi uudeksi kappaleeksi:

”Alueella sijaitsevaan muinaisrantaan kohdistuisi läheisen uuden asutuksen kautta todennäköisesti merkittävää kulumista.”

Äänestettiin 2 – 6, joten vastaehdotus hyväksyttiin.

Jäsen Stranius teki vastaehdotuksen 6. Jäsen Pyhälahti kannatti: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin uudeksi kappaleeksi:

”Lisärakentaminen metsäalueen sisään ja siitä johtuva maaston kulumisen kasvu ei tue tätä kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metsäluonnon runsaan monimuotoisuuden säilymistä.”

Äänestettiin 4 – 4. Puheenjohtajan äänen ratkaistaessa alkuperäinen ehdotus jäi voimaan.  

-------------------

Jäsen Stranius, jäsen Alametsä ja jäsen Pyhälahti jättivät asiaan eriävän mielipiteen.

2 Lausunto kaupunginhallitukselle Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta Tattarisuon asuinalueen viihtyvyyden kehittämiseksi
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖVALVONTAYKSIKKÖ
1 Ilmoitusasiat
Päätös: ehdotuksen mukaan
2 Hanasaaren voimalaitoksen ja Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksen jäähdytysvesien leviämiskartoitus
Päätös: ehdotuksen mukaan
3 Ympäristölautakunnan lausunto Staran ympäristölupahakemuksesta
Päätös: ehdotuksen mukaan
4 Ympäristölautakunnan lausunto Helsingin Sataman Eteläsataman ja Katajanokan sataman ympäristölupahakemuksesta
Päätös: ehdotuksen mukaan
5 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Suomen Hyötykeskus Oy:n ympäristölupahakemuksesta
Päätös: ehdotuksen mukaan
6 Lausunto As Oy Isonniitynlaakson hakemuksesta Pasilan kaatopaikan kunnostamista koskevan ympäristöluvan lupamääräyksen muuttamiseksi
Päätös: ehdotuksen mukaan
7 Lausunto Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta
Päätös: ehdotuksen mukaan
8 Ympäristölautakunnan lausunto valtuustoaloitteeseen virastojen asiakaspalvelun parantamisesta
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖTERVEYSYKSIKKÖ
1 Elintarvikevaaratilanteet Helsingissä 2012
Päätös: ehdotuksen mukaan

PUHEENJOHTAJA
1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
Päätös: ehdotuksen mukaan

YMPÄRISTÖJOHTAJA
15 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Päätös: ehdotuksen mukaan

Ympäristölautakunnan pöytäkirjat ovat nähtävissä kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä Helsingin kaupungin kirjaamossa (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13).

Seuraava kokous: 19.3.2013

Lautakunnan kokoonpano:
www.hel.fi/ymparistolautakunta> Jäsenet