Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi Stadin kundi kondikseen -hankkeen terveysliikunnan edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä.

Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi Stadin kundi kondikseen -hankkeen terveysliikunnan edistämiseksi tehdystä esimerkillisestä työstä.

Kuvassa liikuntajohtaja Anssi Rauramo ja hankekoordinaattori Kaisa Laine liikuntavirastosta, fysioterapeutti Leena Maula työterveyskeskuksesta sekä työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilöstökeskuksesta. Kuva: Mari Thorin / Rhinoceros Oy.

KKI-ohjelma palkitsi 15.2. Säätytalolla liikuntaviraston suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti toteutetusta, uusia pysyviä monipuolisia toimintamalleja synnyttäneestä Stadin kundi kondikseen -hankkeesta.

Palkinnon luovuttivat kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki sekä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson ja sen vastaanottivat liikuntajohtaja Anssi Rauramo ja hankekoordinaattori Kaisa Laine liikuntavirastosta, fysioterapeutti Leena Maula työterveyskeskuksesta sekä työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilöstökeskuksesta.

Stadin kundi kondikseen -hanke toteutettiin vuosina 2010–2012 liikuntaviraston, henkilöstökeskuksen ja työterveyshuollon poikkihallinnollisena yhteistyönä. Hanke aktivoi kaupungin henkilöstön miehiä liikkumaan neljän eri päätoiminnan keinoin: miehille suunnatuilla liikuntaryhmillä ja -kursseilla, SuomiMiehen kuntotesteillä, liikuntaneuvonnalla sekä virastojen omilla toimintamalleilla. Hankkeen laajempina tavoitteina oli kehittää henkilöstöliikuntaa ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä edelleen rakentaa Helsingin kaupungille poikkihallinnollinen palveluketjumalli.

Hankkeessa järjestetty toiminta oli suunnitelmallista, ja sitä kehitettiin aktiivisesti hankkeen aikana. Hankkeessa onnistuttiin luomaan pysyviä toimintamalleja, löytämään miehiä kiinnostavia liikuntamuotoja sekä lisäämään ymmärrystä liian vähän liikkuvan kohderyhmän tarpeista ja tavoittamisesta. Henkilöstöliikunta on myös osa kaupungin henkilöstöstrategiaa.

Miesten liikuntaryhmät jäivät hankkeen jälkeenkin pysyväksi osaksi henkilöstöliikunnan valikoimaa. Myös hankkeen mahdollistama seurayhteistyö laajensi henkilöstöliikunnan palvelutarjontaa. Omaksi hankkeekseen eriytynyt liikuntaneuvonta eli liikuntaviraston ja työterveyshuollon välinen palveluketjumalli todettiin toimivaksi kaupungin henkilöstöllä ja on laajentumassa koskemaan myös kuntalaisia.

Tilaisuudessa palkittiin myös Asikkalan kunnan Yhteistyöllä tuloksiin -hanke ja Metsähallituksen luontopalvelut luonnossa liikkumisen laaja-alaisesta edistämisestä. Tänä vuonna palkittiin myös KKI-innovaatio, jonka sai Liikkujan Apteekki -konseptin toteuttamisesta Porin Karhu Apteekki.

Katso myös KKI:n tiedote

Helsingin kaupungin henkilöstölehdessä Helsingin Hengessä 1/2013 kaupunginvaltuustoa käsittelevän jutun yhteydessä olevasta valtuuston paikkajakaumasta olivat jääneet pois perussuomalaisten tiedot, 8 valtuutettua. Lisäksi naisia valtuustossa on 42 ja miehiä 43, jutussa luvut olivat virheellisesti 40 ja 45. Toimitus pahoittelee virheitä.

Lehden voi lukea myös sähköisesti www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin kaupunki kokeilee rekrytoinnissaan nimetöntä työnhakua. Sen tavoitteena on, että rekrytoinnissa huomio kiinnitetään erityisesti juuri hakijan osaamiseen ja työkokemukseen suhteessa tehtävässä edellytettyyn osaamiseen ja kokemukseen. Nimetöntä työnhakua pilotoidaan nuorisoasiainkeskuksessa.

Helsingin kaupunki kokeilee rekrytoinnissaan nimetöntä työnhakua. Sen tavoitteena on, että rekrytoinnissa huomio kiinnitetään erityisesti juuri hakijan osaamiseen ja työkokemukseen suhteessa tehtävässä edellytettyyn osaamiseen ja kokemukseen. Nimetöntä työnhakua pilotoidaan nuorisoasiainkeskuksessa.

Helsingin kaupunki etsii aktiivisesti keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista monimuotoisuutta. Nimettömän työnhaun on muualla todettu hyödyttävän paitsi etnisiä vähemmistöjä myös vähentävän mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistävän siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Kaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen, kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Nuorisoasiainkeskukselle projektipäällikkö nimettömällä työnhaulla

Kaupunki kokeilee nimetöntä työnhakua nuorisoasiainkeskuksen uuden projektipäällikön rekrytoinnissa. Projektipäällikkö johtaa nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston ja tietokeskuksen yhteistä Hyvä vapaa-aika -tutkimus- ja kehittämishanketta, joka on yksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kärkihanke.

Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Hakemukset käsittelevät tällä tavoin eri henkilöt kuin ne, jotka vastaavat haastatteluun kutsuttavista henkilöistä ja jotka tekevät valinnan.

Nimetön työnhakuprosessi ulottuu ainoastaan haastatteluun asti. Valitsija saa ennen työhaastattelua tietoonsa siis vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen. Hakijan muut henkilökohtaiset ja sosiaaliset ominaisuudet suhteessa työtehtävään arvioidaan haastattelussa ja mahdollisesti suosittelijoita kuulemalla.

Lisätietoa nimettömästä työnhausta yleensä:
– henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, hannu.tulensalohel.fi, puh. 09 310 37959, henkilöstökeskus
– nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio, tommi.laitiohel.fi, puh. 09 310 89045, nuorisoasiainkeskus

Tehtävään liittyvät kysymykset:
– tutkimuspäällikkö Timo Cantell, timo.cantellhel.fi, puh. 09 310 73362, tietokeskus
– tutkija Vesa Keskinen, vesa.keskinenhel.fi, puh. 09 310 36296, tietokeskus.

