– Helsingin pelastuslaitoksen Pelastuskoulu on maan vanhin pelastusalan oppilaitos. On luonnollista ja tärkeää, että sen osaamista käytetään kaupungin keskeisten virastojen turvallisuusosaamisen kehittämiseen. Tällainen kumppanuustoiminta sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti, toteaa Helsingin pelastuskomentaja Simo Wecksten.

– Turvallisuuspäivässä Staran esimiehet saavat tiiviin tietopaketin keskeisistä turvallisuuteen liittyvistä aiheista, kertoo Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen.

Päivä koostuu hätäensiapukurssista sekä paloturvallisuus- ja alkusammutuskoulutuksesta. Koulutettavat esimiehet perehtyvät myös varautumiseen osana helsinkiläistä kokonaisturvallisuutta. Kurssilaiset saavat todistuksena Pelastuskoulun turvakortin.

Koulutuspaikkoina ovat Helsingin Pelastuskoulu sekä pelastuslaitoksen Laippakujan harjoitusalue Roihupellossa.

– Turvallisuus on Staralla tärkeässä roolissa, ja parhaillaan Staralla kehitetään muun muassa valmiuskomppanioiden toimintaa, toteaa Staran toimitusjohtaja Timo Martiskainen.

Pelastuskomentaja Simo Weckstenin mukaan Pelastuskoulun nyt järjestämä koulutus kehittää myös osaltaan kaupungin pelastuspalvelun toimijoiden yhteistyötä.

Toisin sanoen perjantaina 12.4. kiireisimpänä ajankohtana Helsingin pelastuslaitoksella oli noin neljän tunnin ajan ylimääräinen pelastusyksikkö valmiudessa ilmaiseksi. Tämä oli ehtona siihen, että palomiehet pystyivät osallistumaan ohjelmaan.

Uutisen kirjoittanut Iltalehden toimittaja ei ollut missään vaiheessa yhteydessä minuun. Päivystävä palomestari oli kuitenkin antanut yhteystietoni hänelle. Soitin kyseiselle toimittajalle kuultuani uutisesta ja oikaisin virheellisen tiedon verovarojen käytöstä.

Simo Wecksten
Pelastuskomentaja
Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Valvontayksikön turvallisuuskouluttajat jäävät Jätkäsaaren, jossa turvallisuusopetusta järjestetään jatkossakin. Suunnittelijoiden neuvontaryhmän asiakkaat asioivat jatkossa Erottajan pelastusasemalla. 

Erottajan pelastusasemalla sijaitseva Palomuseo valmistuu tämänhetkisten tietojen mukaan  kesän kuluessa.

Erottajan ja Jätkäsaaren pelastusasemien muuttuneet yhteystiedot päivitetään Internet-sivujemme yhteystietoihin mahdollisimman pian.

Yleisötapahtumat-sivuilta löytyvät myös ilmoitukset tuliesityksestä, pyroteknisten tehosteiden käytöstä sekä ensiapusuunnitelman malli sekä paljon muutakin opastusta.

Kaikki tapahtumiin liittyvät yhteydenotot pyydetään sähköpostiosoitteeseen pel.tapahtumat@hel.fi.

• pelastuslaki 379 / 2011   
• laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390 / 2005
• räjähdeasetus 473 / 1993
• asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59 / 1999
• kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä 313 / 1985
• kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista

jakeluasemilla 415 / 1998

• kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista 314 / 1985
• kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista 344 / 1983
• valtioneuvosten asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta 551 / 2009
• kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta 344 / 1997
• kauppa- ja teollisuusministeriön päätös bensiinin käsittelystä ja varastoinnista (181/2000)
• kauppa- ja teollisuusministeriön palavista nesteistä antaman päätöksen (313/1985) 5–6 luvut.
• valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista 856/2012
• valtioneuvoston asetus nestekaasulaitosten turvallisuusvaatimuksista 858/2012
• valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012 

Valvontatehtävät koostuvat

• Määräaikaisista palotarkastuksista
• Määräysten noudattamisen jälkivalvonnasta
• Ylimääräisistä palotarkastuksista
• Yleisötapahtumien turvallisuuden valvonnasta
• Kuntalaisten erikseen pyytämistä tarkastuksista
• Uudis- ja korjausrakentamisen rakenteellisen paloturvallisuuden valvonnasta

• Vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tehtävän ilmoituskäsittelyn valvonnasta
• Nestekaasun vähäisestä teknisestä käytöstä, käsittelystä ja varastoinnista tehtävän ilmoituskäsittelyn valvonnasta

Suoritettavista valvontatehtävistä peritään pelastuslain mahdollistamana pelastuslautakunnan vahvistama taksa.  

