Lisätietoja:

näyttelykoordinaattori Anu Hämäläinen, puhelin 09 310 37440

Puutarhapalstat olisivat noin 200 neliömetrin suuruisia, ja palstoille voisi rakentaa korkeintaan 20 neliön mökin. Palstojen pysäköintipaikat sijaitsisivat Kiertotähdentien kupeessa ja Revontulentien päässä.

Kaavaluonnoksessa esitetään myös kymmentä uutta pientalotonttia Kiertotähdenkujan varteen. Tonttien kohdalle jäävät viljelypalstat korvataan perustamalla uusia palstoja viljelyalueen länsipuolelle. Viljelypalstojen lukumäärä pysyy ennallaan, mutta osa palstoista on nykyistä pienempiä.

Lisärakentaminen ei muuttaisi Keravanjokea seuraavaa virkistysreittiä. Myös suurin osa rantapuiston metsästä säilyisi ennallaan.

Asemakaavaluonnos on esillä 7. kesäkuuta asti mm. Suutarilan kirjastossa ja kaupungintalon ilmoitustaululla. Suunnitelmaan voi tutustua myös kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt. Suunnittelijat ovat tavattavissa Suutarilan kirjastossa 4. kesäkuuta kello 14–19.

Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavamuutosta tämän vuoden syksyllä. Lopullisesti siirtolapuutarhan rakentamisesta päättää kaupunginvaltuusto.

Lisätiedot:
maisema-arkkitehti Mervi Nicklen, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37221
arkkitehti Johanna Mutanen, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37299

Tutustu suunnitelmiin >>

Työn tueksi kerätään kaupunkilaisten näkemyksiä pysäköinnistä verkkokyselyllä, johon voi vastata 10. kesäkuuta asti.

Pysäköintipolitiikan toimenpide-ehdotuksiin kuuluu mm. pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen, tonttien autopaikkamäärää ohjaavien säännösten tarkistaminen, asunnon ja autopaikan kustannusten erottaminen, asukas- ja yrityspysäköinnin hinnan korottaminen, pysäköinninvalvonnan lisääminen ja tehostaminen sekä pysäköinnin mobiili- ja verkkopalveluiden kehittäminen.

Tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvät pysäköintipalvelut huolehtien samalla siitä, että autoilun rooli on kaupungin elinvoiman kannalta järkevä ja liikennejärjestelmä kokonaisuudessaan toimiva.

Verkkokyselyn lisäksi kaupunkilaisten näkemyksiä pysäköinnistä on kartoitettu kaupunkilaisten raati -hankkeella, joka on yksi Helsingin kymmenestä demokratiapilotista.

Vastaa kyselyyn:

Kysely helsinkiläisille >> 
Kysely muille pääkaupunkiseudun asukkaille >> 
Kysely on avoinna 10.6.2013 asti.

Lisätietoja:
DI Juha Hietanen, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37120  
raporttiluonnos: Helsingin pysäköintipolitiikka >>

Lisätietoja kaupunkilaisten raadista:
http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Uutiset/kaupunkilaisten_raati 
http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Uutiset/kaupunkilaisten_pysakointipaja 
www.facebook.com/kaupunkilaistenraati 

 

Sörnäistentunneli varmistaa liikenteen sujumisen pohjois-etelä-suunnassa Kalasataman alueen keskeisimmän osan rakentuessa. Lisäksi tunneli vähentäisi liikenteen melu- ja päästöhaittoja ja parantaisi liikenneturvallisuutta alueella. Tavoitteena on myös Hermannin rantatien eteläosan luonteen muuttaminen pääväylästä alueelliseksi kokoojakaduksi, jolloin asuinrakentamismahdollisuudet sen läheisyydessä paranevat ja väylän kaupunkirakennetta katkaiseva vaikutus vähenee.

Tunnelin läpi kulkevaksi liikennemääräksi on arvioitu noin 28 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mistä raskaan liikenteen osuus on kahdeksan prosenttia.  Sörnäistentunnelin pituus on 1,5 km. Sörnäistentunnelin tilavaraus on suunniteltu kalliotunneliksi 800 m matkalta ja Sörnäisten rantatien sekä Hermannin rantatien päässä teräsbetonitunneliksi.