”Tämä sopimus vahvistaa koko maan kotoutumispolitiikkaa. Yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestöjen mukana olo osoittaa, että maahanmuuttajien työllistyminen on keskeistä pääkaupunkiseudun menestykselle”, kotouttamispolitiikasta vastaava työministeri Lauri Ihalainen huomauttaa.

Aiesopimuksessa sopijaosapuolet sitoutuvat kukin omilla toimillaan kehittämään maahanmuuttajan kotoutumista edistäviä palveluja ja toimia erityisesti heti maahanmuuton alkuvaiheessa, kuten syksyllä 2011 voimaan tullut kotoutumislaki edellyttää. Tarkemmat toimet vuonna 2013 kirjataan aiesopimuksen liitteeksi 31.3.2013 mennessä. Vuosien 2014 sekä 2015 toimet sovitaan kummankin vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Uudenlaisen yhteistyön avulla maahanmuuttajat pyritään saamaan entistä nopeammin kotoutumiskoulutukseen, työkokeiluun tai muuhun työvoimapoliittiseen palveluun. Maahanmuuttajia autetaan myös löytämään työtä avoimilta työmarkkinoilta ja heitä kannustetaan yrittäjyyteen. Yhteistyöhön osallistuvat erityisesti Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, pääkaupunkiseudun kunnat sekä opetushallinto.

Uusi aiesopimus pyrkii aiempia sopimuksia enemmän vahvistamaan maahanmuuttajien ja yksityisen sektorin yhteyksiä työllistymisen vauhdittamiseksi ja yrittäjyyden tukemiseksi. Tämän johdosta tehdään tiiviisti yhteistyötä Espoon, Helsingin ja Vantaan Yrittäjien sekä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa.

Aiesopimuksen allekirjoittivat työministeri Lauri Ihalaisen lisäksi opetusministeri Jukka Gustafsson, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen, Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki Perälä, Espoon yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen, Helsingin yrittäjien toimitusjohtaja Pia Pakarinen sekä Vantaan yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri.

Aiesopimuksen tavoitteiden toteutumista ja toimien vaikuttavuuden arvioimista varten osapuolet sopivat seurannan tavoista ja mittareista erikseen tehdyn selvityksen pohjalta.

Maahanmuuttajien työttömyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä on heikon taloudellisen tilanteen johdosta vaikea tehtävä. Ulkomaalaisten työttömyysaste on edelleen yli kolminkertainen kantaväestöön verrattuna.

”Suomalainen maahanmuuttopolitiikka ja kotouttaminen kaipaavat pitkän linjan jatkuvuutta. Valmistelemme parhaillaan kehysriiheen esityksiä, joiden avulla kotouttamispolitiikassa siirryttäisiin projekteista pitkäjänteisempään toimintaan. On tärkeää muistaa, että Suomessa työikäisen väestön kasvu perustuu merkittäviltä osin maahanmuuttajiin – sekä täällä oleviin että jatkossa tänne muuttaviin”, Ihalainen muistuttaa.

Erityisesti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla kaupunkien ja TE-toimistojen palveluihin pääsyä on hidastanut se, että alueelle muuttaa lisää ulkomaalaisia sekä ulkomailta että muualta Suomesta. Lähes puolet Suomen vieraskielisestä väestöstä asuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Kasvu on ollut nopeaa: pääkaupunkiseudun kaupunkien vieraskielisen väestön määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.  Määrän arvioidaan kasvavan vuosittain noin 15 000 henkilöllä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 Suomessa asuu noin 330 000 ulkomaalaista.

Lisätiedot:
– maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander, henkilöstökeskus, puh. 050 533 9038, annika.forsanderhel.fi
– osastopäällikkö Eija Hanni, henkilöstökeskus, puh. 09 310 43980, eija.hannihel.fi

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun voittajaksi on valittu Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa vapaasti ja kaikkien saataville avaava Helsinki Region Infoshare -hanke.

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun voittajaksi on valittu Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa vapaasti ja kaikkien saataville avaava Helsinki Region Infoshare -hanke.

Helsinki Region Infoshare on avoimen datan verkkopalvelu, josta kuka tahansa – yksityishenkilö, yritys tai yhdistys – voi hakea maksutta tietoa Helsingin seudusta ja käyttää sitä päätöksentekoon, hyödyntää sovelluksiin tai rakentaa tietojen pohjalta uusia palveluja.

Tällä hetkellä verkkopalvelussa on noin tuhat erilaista tietoaineistoa, muun muassa seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta. Palvelua kehitetään ja laajennetaan käyttäjien kokemuksia kuunnellen.

Hankkeen ajatuksena on, että julkisen tiedon avaaminen lisää kansalaisten tietoa ja ymmärrystä asuinseutunsa ja -kuntansa kehityksestä, mikä puolestaan parantaa kansalaisaktiivisuuden edellytyksiä. Hankkeen tavoitteena on, että 2014 alkaen tiedon avaaminen ja verkkopalvelun operointi sujuu osana kuntien normaalia toimintaa.

Hankkeesta vastaavat rahoittajien ja toteuttajien muodostama ohjausryhmä, Helsingin kaupungin tietokeskus ja Forum Virium Helsinki. Hanketta rahoittavat Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Lisäksi valtiovarainministeriö on myöntänyt hankkeelle kuntien yhteistoiminta-avustusta.

Avoin data mahdollistaa monipuolisemmat ja entistä halvemmat sähköiset palvelut

Kilpailun tuomaristo perustelee valintaansa seuraavasti: Hanke on toiminut uraauurtavana esimerkkinä avoimen datan avaamisessa Helsingin kaupungin lisäksi niin kuntasektorilla kuin valtionhallinnossakin.

Tiedon avaaminen lisää hallinnon sisäistä tehokkuutta sekä parantaa demokratiaa ja kansalaisaktiivisuuden edellytyksiä. Hankkeessa on luotu pohja laajalle yhteistyöverkostolle Helsingin ja muiden kaupunkien välille, ja esimerkiksi opetustoimessa on käynnistetty yhteishanke julkaistavan tiedon harmonisoimiseksi.