Lisätietotoja onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelmasta on saatavilla onnettomuuksien ehkäisyn sivuilta.

Helsinkiläisten koululaisten riskitietoisuuden kartoittaminen selvitti käytännön asioita. Myönteistä on se, että hätänumero 112 oli lähes kaikille koululaisille tuttu. Perheiden omissa turvallisuusratkaisuissa on kyselyn mukaan kuitenkin kohentamisen varaa. Esimerkiksi makuuhuoneisiin suositeltu ja tulipalotilanteessa korvaamattoman arvokas palovaroitin puuttuu kyselyn mukaan joka toisen koululaisen makuuhuoneesta. Lapsiin kohdistuva turha riskinotto näkyi myös muualla – vastausten perusteella vain puolella koululaisista on käytössään heijastin.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen työntekijät kohtaavat arkityössään tilanteita, joissa kansalaisen omatoiminen varautuminen ei ole toiminut.

– Riskikartoitus nosti työhömme kohdentuvia kehitystarpeita ja haasteita esiin. Töitä on tiedossa. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että eri viranomaisten tuesta huolimatta vastuu lasten turvallisuudesta ja turvallisuusasenteista on aina ensisijaisesti vanhemmilla, turvallisuussuunnittelija Lauri Salomäki toteaa.

Kyselystä saadun palautteen mukaan kotien turvallisuus mietityttää myös lapsia. Esimerkiksi eräs 12-vuotias poika kommentoi: ”Päätin ostaa äidille sammutuspeitteen joululahjaksi.”

Helsingin kaupungin pelastuslaitos on Suomen vanhin ammattipalokunta, joka perustettiin vuonna 1861. Helsingin pelastuslaitos on ollut vuosien myötä suunnannäyttäjä kaikilla palo- ja pelastusalan osa-alueilla.

Maamme pääkaupungin pelastuslaitos vaatii toimiakseen osaavaa henkilökuntaa, ja tätä tarkoitusta varten vuonna 1972 perustettiin
Koulutuskeskus, jossa aloitettiin palomiesten koulutus kahden vuoden pituisella palotoimen peruskurssilla. Koulutus oli ensimmäinen Suomessa, ja se on ollut esimerkkinä valtakunnallisen palomieskoulutuksen perustamiselle.

Helsingin pelastuslaitoksen koulutustoiminta 1972-2012: Koulutuskeskuksesta Pelastuskouluun  -juhlahistoriikin on kirjoittanut merimestari Teemu Tumelius. Kirjan julkaisija on Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Tumelius on kirjoittanut aikaisemmin kolme Helsingin pelastuslaitoksen historiaan liittyvää teosta: Helsingin pelastuslaitoksen meritoiminta 1904–2004, Sammakkomiehestä pelastussukeltajaksi: Helsingin pelastuslaitoksen vesisukellustoiminta 1955-2005 ja Helsingin pelastuslaitoksen lentopelastustoiminta: LEKASTA MIRGIIN 1989–2009.

Lisätietoja: tietokirjailija, merimestari Teemu Tumelius, puh. (09) 310 30168

Arvostelukappaleet: tiedottaja Päivi Aravuori, puh. (09) 310 30015

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hel.fi

Hallituksen esityksen perusteluissa sanotaan näin: "Säännöksen tulkintakäytäntö on ollut pelastuslaitoksissa vaihtelevaa ja tiukimmillaan esimerkiksi joulun aikaan kerrostalojen huoneistojen ovissa erittäin yleisiä ovikoristeita on pidetty tavaran säilyttämisenä uloskäytävillä. Säilyttämisellä ei säännöksessä tarkoiteta tavanomaisia ilmoitustauluja, kynnysmattoja ja ovikoristeita. Niistä ei voida katsoa aiheutuvan sellaista vaaraa paloturvallisuudelle, että niiden käyttö tulisi lailla kieltää.".

Seuraavan pelastajakurssin haku alkaa tämänhetkisen tiedon mukaan tammikuussa 2014 ja kurssi alkaa syksyllä 2014.