Sörnäistentunneli on mitoitettu kahdelle yksikaistaiselle erilliselle liikennetunnelille, jotka on suunniteltu henkilöauto- ja kuorma-autoliikenteelle 50 km/h nopeusrajoituksella. Tunnelissa ei sallita kevyttä liikennettä eikä vaarallisten aineiden kuljetuksia.

Sörnäistentunneliin liittyvät maanpäälliset rakenteet ovat Sörnäisten rantatien ajoluiska ja Hermannin rantatien ajoluiska sekä Junatien ilmanvaihtokuilu ja Sörnäistenkadun päässä oleva tekniikkarakennus ja ilmanvaihtokuilu. Maanpäällisille rakenteille tavoitellaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoista yhtenäistä ilmettä, josta tunnistaa niiden olevan osa Sörnäistentunnelia.

Sörnäistentunnelin rakentaminen mahdollistaisi osaltaan Kalasataman pohjoisosan asuinrakentamisen kokonaismäärän merkittävän kasvattamisen. Tunnelin on arvioitu mahdollistavan noin 200 000 kerrosalaneliömetrin lisäyksen asuntotuotantoon.

Sörnäisten tunnelin rakentamisen kustannusarvio ilman arvonlisäveroa on 160 milj. euroa. Tunnelin kokonaisrakennusajaksi on arvioitu kuusi vuotta. Liikenneinvestointiohjelmaehdotuksessa tunnelin rakentaminen on sijoitettu vuosille 2016–2021.

Kokouksen 28.5.2013 esityslista

Lisätiedot:
arkkitehti Tuukka Linnas, p. (09) 310 37308
liikenneinsinööri Johanna Iivonen, p. (09) 310 37137
insinööri Seija Narvi, p. (09) 310 37255

Keskustelutilaisuudessa ruoditaan mm. Mechelininkadun pyöräteitä ja peruskorjausta, Runeberginkadun pyöräteitä sekä Töölöntorin pysäköintiä. Näyttelyssä voi jututtaa suunnittelijoita myös Pisararadasta, Töölön katupuista, Topeliuksenkadun raitiotiestä sekä ratikkalinja 8:n nopeuttamisesta.

Mechelininkadun, Runeberginkadun ja Töölöntorin suunnitelmia voi kommentoida myös verkossa osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut. Töölöntorin keskustelu on avoinna 2. kesäkuuta asti ja muiden suunnitelmien 9. kesäkuuta asti.

Hietaniemeen asukaspysäköintipaikkoja Mechelininkadulta poistuvien tilalle

Mechelininkadulle on suunnitteilla yksisuuntaisia pyöräteitä ja -kaistoja. Pyöräkaistat ovat ajoradan tasossa, ja ne erotellaan autoliikenteestä maaliviivalla. Pyörätiet puolestaan ovat samassa tasossa jalankulun kanssa. Mechelininkadun pyörätiet muodostavat yhdessä Nordenskiöldinkadun pyöräteiden kanssa tärkeän pääreitin Ruoholahden ja Pasilan välille. Pyörätiejärjestelyt on tarkoitus rakentaa samalla, kun katu ja raitiotiekiskot peruskorjataan ja kadun alainen kunnallistekniikka uusitaan.  

Mechelininkadulta esitetään poistettavaksi satakunta pysäköintipaikkaa, joilla voi nykyisin pysäköidä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Perusteena paikkojen poistamiselle on se, että katu ruuhkautuu silloin, kun pysäköidyt autot varaavat toisen kaistan.

Mechelininkadulta poistuvat paikat on tarkoitus korvata laajentamalla Etu-Töölön asukaspysäköintivyöhykettä Hietaniemen suuntaan. Alueen rajoittamattomat pysäköintipaikat ja hautausmaan asiointipaikat muutettaisiin asukaspysäköintipaikoiksi ja maksullisiksi paikoiksi. Lisää paikkoja voitaisiin saada myös liikuntaviraston hallinnassa olevalta Hiekkarannantien pysäköintialueelta.