”Helsinki Region Infosharen mallia voidaan soveltaa paitsi valtakunnan tasolla myös kansainvälisesti. Mikäli julkinen sektori, yritykset ja muut toimijat avaavat dataansa systemaattisesti, mahdollistaisi se tulevaisuudessa entistä monipuolisempien ja halvempien sähköisten palvelujen kehittämisen”, tuomariston puheenjohtaja, kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo sanoo.

Tiedon avoin saatavuus mahdollistaa uusien palvelujen ja liiketoiminnan syntymisen seudulle. Samalla se edistää tutkimusta ja kehitystoimintaa sekä parantaa tuottavuuden ja palvelutuotannon laatua.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa vuoden saavutus -kilpailulla kannustaa henkilöstöä tarkastelemaan työympäristöään ja toimintatapojaan uusista näkökulmista. Kilpailu järjestettiin kaupungin työyhteisöjen piirissä nyt viidettä kertaa. Osallistujia oli 19, kaikkiaan kahdeksasta kaupungin virastosta tai liikelaitoksesta.

Lisätiedot hankkeesta:

• Helsinki Region Infoshare: www.hri.fi
• projektipäällikkö Pekka Vuori, Helsinki Region Infoshare, Helsingin kaupungin tietokeskus, puh. 09 310 36300, pekka.vuorihel.fi
• projektipäällikkö Ville Meloni, Helsinki Region Infoshare, Forum Virium Helsinki, puh. 0400 260 000, ville.meloniforumvirium.fi

Lisätiedot kilpailusta:

• henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, puh. 09 310 37959, hannu.tulensalohel.fi
• työmarkkina-asiantuntija Annukka Rautopuro, Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, puh. 09 310 64995, annukka.rautopurohel.fi

Helsingin kaupunki uudistaa henkilöstöhankinnan periaatteitaan. Uudistetuissa periaatteissa käsitellään aiempaa tarkemmin rekrytointiprosessin vaiheet ja otetaan huomioon viime vuosina lainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Helsingin kaupunki uudistaa henkilöstöhankinnan periaatteitaan. Uudistetuissa periaatteissa käsitellään aiempaa tarkemmin rekrytointiprosessin vaiheet ja otetaan huomioon viime vuosina lainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Uudistetut henkilöstöhankinnan periaatteet korostavat Helsingin kaupungilla noudatettavaa yhdenvertaisuusperiaatetta, ja tästä tulee olla maininta jo hakuilmoituksessa. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kahdesta ansiokkuudeltaan tasaveroisesta henkilöstä tulee valita aliedustettuun ryhmään kuuluva hakija.

Myös kielitaitovaatimuksiin kiinnitettiin huomioita. Uudistettujen periaatteiden mukaan kielitaitovaatimusten tulee nousta työtehtävien sisällöstä. Välillistä syrjintää on esimerkiksi se, että työtehtävässä edellytetään hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa, vaikka se ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta.

Täsmennyksiä tehtiin lisäksi hakumenettelyyn, hakuaikoihin, hakemusten vastaanottamiseen ja hakijoille tiedottamiseen liittyviin asioihin. Periaatteisiin lisättiin myös hakemusten julkisuutta ja arkistointia koskevat linjaukset.

Prosessin etenemisestä tiedotetaan

Kaikki hakuun laitettavat virat ja työsuhteiset tehtävät tulee viedä kaupungin sähköiseen rekrytointijärjestelmään www.erekryhelsinki.fi. Hakuaika virkojen osalta on vähintään 14 ja enintään 30 kalenteripäivää. Samaa periaatetta suositellaan myös työsuhteisiin. Hakijoille tulee varata mahdollisuus kysyä tehtävästä hakuaikana, ja rekrytointiprosessin etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hakijoille. Uutta on myös se, että jokaisesta hakemuksesta kiitetään.

Uudet periaatteet tulevat voimaan 1.10.2012.

Lue tästä uudistetut henkilöstöhankinnan periaatteet.

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 39 438 henkilöä.

Lisätiedot kaupungin henkilöstökeskuksesta
– rekrytointipäällikkö Riitta Hellman, puh. 09 310 32950, riitta.hellmanhel.fi
– johtava työmarkkinalakimies Leena Mattheiszen, puh. 09 310 37963, leena.mattheiszenhel.fi.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasua on toteutettu neljä vuotta. Tuoreessa kaupungin henkilöstölehdessä esitellään, mitä sen hankkeissa on tähän mennessä saatu aikaan ja mihin jatkossa tulee paneutua. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä tukee myös kaupunginvaltuuston keväällä myöntämä 10 miljoonan euron erillismääräraha.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasua on toteutettu neljä vuotta. Tuoreessa kaupungin henkilöstölehdessä esitellään, mitä sen hankkeissa on tähän mennessä saatu aikaan ja mihin jatkossa tulee paneutua. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä tukee myös kaupunginvaltuuston keväällä myöntämä 10 miljoonan euron erillismääräraha.

Kaupunki viimeistelee parhaillaan perehdytysohjetta ja siihen liittyvää materiaalipakettia esimiesten tueksi ja henkilöstön tarpeisiin. Hyvä perehdytys näkyy työn jäljessä, henkilöstön viihtyvyydessä ja pysyvyydessä. Mitä kaikkea perehdytyksessä pitää ottaa huomioon? Lehdessä perehdytetyt kertovat kokemuksistaan.

Henkilöstö saa tukea terveydenhoitoon ja työhyvinvointiin työterveyskeskuksesta ja sen työterveyspsykologeilta, jotka auttavat esimiehiä, työyhteisöjä ja työtekijöitä jaksamaan paremmin. Lehdessä valotetaan, millaista työterveyspsykologien työ on ja kerrotaan myös, miten he ylläpitävät omaa jaksamistaan.

Ympäristökeskuksen tutkimusryhmä seilasi tutkimusalus Muikulla elokuussa kartoittamassa Helsingin edustalla Itämeren tilaa. Repparissa kerrotaan työskentelystä laivalla ja tutkimuksen tuloksista.  

Kaupungin internetportaali uudistetaan tänä vuonna. Uuden konseptin ja ulkoasun käyttöönotto aloitetaan vuoden lopussa, ja virastojen sivut uudistetaan ensi vuoden aikana. Palvelut esitetään sivuilla jatkossa niin, että käyttäjien ei tarvitse tietää, mikä virasto palvelun tuottaa. Lue lehdestä lisää valmistelusta ja sen aikataulusta.