Väestön varoittamista testataan kokeilumerkillä joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12.00.  Väestöhälyttimen koesoitto on yhtämittainen, tasainen hälyttimen ääni, joka kestää 7 sekuntia. Kokeilusoitto ei edellytä ihmisiltä toimenpiteitä. Tiedustelusoittoja koesoitoista ei saa soittaa yleiseen hätänumeroon 112.

Osallistu kyselyyn 10.12.2012 saakka osoitteessa http://kerrokartalla.hel.fi/vaestohalyttimet

Pelastuslaitos käyttää kerättyjä tietoja väestön varoittamisen kehittämiseen.

Lisätietoja:

www.hel.fi/vaestonsuojelu

Väestönsuojeluyksikön päällikkö Tommi Laurinen, pelastuslaitos, puh. (09) 310 31220

Väestönsuojelusuunnittelija Timo Rekunen, pelastuslaitos, puh. (09) 310 31223

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hel.fi

Simo Weckstén on työskennellyt pitkään Helsingin pelastuslaitoksella, ensin palomiehenä ja myöhemmin operatiivisissa päällystötehtävissä. Vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkönä.

Weckstén on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hänellä on myös väestönsuojapäällikön ja palomestarin tutkinto. Virka oli julkisesti haettavana ja siihen pyrki 11 henkilöä. Edellinen pelastuskomentaja Kari Lehtokangas jäi eläkkeelle viime helmikuussa.

Timo Aaltonen työskentelee Helsingin pelastuslaitoksen Mellunkylän pelastusasemalla paloesimiehenä. Hän on valmistunut palomies-sairaankuljettajaksi vuonna 1986. Palomiestyön lisäksi Aaltonen on työskennellyt myös lentopelastuksen ja ensihoidon hoitotason tehtävissä. Lisäksi hän on osallistunut Suomen kansainvälisten pelastusjoukkojen, Finn Rescuen, toimintaan. Paloesimiehenä Aaltonen on työskennellyt vuodesta 2003 alkaen.

Timo Aaltosen valintaa vuoden 2012 Stadin brankkariksi perustellaan myönteisellä asenteella ja motivaatiolla, ammatillisella monipuolisuudella sekä pitkäaikaisella työllä kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos aloitti vuonna 2011 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi uuden perinteen myöntämällä ensimmäisen Stadin brankkari –tunnustuspalkinnon.  Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja tänä vuonna palkinto jaetaan toisen kerran. Palkinto jaetaan vuosittain Helsingin pelastuslaitoksen vuosipäivänä 1. lokakuuta yhdelle Helsingin pelastuslaitoksen palomiehelle tai alipäällystön edustajalle.  Palkinnon myöntämisperusteita ovat ammattitaito, motivaatio, ryhmähenki, oma-aloitteisuus, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, laajapohjainen näkemys omasta työtehtävästä, oman työn kiitettävä hoitaminen sekä sitoutuneisuus palomiesammattiin ja työhön Helsingin pelastuslaitoksella.

Hätäkeskuslaitos on linjannut, että yleiseen hätänumeroon 112 ilmoitetaan vain sellaiset eläinasiat, jotka koskevat ihmisten turvallisuutta, tuotantoeläimiä tai isoja riistaeläimiä. Kaikki muut eläinpelastusilmoitukset ottaa Helsingissä vastaan pelastuslaitoksen tilannekeskus, jossa on jatkuva päivystys. 

Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa yhteys ensin pelastuslaitoksen tilannekeskukseen.

Voit vastata kyselyyn 28.9.2012 asti internetissä verkko-osoitteessa
http://www.ks-konsultointi.fi/kuntademokratia2012

Tutkimuksen tulokset on tarkoitus julkistaa vuoden 2012 lopulla. Tulokset kootaan raportiksi, joka päivitetään muun muassa Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkosivuille.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Markus Laine (sähköposti: markus.r.laine@hel.fi; puhelin 310 36522) ja projektipäällikkö Tanja Lahti (sähköposti: tanja.lahti@hel.fi; puhelin 310 78069).

Suomen ympäristökeskus koordinoi sekä tiistain että keskiviikon harjoituksia. Molempiin päiviin osallistuu kalustoa ja henkilöstöä Helsingin, Länsi- ja Itä-Uudenmaan sekä Kymenlaakson pelastuslaitoksilta. Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien ja Meritaito Oy:n alukset, lentokoneet, helikopterit ja veneet ovat käytössä molemmissa harjoituksissa, ja keskiviikkona Itämeren maiden suuret öljyntorjunta-alukset liittyvät mukaan. Myös Merivoimien maakuntajoukkojen reserviläiset osallistuvat ensimmäistä kertaa öljyntorjuntaharjoitukseen kartoittamalla öljyn levinneisyyttä rannikolla. WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot harjoittelevat rantojen ja öljyyntyneiden lintujen puhdistusta.  