Pyöräkaistojen rakentaminen ei sinänsä edellytä pysäköintipaikkojen poistamista. Mechelininkadulle onkin tutkittu myös uutta suunnitteluvaihtoehtoa, jossa pysäköintipaikat säilyisivät kadun varressa ja autoliikenteen käytössä olisi vain kaista suuntaansa. Tarkastelujen mukaan kaistamäärän vähentäminen ruuhkauttaisi Mechelininkatua, minkä seurauksena liikennettä siirtyisi muille pää- ja kokoojakaduille, mutta myös pienemmille lähikaduille. Autojen hakeutuminen muille reiteille pidentäisi ajomatkoja ja kasvattaisi liikenteen päästöjä.

Huonokuntoiset lehmukset uusitaan kunnallistekniikan remontin yhteydessä

Mechelininkadun peruskorjaussuunnitelma on saanut kritiikkiä myös lehmuskujanteen uusimisesta. Lehmuksille tehtiin kuntokartoitus kesällä 2012, jolloin 250 lehmuksesta 105 todettiin huonokuntoiseksi ja 126 kunnoltaan kohtalaiseksi. Puukujanne Eteläiseltä Hesperiankadulta Kesäkadulle on vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa ja yhtenäinen eikä kaivutöitä tarvitse tehdä aivan puiden vieressä, joten tällä välillä puut pyritään säästämään. Muulta osuudelta lehmukset on tarkoitus korvata peruskorjauksen yhteydessä uusilla, noin 5–6-metrisillä taimilla.

Uusimalla kujanteen puusto kerralla puut kasvavat samaa vauhtia ja niille saadaan rakennettua riittävä kasvualusta. Lehmuskujanne alkaa muistuttaa täysikasvuisten lehmusten kujannetta kymmenessä vuodessa. Jos kujanteesta uusittaisiin vain vanhimmat puut, kujanteiden yleinen ränsistyminen jatkuisi ja maanalaisen kunnallistekniikan uusiminen olisi todella vaativaa, koska lehmusten juuret ulottuvat laajalle ja vaurioituvat helposti.

Yleisten töiden lautakunta palautti keväällä Mechelininkadun katusuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi. Suunnitelmat pyritään saamaan uudelleen luottamuselinten käsiteltäväksi tämän vuoden aikana.

Runeberginkadulle yksisuuntaisia pyöräteitä

Runeberginkadulle on suunnitteilla yksisuuntaiset pyörätiet Mannerheimintieltä Töölöntorille. Osuus on osa keskustan pyöräliikenteen pääreittiä. Runeberginkadun pyörätiet toteutettaisiin suurimmaksi osaksi ns. kolmitasoratkaisuna, eli pyörätiet olisi erotettu reunakivellä sekä ajoradasta että jalkakäytävästä.

Pyörätiejärjestelyiden takia kadulta poistuu 4 puuta ja 22 pysäköintipaikkaa. Korvaavia paikkoja on tulossa Mäntymäenkentälle, jossa 260 nykyisin vapaassa käytössä olevaa pysäköintipaikkaa varataan asukaspysäköintiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti Runeberginkadun liikennesuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi keväällä. Suunnitelma on tarkoitus saada uudelleen lautakunnan käsittelyyn syksyllä.

Töölöntorin pysäköinnistä kolme vaihtoehtoa

Töölöntorin ja sitä ympäröivien katujen pysäköintijärjestelyistä on laadittu kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Tavoitteena on ollut selkeyttää torin pysäköintijärjestelyitä erottamalla pysäköinti ja torimyynnille varattu alue selvemmin toisistaan ja samalla parantaa kaupunkikuvaa. Tavoitteena on myös ollut säilyttää mahdollisimman paljon pysäköintipaikkoja asukkaiden käyttöön.

Nykytilanteeseen verrattuna pysäköintipaikkojen määrä torilla ja lähikaduilla vähenee neljänneksen yhdessä vaihtoehdossa ja säilyy osapuilleen ennallaan kahdessa muussa vaihtoehdoissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa suunnitelmaan kesäkuussa.