Helsingin EU-toimisto ajaa metropolialueen asioita Brysselissä. Toimisto on osa hallintokeskuksen kansainvälistä toimintaa. Mitkä ovat toimiston tehtävät ja keitä siellä työskentelee?

Kuljettajien kouluttaminen energiatehokkaaseen ajotapaan, vesivoimalla kulkevat raitiovaunut ja metrot sekä siirtyminen energiapihiin raitiovaunukalustoon tekevät kaupungin raideliikenteestä entistä ympäristöystävällisempää. Lehti esittelee, mitä liikennelaitoksen energiatehokkaat tavoitteet ja toimenpiteet pitävät sisällään.

Tarjolla henkilöstöliikuntaa ja kulttuuritärppejä

Vähäinenkin liikunnan lisääminen koituu terveydeksi. Lehdessä esitellään eri liikkujatyyppejä. Testaa, mikä tyyppi olet. Henki kertoo, miten päästä liikuntaharrastuksessa alkuun.

Lehti antaa myös tärpit syksyn kulttuuri- ja liikuntatarjontaan. Mukana kannattaa kantaa kaupungin henkilöstökorttia, sillä sitä näyttämällä voi nauttia edullisemmin teatterista, konserteista, näyttelyistä, kuntoilusta ja uimisesta. Alennuksia saa myös useista liikkeistä.

Helsingin Henki 4/12 ilmestyi 5.9., ja se jaetaan henkilöstölle 1–3 päivän kuluessa. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.

Oikaisu:

Manuva-hankkeesta kertovan jutun (s. 8) yhteydessä kerrotaan, että hankkeeseen tarvittaisiin 23 sosiaaliohjaajaa lisää, jotta työparimalli voisi laajentua. Oikea määrä on 2–3 sosiaaliohjaajaa.

Lauantaina 25.8. starttaa liki kuukauden kestävä Helsinki Region Welcome Weeks. Toista kertaa järjestettävä tapahtumakokonaisuus tarjoaa tietoa ja hauskanpitoa Helsingin seudun noin 100 000 kansainväliselle asukkaalle.

Lauantaina starttaa liki kuukauden kestävä Helsinki Region Welcome Weeks. Toista kertaa järjestettävä tapahtumakokonaisuus tarjoaa tietoa ja hauskanpitoa Helsingin seudun noin 100 000 kansainväliselle asukkaalle.

Tapahtuman ideana on esitellä seudun laajaa palvelutarjontaa yhdessä ja samassa paketissa kansainvälisille opiskelijoille ja työssäkäyville perheineen. Tapahtumiin osallistumalla seudulle muuttava tai täällä jo asuva, saa käsiinsä kaiken tarvittavan tiedon Suomessa ja Helsingin seudulla asumisesta, Suomen koulutusjärjestelmästä, työelämästä sekä muista maahantulon alkuvaiheen palveluista.

Tapahtuman tavoitteena on lisätä vuoropuhelua kansainvälisten osaajien, paikallisten viranomaisten, palveluntarjoajien, korkeakoulujen ja työnantajien välillä. Lisäksi tavoitteena on haastaa kaikki löytämään seudun tarjoamat mahdollisuudet. Tapahtumaan odotetaan yhteensä noin 10 000 kävijää.

Tärppejä ohjelmasta:

• 29.8. Chinese associations in the Helsinki region
  Info- ja tutustumistilaisuus seudun kiinankielisille.
• 5.9. City Welcome
  Tervetuloa kaupungin asukkaaksi!
• 8.9. Education Path – From Daycare to Comprehensive School in Helsinki
  Päivähoidosta peruskouluun? Esittelyssä Suomen koulutusjärjestelmä ja Helsingin seudun mahdollisuudet.
• 17.9. Talent Factory
  Talent Factory on foorumi, joka tuo yhteen kansainväliset osaajat ja työnantajat.

Tapahtuman pääjärjestäjinä toimivat Helsingin ja Espoon kaupungit, Uudenmaan liitto, Helsinki Education and Research Area (HERA). Tapahtuman partnereina ovat Helsinki Times ja Designer Helsinki.

Tapahtumat ovat englanninkielisiä ja niihin on vapaa pääsy!

Varhaiskasvatustoimen johtosääntöesitys on kaupunginvaltuuston käsittelyssä 6.6. Miten vuodenvaihteessa aloittavan viraston valmistelu etenee ja miten muutos vaikuttaa henkilöstön työhön? Mitä uutta on tullut työkokemuslisään? Moni jatkaa työelämässä varsinaisen eläkeiän koittamisen jälkeen. Isyysvapaat kasvattavat suosiotaan. Lue muun muassa näistä tuoreesta Helsingin Hengestä.

Varhaiskasvatustoimen johtosääntöesitys on kaupunginvaltuuston käsittelyssä 6.6. Miten vuodenvaihteessa aloittavan viraston valmistelu etenee ja miten muutos vaikuttaa henkilöstön työhön? Mitä uutta on tullut työkokemuslisään? Moni jatkaa työelämässä varsinaisen eläkeiän koittamisen jälkeen. Isyysvapaat kasvattavat suosiotaan. Lue muun muassa näistä tuoreesta Helsingin Hengestä.

Suomenkieliselle lasten päivähoidolle valmistellaan omaa virastoa. Muutos haastaa kehittämään uusia toimintatapoja ja tuo varhaiskasvatuksen näkyvämmin esille kaupungin organisaatiossa. Helsingin Henki esittelee, millainen organisaatio on muotoutumassa ja mitä muutos tuo henkilöstön työhön ja päivähoitopalveluihin. Sekä varhaiskasvatustoimen että sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöesitykset ovat kaupunginvaltuuston käsittelyssä 6.6.

Kaupunki kannustaa myös isiä käyttämään perhevapaita. Vuoden alusta alkaen isyysvapaan kuusi ensimmäistä päivää ovat olleet palkallisia. Lehti kertoo kahden isän perhevapaakokemuksista.  