Niin valtion kuin kuntien pelastuslaitostenkin kalustovalmiutta on määrätietoisesti parannettu viime vuosina hankkimalla öljyntorjunta-aluksia ja -veneitä sekä öljyntorjuntapuomia. Myös henkilöstön kouluttamiseen ja harjoittamiseen on panostettu.

Helsingin kaupungilta osallistuu harjoitukseen Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen lisäksi Helsingin kaupungin pelastuspalvelujärjestelmään kuuluvia virastoja ja liikelaitoksia. Niitä ovat muun muassa rakentamispalvelu Stara, Helsingin Satama, Liikuntavirasto, Nuorisoasiainkeskus, Opetusvirasto, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Korkeasaaren eläintarha ja Helsingin Energia. Korkeasaaren eläintarha osallistuu harjoitukseen tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja sen osuus harjoituksessa liittyy öljyisten luonnonvaraisten eläinten hoitamiseen.

Harjoituksessa simuloidaan todellisen kaltainen suuren luokan alusöljyonnettomuus Suomenlahdella, joka on yksi maailman haavoittuvimmista ja ruuhkaisimmista merialueista. Harjoituksessa kuvitellaan tilanne, jossa ro-ro-alus törmää tankkeriin ja tankkerista vuotaa 15 000 tonnia raakaöljyä mereen. Öljyn tilalla mereen lasketaan harjoituksissa turvetta.

Harjoituksessa testataan öljyntorjuntaorganisaation ja -kaluston yhteistoimintaa Suomenlahdella. Harjoituksen aikana harjoitellaan koko öljyntorjuntaorganisaation toiminta hälytyksistä kerätyn jätteen logistiikkaan saakka. Merellä ja rannikolla harjoitellaan öljypuomituksia, öljynkeräystä, rannansuojauksia, öljyn kauko- ja lähikartoitusta, rantapuhdistukseen varautumista sekä logistiikkaa ja öljyyntyneiden eläinten puhdistusta.

​Toistaiseksi Helsingissä paikallista turvallisuussuunnittelua ja -yhteistyötä on tehty vain itäisessä ja koillisessa suurpiirissä. Turvallisuusanalyysit on toteutettu vahvassa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.  

Turvallisuusyhteistyötä tehtiin analysoimalla koillista suurpiiriä toimintaympäristönä, keskittymällä tarkemmin neljään eri tuvallisuuden osa-alueeseen; 1) Perheiden turvallisuus 2) Lasten ja nuorten turvallisuus 3) mielenterveys-, päihde - ja moniongelmaiset henkilöt sekä 4) Liikenne- ja ympäristöturvallisuus sekä esittelemällä alueella toimivia palveluita ja hyviä käytäntöjä sekä hankkeita.

Lisätietoja: 

Projektivastaava Anne Koivisto, puh. (09) 310 30127

Koillisen suurpiirin turvallisuusanalyysi (pdf)

Balex Delta –öljyntorjuntaharjoitus järjestetään tänä vuonna Helsingin edustan merialueella. Harjoitus on suurempi kuin koskaan aiemmin: mukana on kymmeniä kotimaisia organisaatioita, yhteensä yli 20 öljyntorjunta-alusta, yli 50 muuta laivaa tai venettä sekä kaikkiaan yli 500 henkeä Suomesta, muista Itämeren maista ja Euroopan unionin alueelta. Suomalaisviranomaiset ja vapaaehtoisjoukot harjoittelevat öljyntorjuntaa tiistaina 28.8. kansallisin voimin. Eri maiden suurten öljyntorjunta-alusten saavuttua apuun kansainvälinen harjoitus pidetään keskiviikkona 29.8. Suomen ympäristökeskus SYKE koordinoi sekä kansallista että kansainvälistä harjoitusta. Pelastuslaitos jatkaa harjoitusta 30.8., jolloin pidetään rantapuhdistuskomppanioiden valmiudennostoharjoitus.