Lisätiedot:
Töölön liikenneilta  
vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, kaupunkisuunnitteluvirasto,  p. 09 310 37403

Mechelininkadun pyörätiet ja pysäköinti  
liikenneinsinööri Mika Kaalikoski, kaupunkisuunnitteluvirasto,  p. 09 310 37433

Mechelininkadun peruskorjaus ja katupuut  
projektinjohtaja Penelope Sala-Sorsimo, rakennusvirasto, p. 09 310 39395

Runeberginkadun pyörätiet 
liikenneinsinööri Niko Palo, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 310 37220

Töölöntorin pysäköinti  
liikenneinsinööri Topi Vuorio, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37235

Töölön liikenneilta
30.5.2013
Kaupunkisuunnitteluviraston auditorio, Kansakoulukatu 3
Näyttely klo 16–18
Keskustelutilaisuus klo 18–20

Tutustu suunnitelmiin ja osallistu keskusteluun:

• Mechelininkatu >>
• Runeberginkatu >>
• Töölöntori >>

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Veturitien uuden liikennesuunnitelman huhtikuussa.
Suunnitelman mukaan Veturitie siirretään nykyistä idemmäs junaradan viereen, ja siitä tulee Keski-Pasilan halki kulkeva pääkatu.

Veturitie yhdistää Hakamäentien ja Tuusulanväylän Nordenskiöldinkatuun ja Teollisuuskatuun. Samalla Veturitie toimii myös koko Pasilan liikenteen yhteytenä ympäröivään katuverkkoon.

Keski-Pasilaan suunniteltavan tornialueen kohdalle on liikennesuunnitelmassa esitetty 264 metriä pitkä betonitunneli kadun alle. Tunneli vähentää liikennettä maan pinnalla, ja se parantaa myös jalankulun olosuhteita ja kaupunkikuvaa. Lisäksi tunneli mahdollistaa paremmat yhteydet Toralinnan seisontaraiteiden paikalle mahdollisesti myöhemmin rakennettavalle alueelle.

Keski-Pasilaan on tulevaisuudessa tulossa merkittävästi uutta rakentamista. Lisäksi kantakaupungin satamilta vapautuneiden alueiden rakentuminen lisää liikennettä myös Pasilassa. Riittävän sujuva Veturitie vähentää liikenteen painetta Pasilan muilla kaduilla. Uusi Veturitie rauhoittaa erityisesti Pasilan sillan ja Pasilankadun liikennettä, joilla suurin osa alueen linja-auto- ja raitiotieliikenteestä kulkee.

Veturitien suunnittelu jatkuu rakennusvirastossa, jossa laaditaan tarkistus yleissuunnitelmaan sekä katusuunnitelmat.

Lisätiedot:
liikennesuunnittelija Harri Verkamo, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 310 37127

Veturitien liikennesuunnitelma on esillä 10. kesäkuuta asti Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9, sekä kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt. Suunnitalmaan voi tutustua myös näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2. Laituri on remontin vuoksi suljettuna 27.5.–3.6.

Tutustu suunnitelmaan >>

Kilpailu oli luonteeltaan ideakilpailu, jonka avulla haluttiin löytää toimiva ja toteutuskelpoinen kokonaisratkaisu asemakaavan laatimisen pohjaksi sekä asuinkerrostalojen rakentamiseksi. Kaikki neljä kilpailutyötä olivat huolellisesti laadittuja ja rakentamisen kannalta kehityskelpoisia.

Arviointiryhmä piti Kikokake-ehdotuksen kytkettyihin pistetaloihin perustuvaa rakenteellista kokonaisideaa merkittävänä sisällöllisenä oivalluksena. Ratkaisulla on saavutettu ympäristöönsä hienovireisesti avautuva, mutta kuitenkin samalla selkeästi rajautuva kortteli sekä asuntopohjien kannalta tehokas ja muuntautuva runkoratkaisu.

Kilpailuun oli kutsuttu Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki, Arkkitehtuuritoimisto B&M, Arkkitehtitoimisto NRT ja Verstas Arkkitehdit.

Kilpailun järjestivät Helsingin Asuntotuotantotoimisto ATT ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Kaikki kilpailutyöt ja pienoismallit ovat esillä kaupunkisuunnitteluviraston Areena-kerroksessa (Kansakoulukatu 3) 15.5.–24.5. klo 8.15–16.