Henkilöstölle kertyy työkokemuslisää työsuhteensa aikana kaupungilla. Jatkossa työkokemuslisään hyväksytään myös aiemmista työsuhteista kertynyt työkokemus, jos se on samalta ammattialalta kuin nykyinen työ. Myös yritystoiminta voidaan hyväksyä työkokemuslisään oikeuttavaksi. Lue lisää lehdestä.

Yhä useampi jatkaa työuraansa varsinaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Jatkamista motivoivat monet asiat, jotka liittyvät työviihtyvyyteen, töiden mielekkyyteen ja parempiin tuloihinkin. Kaffella kolme ihmistä kertoo kokemuksistaan ja siitä, mikä heitä innosti jatkamaan.

Vuoden ikään ehtinyt asianhallintajärjestelmä Ahjo on vähentänyt paperin määrää. Lehdessä kerrotaan Ahjon uusista ominaisuuksista ja siitä, miten Ahjoa ja sen käytettävyyttä jatkossa kehitetään.  

Palmian keittiömestarit käyttävät historiallisia reseptejä ja luovat niistä leivonnaisia Sederholmin talon Helsinki-viikon kahvilatapahtumaan. Lue, miten keittiömestarit soveltavat nykyraaka-aineita kaksisataa vuotta vanhoihin ohjeisiin.  

Miten visualisoida tietoa? Tietoteskus järjesti tiedon visualisointikilpailun yhdessä muotoilupääkaupunkihankkeen kanssa koululaisille. Lehti esittelee parasta ja palkittua satoa.

Syyskuussa järjestettävän Helsinki Region Welcome Weeksin kaksiviikkoinen ohjelma houkuttelee yhteen pääkaupunkiseudun kansainväliset opiskelijat ja täällä työskentelevät perheet. Tapahtumat ovat virastoille ja liikelaitoksille hyvä tilaisuus oman toiminnan esittelyyn. Tapahtumiin ehtii vielä mukaan! Lehti esittelee hankkeen ja antaa ohjeet mukaan tulemiseksi.

Tuhannet nuoret ovat taas kesätöissä kaupungilla. Pesti antaa nuorelle ja opiskelijalle arvokasta työkokemusta. Repparissa kolme nuorta kertoo kesäduunistaan.

Nappaa lehdestä talteen myös kesän uintialennusvinkit ja Helsinki-viikon menotärpit!

Helsingin Henki 3/12 ilmestyi 6.6., ja se jaetaan 1–3 päivän kuluessa. Lehti on luettavissa myös verkossa osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.

Pyrkimyksenä on luoda Helsingin kaupungille sellainen toimintakulttuuri, jossa eri-ikäisyys ja erilaisuus hyödynnetään entistä paremmin työyhteisön voimavarana. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi etenevät.

Pyrkimyksenä on luoda Helsingin kaupungille sellainen toimintakulttuuri, jossa eri-ikäisyys ja erilaisuus hyödynnetään entistä paremmin työyhteisön voimavarana. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi etenevät.

Eri-ikäisten johtamisella tarkoitetaan eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeiden ja tavoitteiden huomioonottamista työn suunnittelussa, organisoinnissa, palkitsemisessa ja muussa johtamisessa. Tavoitteena on edistää paitsi eri-ikäisten työhyvinvointia ja pidentää työuria myös saada nuoremmat työntekijät sitoutumaan kaupungin palvelukseen. Kaiken kaikkiaan kaupungille halutaan luoda ikätietoisempi toimintakulttuuri, jossa otetaan paremmin eri-ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat työntekijät huomioon.

Eri-ikäisten johtamisen tueksi perustetut ikäjohtamistyöryhmä ja eri-ikäisten johtamisen verkosto osallistuvat kevään aikana työpajoihin, joissa luodaan yhteinen kuva hyvästä ikälähtöisestä työpaikasta ja kartoitetaan keinoja sen saavuttamiseksi.

HR-vastaava Eija Harju asuntotuotantotoimistosta, henkilöstöpalvelupäällikkö Elina Tartia HKL:ltä, työyhteisökonsultti Stina Forsberg opetusvirastosta, henkilöstöpäällikkö Päivi Mäkeläinen kiinteistövirastosta, projektipäällikkö Sari Rinne Oiva Akatemiasta ja suunnittelija Jenni Ahtiainen Korkeasaaren eläintarhasta valitsevat työpajassa tärkeimpiä eri-ikäisten johtamisen käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Kuva: Emmi Korvola.

”Helsingin kaupungilla on pohdittu paljon eri-ikäisten johtamista. Kaupungilla on yhteisiä ohjeita ja toimintamalleja, jotka tarjoavat vaihtoehtoja esimerkiksi työaikajoustoihin. On tärkeää jakaa tietoa ja viedä toimintatapoja käytäntöön sekä kehittää toimintaa edelleen. Esimiehillä on luonnollisesti tärkein rooli erilaisuuden johtamisessa”, kertoo työpajoihin osallistunut Eija Harju.

Työpajoissa arvioidaan ja kehitetään myös eri-ikäisten johtamisen menetelmäkoreja. Työpajoja vetää KTT, dosentti Raili Kiviranta, ja niitä jatketaan syksyllä.

Toimintamalli toteutukseen

Keväällä on ollut käynnissä teemaa käsittelevä luentosarja, jonka viimeinen luento Eri-ikäisten johtamisen keinoilla tulokseen pidetään 10.5. klo 14.00–16.30 henkilöstökeskuksessa. Luentosarjakin jatkuu syksyllä.

Kesään mennessä päivitetään eri-ikäisten johtamisen osio Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineistoon henkilöstön Helmi-intranetiin. Tänä vuonna luodaan lisäksi eri-ikäisten johtamiseen toimintamalli, jota aletaan toteuttaa seuraavalla strategiakaudella.

Osaamisen johtamiseen on kehitetty malli. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään edelleen, ja tulospalkkiojärjestelmään on lisätty hallintokuntien rajat ylittävät prosessit. Rekrytoinnissa lähdettiin mukaan sosiaaliseen mediaan. Johtamisen ongelmatilanteisiin laaditaan menettelytapaohjeistoa. HR-tietojärjestelmä etenee hankintaan.