Helsingin kaupunki mittavasti mukana harjoituksessa

Helsingin kaupungin pelastuslaitos vastaa 28.8. käynnistettävän kansallisen saaristo- ja rannikkoöljyntorjuntaharjoituksen järjestelyistä. Harjoitukseen osallistuu Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen lisäksi Helsingin kaupungin pelastuspalvelujärjestelmään kuuluvia virastoja ja liikelaitoksia, muun muassa rakentamispalvelu Stara, Helsingin Satama, Liikuntavirasto, Nuorisoasiankeskus, Ympäristökeskus, Opetusvirasto, Korkeasaaren eläintarha ja Helsingin Energia. Korkeasaaren eläintarha osallistuu harjoitukseen tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja sen osuus harjoituksessa liittyy öljyisten luonnonvaraisten eläinten hoitamiseen.

Balex Delta -harjoitukseen osallistuu myös Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien ilma- ja meriyksiköitä sekä Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset.

Juhannuskokon polttamisessa huomioon otettavia säädöksiä ovat järjestyslaki, ympäristösäädökset, pelastuslaki sekä maanomistajan oikeudet.

Juhannuskokon polttoon tarvitaan aina maanomistajan lupa, koska avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman lupaa. Kokonpolttoon ei sen sijaan tarvita erillistä poliisin tai pelastusviranomaisen lupaa.

Kaupungin hallinnoimien yleisten viheralueiden luvat myöntää rakennusviraston katu- ja puisto-osaston alueiden käyttöyksikkö, asiakaspalvelun puh 310 39 000.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Risujen, hakkuutähteiden ja lehtien avopoltto on kielletty asemakaavassa osoitetuissa rakennuskortteleissa ja niiden ulkopuolella taajaan rakennetuilla alueilla. Avopoltolla tarkoitetaan myös polttamista tynnyrissä tai vastaavassa astiassa. Muualla tapahtuvasta risujen, hakkuutähteiden tai vastaavien jätteiden hävittämisestä polttamalla on ilmoitettava ympäristölautakunnalle ennen polttoon ryhtymistä. Neuvovan ympäristötarkastajan puhelinnumero arkisin on 310 13 000.

Pelastusviranomainen voi kieltää kokonpolton, milloin tulipalon vaara on ilmeinen. Epävarmassa tilanteessa voi soittaa päivystävälle palomestarille.

Juhannuskokon polttaminen on aina viimekädessä tilaisuuden järjestäjän ja sytyttäjän vastuulla.

Yleisötapahtumaksi tarkoitettu tilaisuus edellyttää aina erillisen pelastussuunnitelman laatimista. Tieto tapahtumasta tulee jättää pelastusviranomaiselle ja poliisille vähintään viisi päivää ennen tapahtumaa.

2. METSÄPALOVAROITUKSEN VAIKUTUS KOKONPOLTTOON

Metsäpalovaroituksen aikana juhannuskokon polttaminen on kielletty. Ilmatieteenlaitos antaa tarvittaessa metsäpalovaroituksen pitkän jatkuneen kuivan jakson yhteydessä.

Kaikkien on kuitenkin syytä muistaa, että juhannuskokon tai muun pienemmänkin avotulen sytyttämisessä metsään tai sen läheisyyteen on aina olemassa metsäpalon vaara.
 
3. SEURASAAREN JUHANNUSVALKEAT HELSINGISSÄ

Seurasaarisäätiö järjestää perinteiset juhannusvalkeat juhannusaattona 24.6.2012 klo 18 – 01. Pelastuslaitoksen sopimuspalokunnan pelastusyksikkö ja alus on paikalla tilaisuuden ajan.

4. ERITYISTÄ MUUTA HUOMIOITAVAA

Uusi pelastuslaki tuli voimaan 1.7.2011. Pelastuslain perusteluissa kevytrakenteisten, suoraan maapohjalle asetettavien ja helposti tuulessa kaatuvien grillien ja vastaavien muiden tulisijojen käyttö katsotaan pelastuslaissa avotulen teoksi. Niitä ei siten saa käyttää metsäpalovaroituksen aikana tai jos tulipalon vaara on muun syyn johdosta ilmeinen. Kertakäyttögrillejä ei myöskään saa käyttää toisen maalla ilman maanomistajan lupaa.

On hyvä muistaa, että huolimattomasta tulenkäsittelystä syttyneet tulipalot ovat sytyttäjän vastuulla. Kertakäyttögrillien hiilijätteet sytyttävät tulipalon vielä jopa 12 tunnin jälkeen siitä, kun grillaus on lopetettu. Sammuta palamisjäänteet aina vedellä. Polttojätteiden siivoaminen kuuluu tilaisuuden järjestäjälle.