Arvostelupöytäkirja SAFA:n kilpailukalenterissa

Lisätiedot: kilpailusihteeri Hanna Ikonen, kaupunkisuunnitteluviraston Itäranta-projektin suunnittelija, p. (09) 310 64796, hanna.ikonen@hel.fi

Visiossa luodaan tavoitekuva siitä, millainen Helsinki on vuonna 2050. Kaupungin tulevaisuutta lähestytään eri näkökulmien – esimerkiksi asumisen, liikenteen, kaupunkiluonnon ja elinkeinojen – kautta.

Aineistoa kehitetään mm. yleiskaavakahveilla ja verkossa käytyjen keskustelujen pohjalta, ja siitä laaditaan koostevisio vielä kesän ja alkusyksyn aikana niin, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi ottaa visioon kantaa lokakuussa. Helsingin visio 2050 toimii pohjana yleiskaavan jatkotyölle.

Yleiskaavakahveille ovat kaikki tervetulleita, ja ne järjestetään info- ja näyttelytila Laiturilla vanhalla linja-autoasemalla Kampissa, Narinkka 2.

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Uusi yleiskaava valmistellaan siten, että kaupunginvaltuusto voi tehdä siitä päätöksen vuonna 2016.

Lisätietoa:
vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37435

Yleiskaavakahvit
22.5.2013, kello 17–20
Info- ja näyttelytila Laituri, Narinkka 2
laituri.hel.fi
www.yleiskaava.fi

Töölöntorilla ja sitä ympäröivillä kaduilla on nykyisin noin 140 paikkaa, joista noin 40 paikkaa on tarkoitettu lyhytaikaiseen asiointi- ja vieraspysäköintiin. Muut paikat ovat asukaspysäköintiin soveltuvia paikkoja, joista suurimmalla osalla pysäköinti on sallittu vain iltaisin ja öisin sekä sunnuntaisin.

Kaikissa suunnitelmavaihtoehdoissa torimyynnille on ajoesteillä rauhoitettu oma alueensa, jolla ei voi pysäköidä. Myyntialueen koko vaihtelee noin kolmasosasta puoleen koko toriaukeasta. Torin länsipäätyyn on varattu vaihtoehdosta riippuen 34–68 asukaspysäköintipaikkaa, jotka ovat käytettävissä myös toriaikaan. Yhdessä vaihtoehdossa on lisäksi rajattu myyntialueen sisään 24 pysäköintipaikkaa, jotka ovat päivisin torikauppiaiden käytössä ja muina aikoina asukkaiden käytössä.

Torin lähikaduilla pysäköintipaikkoja on saatu lisättyä muuttamalla kadunvarsipaikkoja vinopysäköintipaikoiksi. Nykytilanteeseen verrattuna pysäköintipaikkojen määrä torilla ja lähikaduilla säilyy kahdessa vaihtoehdossa osapuilleen ennallaan ja yhdessä suunnitelmassa vähenee neljänneksen.

Suunnitelmavaihtoehtoihin voi tutustua ja niitä voi kommentoida kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut 13.5–2.6.2013. Suunnitelmat ovat lisäksi nähtävänä Kaupungintalon ilmoitustaululla, Pohjoisesplanadi 11–13, ja kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3. Hanketta esitellään myös Töölön liikenneillassa kaupunkisuunnitteluvirastossa 30. toukokuuta.

Tavoitteena on, että kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee suunnitelmaa kesäkuussa. Tarkoituksena on toteuttaa muutokset jo tänä kesänä betoniporsailla. Jos järjestelyt osoittautuvat toimiviksi, ne toteutetaan myöhemmin kiintein ajoestein.

Pysäköintiluola tuo lisää paikkoja

Taka-Töölöön tehty pysäköintiselvitys osoittaa, että alueella ei ole riittävästi pysäköintipaikkoja verrattuna laskennalliseen tarpeeseen. Suunnitteilla oleva Töölönkadun maanalainen pysäköintilaitos tuo 800 uutta paikkaa, mutta nämäkään paikat eivät täysin poista pysäköintipaikkavajetta. Näillä näkymin pysäköintilaitos valmistuu loppuvuodesta 2016.