Osaamisen johtamiseen on kehitetty malli. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään edelleen, ja tulospalkkiojärjestelmään on lisätty hallintokuntien rajat ylittävät prosessit. Rekrytoinnissa lähdettiin mukaan sosiaaliseen mediaan. Johtamisen ongelmatilanteisiin laaditaan menettelytapaohjeistoa. HR-tietojärjestelmä etenee hankintaan.

Kaupungin strategiakokonaisuuden henkilöstöosio koostuu osaamisen, palkitsemisen, johtamisen ja henkilöstön riittävyyden osa-alueista, joiden hankkeiden toteutus etenee hyvin nykyisen strategian loppusuoralla.

Osaamisen johtamiseen kehitetyssä mallissa oleellista on, että osaamistarpeet johdetaan visiosta, toimintaympäristön muutoksista ja kaupungin strategisista linjauksista ennakoivan henkilöstösuunnittelun avulla.

Palkitsemisjärjestelmää kehitetään edelleen. Tulospalkkiojärjestelmään on lisätty hallintokuntien rajat ylittävät prosessit. Kertapalkitsemisen käyttöönottoa valmistellaan.

Rekrytoinnissa on otettu käyttöön Facebook, Twitter ja kuukausittainen uutiskirje. Facebook-sivustolta onkin ohjautunut vuoden alusta helsinkirekryn nettisivuille jo 1 200 kävijää. Sairaanhoitajien, lääkäreiden ja rakennusmestareiden saatavuuteen panostetaan edelleen monin keinoin.

Hyvän esimiehen ABC:n suorittavien esimiesten määrän on tarkoitus tuplaantua viime vuodesta. Työsuojelusta ja työhyvinvoinnista valmistuu uutta verkkoaineistoa. Johtamisen ongelmatilanteisiin laaditaan menettelytapaohjeisto.

HR-tietojärjestelmähankkeessa teknologia-arkkitehtuurin määrittely on nyt loppusuoralla. Tietojärjestelmän hankinnan taloudellisia vaikutuksia arvioidaan kustannushyötyanalyysin pohjalta. Hankinnan suunniteltu käynnistämisaika on elokuu.  

Tuore HR-design-uutiskirje antaa tilannekatsauksen henkilöstöosion tavoitteiden toteuttamisesta.

Lue HR-design 1/2012 tästä.

Miten kaupunki kehittää sähköisiä palvelujaan jatkossa, mihin tasa-arvotyössä huomio kiinnitetään, millaisia palveluja henkilöstökassa tarjoaa, miten kaupungin uusittuja graafisia tunnuksia  käytetään ja kuinka Liikkeelle-hankkeeseen pääsee mukaan? Lue muun muassa näistä tuoreesta Helsingin Hengestä.

Miten kaupunki kehittää sähköisiä palvelujaan jatkossa, mihin tasa-arvotyössä huomio kiinnitetään, millaisia palveluja henkilöstökassa tarjoaa, miten kaupungin uusittuja graafisia tunnuksia  käytetään ja kuinka Liikkeelle-hankkeeseen pääsee mukaan? Lue muun muassa näistä tuoreesta Helsingin Hengestä.

Uuden tietotekniikkaohjelman tavoitteena on sähköisten palvelujen kehittäminen sekä vuorovaikutuksen ja osallisuuden vahvistaminen. Helsingin Henki esittelee, miten ja millä toimenpiteillä näitä tavoitteita lähivuosina toteutetaan.

Virka Info ja Virka Galleria ovat toimineet kaupungintalon ala-aulassa muutaman vuoden. Infon työyhteisö jakaa tietoa 12 kielellä, ja Gallerian väki järjestää noin 12 näyttelyä vuodessa. Lue lehdestä, miten palvelut on otettu vastaan ja ketkä niitä eniten käyttävät.

Päivitetyn tasa-arvosuunnitelman yhtenä tavoitteena on työn ja muun elämän yhteensovittamisen edistäminen. Tänä vuonna pyritään lisäämään erityisesti miesten tietoisuutta perhevapaista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Toinen tärkeä tavoite on suvauksen eli sukupuolivaikutusten arvioinnin tekeminen. Se tarkoittaa, että toimenpiteet ja hankkeet tulee arvioida sen kannalta, miten ne vaikuttavat miehiin ja naisiin. Henki esittelee tasa-arvosuunnitelman ja sen keskeiset tavoitteet.

Monikulttuurisuus tuo mukanaan erilaisia toimintatapoja työyhteisöihin ja vaatii myös uudenlaista johtamisosaamista. Esimiesten avuksi monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen on valmistumassa muun muassa työkalupakki, Esimiehen kulttuurikortit. Lehti esittelee asiaa.

Kaupunki panostaa nuorten työllistämiseen entistä enemmän; erilaisia työllistämispalveluja on jo kymmeniä. Esimerkiksi kulttuuriareena Glorian toimintaa pyörittää vakihenkilöstön rinnalla 25 nuoren porukka, joka kerää itselleen arvokasta työkokemusta. Henki kertoo, mitä mieltä nuoret työllistämisestä ovat sekä esittelee kaupungin työllistämispalveluja.

Reportaasissa käydään kaupunginkirjaston toimipisteissä. Se tarjoilee esille kaupunginkirjaston nykypalvelukonseptin, joka yhdistää modernia ja perinnettä ja suuntaa palvelut monipuolisesti ja kattavasti eri ryhmille.

Lehdessä on myös muistutus mahdollisuudesta hakea syksyn kuntoremontteihin ja ilmoittautumisesta toukokuisiin petankkikisoihin!

Helsingin Henki 2/2012 ilmestyi 11.4., ja se jaetaan 1–3 päivän kuluessa. Lehti on luettavissa myös osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.

Kaupungilla oli töissä viime vuoden lopussa 39 438 henkilöä. Määräaikaisten osuus kasvoi hieman edellisvuodesta. Henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta, suurimpana ikäryhmänä olivat 49-vuotiaat. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä oli kaikista vuoden aikana palvelussuhteessa olleista 5,2 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi viime vuoden henkilöstöraportista. 

Kaupungilla oli töissä viime vuoden lopussa 39 438 henkilöä. Määräaikaisten osuus kasvoi hieman edellisvuodesta. Henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta, suurimpana ikäryhmänä olivat 49-vuotiaat. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä oli kaikista vuoden aikana palvelussuhteessa olleista 5,2 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi viime vuoden henkilöstöraportista.