Polta kokkoa tai nuotiota hiekkarannalla tai muulla palamattomalla paikalla tai alustalla. Paljaalle kalliolle nuotiosta jää pysyvä jälki. Ota huomioon rakennusten, syttyvän maaston sijainti, kipinöinti ja tuulen suunta.

Vartioi kokkoa, nuotiota tai grilliä koko sen palamisen ajan.

Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.

Lisätietoja antavat
Päivystävä palotarkastaja virka-aikaan 310 31 203
Päivystävä palomestari, puh 310 30 130

Yleisöllä on mahdollisuus vierailla pelastusasemilla klo 10.00 – 18.00 välisenä aikana.  Kuntalaisia opastetaan paloturvallisuudessa sekä esitellään pelastusasemien kalustoa.

Haagan sekä Mellunkylän pelastusasemilla on myös mahdollisuus kokeilla alkusammutustaitoja allaspalosimulaattorissa.  

Erottajan pelastusasema on poikkeuksellisesti suljettu remontin johdosta.

Pelastusasemien osoitteet ovat:

Keskuspelastusasema, Agricolankatu 15, Kallio
Jätkäsaaren pelastusasema, Tyynenmerenkatu 1
Haagan pelastusasema, Vihdintie - Kauppalantie risteysalue
Käpylän pelastusasema, Kullervonkatu 7
Malmin pelastusasema, Malmin lentoasema
Mellunkylän pelastusasema, Linnanpajantie 6
Herttoniemen pelastusasema Sorvaajankatu 16,
Suomenlinnan pelastusasema, Iso Mustasaari, Suomenlinna

Kello 18.00 järjestetään Helsingin sopimuspalokuntien (VPK:t) Helsinki-maljan kalustokilpailu Hakaniemen torilla.

Hidastusmatto hidastaa onnettomuuspaikan ohimenevän liikenteen nopeutta huomattavasti. Liian suurella tilannenopeudella ajavat autoilijat aiheuttavat usein lisäonnettomuuksien riskin ja hengenvaaran palomiehille.    

Helsingin pelastuslaitos on Suomen ensimmäisiä pelastuslaitoksia, joissa hidastusmatot otetaan käyttöön. Hidastusmaton korkeus on viisi senttiä, jonka kanssa käytetään sulkupylväitä.

Helsingin pelastuslaitoksen toimintaan vaikuttivat vuonna 2011 lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Uudistettu pelastuslaki tuli voimaan 1.7.2011 ja sillä oli useita vaikutuksia sekä pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaan että pelastustoimintaan. Palotarkastettavia kohteita ei enää määritellä pelastuslaissa, vaan pelastuslaitos määrittelee vuosittaiset valvontakohteensa osana omaa valvontasuunnitelmaansa. Valvonta kohdennetaan jatkossa entistä paremmin alueen riskejä ja muita erityisiä valvontatarpeita vastaavaksi.

Uusi pelastuslaki antaa aluepelastuslaitoksille mahdollisuuden laskuttaa erheellisistä paloilmoitinhälytyksistä. Helsingin pelastuslaitos aloitti erheellisten paloilmoitusten määrän seuraamisen 1.7.2011 ja jatkossa kiinteistöstä tullut kolmas tai useampi erheellinen paloilmoitus kahdentoista kuukauden aikana laskutetaan.

Muutoksia pelastuslaitoksen toimintaan aiheutti myös 1.5.2011 voimaan tullut ensihoitoasetus, jossa määritellään ensihoidossa työskentelevän henkilöstön pätevyysvaatimukset. Ensihoitoasetus edellyttää jatkossa perustason yksikön toiselta ensihoitajalta terveydenhuollon tutkintoa. Pelastuslaitos aloitti syyskuussa 2011 pelastajien pätevöittämisen lähihoitajiksi oppisopimuskoulutuksena uuden ensihoitoasetuksen mukaisesti. 

Helsingin pelastuslaitoksen toimintakertomus 2011 (pdf)

Helsingin kaupungille on tärkeää, että asiakkaat voivat jatkossakin luottaa kaupungin toimintaan. Helsingin kaupungin virastossa tehdään nyt hartiavoimin töitä, jotta myöhästyminen kurotaan umpeen mahdollisimman pian. Pahoittelen tästä kaikesta laskun saajille mahdollisesti aiheutunutta haittaa. Uskon, että järjestelmien uusiminen koituu lopulta kuitenkin kaupunkilaisten hyväksi.