Lisäksi muutoksia Taka-Töölön pysäköintijärjestelyihin tuonevat aikanaan Topeliuksenkadulle alustavasti kaavailtu raitiotielinja ja pyöräkaistat sekä Runeberginkadulle suunniteltavat pyöräkaistat.

Töölöntorin kunnostus odottaa Pisararadan asemaa

Töölöntorin perusteellisesta kunnostamisesta on laadittu suunnitteluperiaatteet. Torin kunnostamista ei ole kuitenkaan järkevää aloittaa ennen kuin Pisararadan Töölön aseman rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, sillä aseman sisäänkäynnin rakentaminen vaikuttaa myös Töölöntorin ympäristöön. Päätös Pisararadan rakentamisesta tehdään aikaisintaan vuonna 2014.

Lisätiedot:
liikenneinsinööri Topi Vuorio, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37235

Tutustu suunnitelmiin ja kommentoi: www.ksv.hel.fi/keskustelut

Kokeilua varten Vaasankadulle ei tehdä rakenteellisia muutoksia, vaan kävelykatu merkitään pelkillä liikennemerkeillä.

Muutos kävelykaduksi tarkoittaa, että Vaasankadulla ei saa kesällä ajaa autolla eikä pysäköidä. Ajo tonteille on kuitenkin sallittu. Huoltoajo kadulla on sallittu päivittäin kello 5–11. Vaasankadun poikkikadut, Kustaankatu ja Harjukatu, säilyvät läpiajettavina. Kokeilu muuttaa väistämisvelvollisuuksia Vaasankadun ja poikkikatujen risteyksissä, sillä kävelykadulta tulevat ajoneuvot ovat väistämisvelvollisia.

Vaasankadulta poistuu kesäksi noin 80 autopaikkaa. Laskennallisesti alueella ei kuitenkaan ole pulaa pysäköintipaikoista, sillä alueella on paikkoja 250 enemmän kuin myytyjä asukaspysäköintitunnuksia. Tarvittaessa lähikaduilla voidaan muuttaa joitakin kadunvarsipaikkoja vinopysäköintiin, mikä tuo hieman lisää paikkoja.

Alueen asukkaiden ja yrittäjien kokemuksia kävelykadusta selvitetään kesän ja syksyn aikana tehtävällä tutkimuksella. Palautetta kokeilusta voi antaa myös kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut.

Omaehtoiseen toimintaan kannustetaan

Autojen poistuminen Vaasankadulta avaa mahdollisuuksia käyttää katua erilaisiin tapahtumiin ja uudenlaisen toiminnan synnyttämiseen. Alueen asukkaita, yrittäjiä ja muita toimijoita kannustetaan löytämään uusia tapoja hyödyntää vapaata katutilaa.

– Toivomme, että Vaasankadulla syntyy tulevana kesänä paljon omaehtoista toimintaa. Vaikka kadulle ei ole tulossa rakenteellisia muutoksia, uskomme asukkaiden hyödyntävän Vaasiksen uudenlaisia mahdollisuuksia. Yritämme rakentaa toiminnalle raameja yhdessä kaupungin kanssa, sanoo Petra Jyrkäs Prototype Helsinki -verkostosta.

Prototype Helsinki järjestää työpajan Vaasankadun kävelykatukokeilusta ja kadun käyttöä koskevista ideoista torstaina 16. toukokuuta kello 16–20 suomenkielisessä työväenopistossa, Helsinginkatu 26. Prototype Helsinki on kaupunkikulttuuria ja kansalaisvaikuttamista edistävä verkosto.

Lisätiedot:
– Liikennesuunnittelu
liikenneinsinööri Sakari Montonen, kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37134
Vaasankadun liikennesuunnitelma >>

– Vaasankadun yhteiskäyttösuunnitelma
koordinaattori Petra Jyrkäs, Prototype Helsinki, p. 050 516 8223
Prototype Helsinki >>

Verkkokeskustelu Vaasankadun kävelykatukokeilusta >>

Vaasiksen kävelykatukokeilu -Facebook-ryhmä >>