​Lähtövaihtuvuus, 6,5 prosenttia, kasvoi edellisvuodesta 0,9 prosenttia. Töissä jatkettiin yhä useammin yli eläkeiän. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,9 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64,2-vuotiaina.

Henkilöstön koulutustaso on parantunut edelleen. Viime vuoden lopussa ammatillinen koulutus puuttui vain 2,2 prosentilta. Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus on 20 prosentilla henkilöstöstä.

Työtapaturmien määrä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Yhteensä työtapaturmia ja ammattitautiepäilyjä oli 2 863. Työmatkatapaturmien määrä sen sijaan kasvoi. Sairauspoissaolopäivien määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2010, ja sama suuntaus jatkui myös viime vuoden aikana.

Henkilöstöraportti on sähköisesti luettavissa:

• www.hel.fi/heke/julkaisut
• selailtava primapaper
• tulostettava pdf.

Helsingin kaupunki osallistuu myös tänä kesänä Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan.

Osallistumalla kampanjaan kaupunki sitoutuu vastuullisen kesätyön periaatteisiin. Näitä ovat mielekäs työ ja kohtuullinen palkka, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kirjallinen työsopimus ja -todistus sekä ilmoittaminen valinnasta.

Helsinki palkkaa tänä kesänä noin 4 300 kesätyöntekijää ja kesäsijaista erilaisiin tehtäviin. Haku jatkuu pitkin kevättä. Kaikki kaupungin avoimet työpaikat löytyvät sivuilta Helsinkirekry.fi.

Vastuullinen kesäduuni -kampanjan järjestävät Suomen lasten ja nuorten säätiö, Alma Media, Sonera ja Monster.

Kaupunki sai  yli 31 000 hakemusta 16–17-vuotialle tarkoitettuja reilua tuhatta kesätyöpaikkaa kohti. Eniten hakemuksia vetivät toimistoalan tehtävät eri virastoissa ja liikelaitoksissa sekä kesäkioskeissa ja kahviloissa auki olleet tehtävät.

Helsingin kaupunki palkkaa tulevana kesänä noin 1 000 16–17-vuotiasta nuorta kesätöihin. Hakuaika on 12.–23.3. Nuorten kesätyöt ovat lähinnä avustavia tehtäviä, kuten lasten kanssa leikkimistä, vanhusten kanssa ulkoilemista, siivoamista ja toimistotehtäviä.

Helsingin kaupunki palkkaa tulevana kesänä noin 1 000 16–17-vuotiasta nuorta kesätöihin. Hakuaika on 12.–23.3. Nuorten kesätyöt ovat lähinnä avustavia tehtäviä, kuten lasten kanssa leikkimistä, vanhusten kanssa ulkoilemista, siivoamista ja toimistotehtäviä.  

Helsingin kaupungin kesätyöpaikat ovat perinteisesti olleet suosittuja, ja tänäkin vuonna odotetaan runsasta hakijamäärää. Mahdollisuus oppia uutta, saada arvokasta työkokemusta ja ansaita rahaa houkuttelevat nuoria kaupungille töihin kesäksi. Kaupunki kerää kesätyöntekijöiltä vuosittain palautetta. Kiitosta ovat saaneet muun muassa esimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki, hyvä ilmapiiri ja mielenkiintoiset työtehtävät.

Nuorten 16–17-vuotiaiden kesätöiden pituus vaihtelee kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Palkkaa maksetaan 1 000 euroa kuukaudessa, kun nuori tekee tehtävän täyttä työaikaa.

Kesätöitä haetaan sähköisesti kaupungin työpaikkasivujen kautta: www.helsinkirekry.fi.

Lisätiedot:
- www.helsinkirekry.fi/kesatyo
- rekrytointikonsultti Milma Arola, puh. 040 334 1968, milma.arola(ät)hel.fi, Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Toista kertaa järjestettävä Helsinki Region Welcome Weeks on tapahtumakokonaisuus, joka yhdistää Helsingin seudun asukkaat ja kansainväliset osaajat, lisää tietoa alueesta ja helpottaa pääsyä seudun palveluihin. Luvassa on vaikuttava kokonaisuus kansainvälisille opiskelijoille, työssäkäyville kansainvälisille ammattilaisille ja perheille. Tule kuulemaan kuinka voit olla mukana!

Helsinki Region Welcome Weekistä järjestetään tietoisku kaikille kiinnostuneille keskiviikkona 14.3. kello 14–16 Svenska social & kommunalhögskolanin juhlasalissa (os. Snellmaninkatu 12, 1 krs.) Tilaisuus on englanninkielinen.

Tilaisuudessa kuulet tapahtuman konseptista ja tavoitteista, suunnittelun etenemisestä sekä tapaat jo kyytiin hypänneitä kumppaneita. Jos olet jo mukana järjestämässä tapahtumaa, saat infoa suunnittelun etenemisestä ja tiedotuksesta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille sekä jo mukanaoleville kumppaneille.

Lue lisää Welcome Weekistä tästä.

Tapahtuman järjestävät Helsingin ja Espoon kaupungit, Uudenmaan liitto ja Helsinki Education and Research Area.

Lisätiedot:
– Helsinki Region Welcome Week-projektikoordinaattori Søren Berg Rasmussen, Helsingin yliopisto/HERA, puh. 050 4646 464, soeren.rasmussen(at)helsinki.fi
– erityissuunnittelija Matleena Sierla, Helsingin kaupunki, maahanmuutto-osasto, puh. 040 334 2471, matleena.sierla(at)hel.fi

Henki 1/12 kertoo sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistämisen tavoitteista, taustoista, valmistelusta ja aikataulusta. Ensi vuoden alusta virastot sijaitsevat hallinnollisesti saman katon alla.

Henki 1/12 kertoo sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistämisen tavoitteista, taustoista, valmistelusta ja aikataulusta. Ensi vuoden alusta virastot sijaitsevat hallinnollisesti saman katon alla.