Kaupungin lähettämissä laskuissa on 14 vuorokauden maksuaika. Jos haluatte neuvotella ja sopia maksujärjestelyistä, niin pyydämme ottamaan yhteyttä laskutuksen asiakaspalveluun:

Tuula Saxholm
Talousarviopäällikkö
Talous- ja suunnittelukeskus

Helsingin kaupungin laskutuksen etenemistä voi seurata alla olevasta linkistä:

http://www.hel.fi/hki/talpa/fi/Laskutus/Laskutus_kaynnistyy

Lisätietoja pelastuslaitoksen laskutuksesta yleisesti:

Taloussihteeri Sari Simola, Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu, 310 25328, arkisin kello 8.15-15.00

Tarkempia lisätietoja laskutuksesta antavat myös seuraavat henkilöt (arkisin kello 8.15-15.00):

- Autopaikka- ja tilavuokrat: Kari Sirén 310 31120 ja Pentti Virtanen, 310 31122

- Liikuntasalivuokrat: Jorma Katajisalo 310 30162

- Turvallisuuskoulutukset: Tytti Olkkonen, 310 31251

- Erheellisten paloilmoitusten maksut: Yrjö Niiranen 310 30120 ja Marja Rantila 310 30032

- Sairaankuljetusmaksut: Marjut Keituri 310 30171 ja Markus Hagerlund, 310 30187

- Öljyvahingot: Arja Högqvist, 310 30111

- Turvavartiointi ja virka-apu: Marja Rantila, 310 30032

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hel.fi

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen johtosäännön mukaan pelastuskomentajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä hallinto- ja johtamiskokemusta.

Lisätietoja: 

Helsingin pelastustoimen johtosääntö (pdf)

Lokkien pesintä aiheuttaa joskus ihmisille haittaa. Lintujen ulosteet tahrivat rakennuksia ja autoja. Kesällä emolintujen poikaspuolustus aiheuttaa uhkaavan tuntuisia tilanteita.

Jos lokit ovat aiheuttaneet taloyhtiössä ongelmia aikaisempina kesinä, niiden pesintää voi yrittää estää ennakolta. Katolle voi asentaa metalliverkkoa tai muita estäviä rakenteita, jotka eivät vahingoita lintuja. Myös katolla liikkuminen ennen pesintää saattaa karkottaa lokkeja rauhallisimmille pesäpaikoille.

Helsingin kaupungin alueella tavataan useita lokkilajeja, joista neljä pesii katoilla. Harmaalokki on harmaaselkäinen ja varista suurempi. Sillä on järeä nokka, jossa on pesimäaikaan punainen täplä. Kalalokki on myös harmaaselkäinen, mutta harmaalokkia sirompi, hieman varista pienempi. Sen nokka on hennompi ja siitä puuttuu punainen täplä.

Selkälokki on mustaselkäinen. Selkälokki on uhanalainen laji. Harvalukuinen merilokki on myös mustaselkäinen, mutta selkälokkia huomattavasti suurempi ja rotevampi lintu.

Kalalokki ja selkälokki ovat rauhoitettuja ympäri vuoden. Kaikki linnut, myös niiden munat ja poikaset, ovat rauhoitettuja eteläisessä Suomessa pesimäaikaan 10.3.–31.7. Silloin pesinnän tahallinen häiritseminen on kielletty luonnonsuojelu- ja metsästyslainsäädännön perusteella. Kattojen korjaus- tai kunnossapitotöitä ei katsota tahalliseksi häiritsemiseksi, jos niitä ei pystytä ajoittamaan pesimäajan ulkopuolelle.

Erityisen hankalissa tapauksissa voi lintujen karkottamiseksi hakea poikkeuslupaa. Pääkaupunkiseudulla rauhoitettuja lintuja koskevat luvat käsitellään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (vaihde 020 636 0070). Rauhoittamattomia lintuja, kuten harmaalokki tai merilokki, koskevat luvat anotaan Suomen riistakeskuksen Uudenmaan aluetoimistosta, puh. 09 350 7230.

Lisätietoja:

Helsingin kaupungin rakennusvirasto, asiakaspalvelu, 09 310 39000 (avoinna ma-to klo 8.15-16, pe 9-15)

Huoneistossa kotieläimiä -tarran käyttöohje

Tarra on punainen ja siinä lukee ”HUONEISTOSSA KOTIELÄIMIÄ, Helsingin pelastuslaitos” Pelastuslaitos toivoo, että tarra sijoitetaan ulko-oveen mahdollisen postiluukun ja ehkä jo ovessa olevan Ei mainoksia -tekstin yläpuolelle. Tarvittaessa tarran saa irrotettua siististi repimällä ja liottamalla ruokaöljyllä. Öljyn voi pyyhkiä pois astianpesuaineella. Jos huoneistossasi on väliovi, niin palomiesten ja kotieläimen kannalta olisi hyvä, jos väliovessa olisi lappu, millaisia eläimiä ja kuinka monta huoneistosta mahdollisesti löytyy. Tätä tietoa ei kannata laittaa oven ulkopuolelle.

Helsinkiläiset eläintarvikeliikkeet, eläinlääkäriasemat, eläinsuojeluyhdistykset jne. voivat ottaa tarra-asioissa suoraan yhteyttä Vesa Nurmiseen (etunimi.sukunimi@hel.fi)

Pelastuslaitos kehottaa kaduilla käveleviä ihmisiä huomioimaan mahdollisen katoilta putoavan lumen ja jään aiheuttaman vaaran.

Pelastuslaitos muistuttaa kiinteistöjä sekä niiden huollosta vastaavia henkilöitä tarkastamaan katolla olevan lumitilanteen ja tarvittaessa poistamaan katoilta vaaraa aiheuttavan lumen ja jään.

Kari Lehtokankaan muotokuvan on maalannut taiteilija Serquei Zlenko. Serquei Zlenko on opiskellut muotokuvamaalausta Moskovan erikoistaidekoulussa vuosina 1972–1978 ja monumentaalitaidetta Moskovan Surikovin taidekorkeakoulussa vuosina 1978–1984. Zlenko asuu nykyisin Helsingissä ja työskentelee vapaana taiteilijana. 1991–2008 Zlenko on maalannut useita merkittäviä muotokuvia, kuten valtionneuvos Harri Holkerin, ylikapellimestari Leif Segerstamin ja kauppaneuvos Matti Kallion muotokuvat.
Kari Lehtokangas aloitti työskentelyn vuonna 1972 silloisen Helsingin kaupungin palolaitoksen toimistopäällikkönä. Vuonna 1976 Lehtokangas nimitettiin palolaitoksen hallintopäälliköksi. Pelastuskomentajan virkaa Lehtokangas on hoitanut pelastuslaitoksella vuodesta 1997 alkaen. Hallintotehtävien ohella Lehtokangas on toiminut myös operatiivisissa tehtävissä päivystävänä palomestarina ja päivystävänä päällikkönä.
Helsingin kaupungilla tehdyn työuran lisäksi Kari Lehtokangas on hoitanut oman toimensa ohella useita merkittäviä luottamustehtäviä. Hän on ollut muun muassa Suomen Punaisen Ristin hallituksen jäsen vuosina 2002–2008, SPR:n Uudenmaan piirin hallituksen jäsen 1992–2006, Suomen Palopäällystöliitto ry:n puheenjohtaja 2002–2006, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n hallituksen varapuheenjohtaja 2002–2008 ja SPR:n Veripalvelun hallituksen puheenjohtaja 2006–2008. Lehtokangas on lisäksi toiminut useissa valtakunnallisissa pelastusalan neuvottelukunnissa ja kehittämistyöryhmissä.

Helsingin pelastuslaitos järjestää jokaisen kampanjaan osallistuvan koulun 8-luokkalaisille paloturvallisuutta käsittelevän oppitunnin sekä antaa tukea ja neuvontaa kampanjaan liittyen.

Lisätietoja saat seuraavilta henkilöiltä sähköpostitse ja puhelimitse.

Turvallisuuskouluttaja Taina Halttunen: (09) 310 30208

Johtava palotarkastaja Kaci Bourdache: (09) 310 30221

Palotarkastaja Liia-Maria Koski: (09) 310 30228

Palotarkastaja Jaakko Porokuokka: (09) 310 30626

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätietoja:

http://www.nouhata.fi/fi/ (SPEKin NouHätä -verkkosivu)

http://www.facebook.com/nouhatakampanja

Nou hätä -kirje yläasteille