Virastorajat ylittävät prosessit yleistyvät muutenkin. Hallintokuntarajoja ylittäviä prosesseja kaupungilla ovat esimerkiksi erilaiset potilaiden hoitoketjut, lasten ja nuorten palvelut, tietotekniset hankkeet, tilahallinta, hankinnat ja HR-prosessit.Kaffella keskustellaan ylihallintokuntaisen toiminnan haasteista, tavoitteista ja lähiajan näkymistä. Tavoitteena on, että lopputuloksena saadaan entistä sujuvampia toimintatapoja ja siten myös parempia palveluja asukkaille.

Mihin maksamani verot kuluvat? Talousjuttu käy läpi, mihin helsinkiläisen maksamat kunnallisverot kohdistuvat ja mitä toimintoja ja palveluja niillä mahdollistetaan.

Henkilöstön idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä avautuu Helmen Sovelluksissa. Helinässä jokainen voi esittää idean ja jakaa sen helposti kaikkien saataville ja kommentoitavaksi. Hyvistä ideoista voi saada palkkion. Lehti esittelee, miten Helinää käytetään. Toisin kuin lehdessä mainitaan Helinä ei kuitenkaan ole vielä käytössä vaan avautuu kaikille todennäköisesti perjantaina 10.2. Avautumisesta uutisoidaan erikseen. 

Reppari seuraa Staran turvallisuuskierrosta, nyt itäisen kaupunkitekniikan alueella. Lue, miten kierroksen avulla lisätään työturvallisuutta ja parannetaan myös porukan yhteishenkeä.

Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltech kouluttaa muun muassa bussi- ja metrokuljettajia. Lehdessä esitellään kouluttajien työyhteistöä ja sitä, mitä opetuksessa pitää ottaa huomioon. Suunnitelmissa on yhdistää kaupungin kolme eri ammatillista oppilaitosta yhdeksi ensi vuoden alusta.

Miten toimia uhkatilanteissa? Myös kaupungin työntekijät kokevat usein asiakastilanteissa erilaista uhkailua. Lehti kertoo, millaisia tilanteita virastojen henkilöstö kohtaa ja neuvoo, miten uhkatilanteissa on toimittava.

Aluekuraattori Taina Saarisen tärkeänä tehtävänä on toimia oppilaiden apuna ja konsultoida opettajia ja vanhempia. Lehti esittelee koulukuraattorin työn.

Työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä toivoo työpaikoille selkeitä pelisääntöjä ja puuttumista epäasialliseen käyttäytymiseen. Hieman samaan asiaan tarttuu työterveyspsykologi David Parland, joka kehottaa henkilöstöä keskinäiseen rispektiin, kannustukseen ja hyvien käytöstapojen noudattamiseen sekä esimiehiä hyvään ja palvelevaan johtajuuteen, niin että työpaikkojen yhteisöllisyys ja työn ilo säilyisi ja enenisi.

Lehden liitteenä ilmestyy työterveyskeskuksen Työ & elämä -lehti, joka tarjoaa ajankohtaisia asioita työterveyskyselystä ja muista työterveyspalveluista. 

Numero 1/12 ilmestyi 8.2., ja se jaetaan 1–3 päivän kuluessa. Lehden voi lukea myös osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsinki palkkaa tulevana kesänä noin 4 300 kesätyöntekijää ja kesäsijaista erilaisiin tehtäviin. Haku alkaa 11.1. ja jatkuu pitkin kevättä.

Helsinki palkkaa tulevana kesänä noin 4 300 kesätyöntekijää ja kesäsijaista erilaisiin tehtäviin. Haku alkaa 11.1. ja jatkuu pitkin kevättä.

Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, laitoshuoltoon, henkilöstöravintoloihin, puistotyöntekijöiksi, erilaisiin toimistotehtäviin ja talonrakennuspuolelle työnjohtoharjoittelijoiksi ja rakennustyöntekijöiksi. 

Erityisesti terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston palvelukseen kaupunki tarvitsee alan opiskelijoita ja ammattilaisia vuosilomasijaisiksi. Terveyskeskuksen sairaanhoitajien ja lähihoitajien kesäsijaisuudet avautuvat 11.1. Sosiaaliviraston sairaanhoitajien ja hoitajien kesäsijaisuudet tulevat hakuun helmikuun puolessa välissä.

Katso avoimet kesätyöpaikat ja kesäsijaisuudet. Kesätöitä hakevien kannattaa seurata sivustoa aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee hakuun kevään mittaan.

Nuorille 16–17-vuotiaille on oma hakuaikansa
Osa kaupungin kesätyöpaikoista on suunnattu erityisesti 16–17-vuotiaille. Nuorille on oma hakuaikansa 12.–23.3.

Kaupungin kesätyöpaikat ovat suosittuja
Helsingin kaupungin kesätyöpaikat ovat perinteisesti olleet suosittuja, ja tänäkin vuonna odotetaan runsasta hakijamäärää. Mahdollisuus oppia uutta, saada arvokasta työkokemusta ja ansaita rahaa houkuttelee nuoria ja opiskelijoita hakemaan kaupungille töihin kesäksi. Kaupunki kerää kesätyöntekijöiltä vuosittain palautetta. Kiitosta ovat saaneet muun muassa esimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki, hyvä ilmapiiri ja mielenkiintoiset työtehtävät.

Lisätietoja:
- www.helsinkirekry.fi > Helsinki työnantajana > Kesätyöt
- rekrytointikonsultti Milma Arola, puh. 09 310 64705 tai 040 334 1968, milma.arola(ät)hel.fi.

Kaupungin henkilöstölehti Helsingin Henki 6/11 avaa designpääkaupunkivuoden ja Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden valmisteluja ja tapahtumia. Juhlia valmistelee, organisoi ja toteuttaa keskeisesti kaupungin henkilöstö. Vuoden kunniaksi lehti esittelee kaupungin ammatteja eri aikakausilta.

Kaupungin henkilöstölehti Helsingin Henki 6/11 avaa designpääkaupunkivuoden ja Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden valmisteluja ja tapahtumia. Juhlia valmistelee, organisoi ja toteuttaa keskeisesti kaupungin henkilöstö. Vuoden kunniaksi lehti esittelee kaupungin ammatteja eri aikakausilta.

Muotoiluteema ja pääkaupunkius näkyvät kaupungissa koko ensi vuoden.  

Helsingistä tehtiin 1812 pääkaupunki, kun kolme vuotta aiemmin Suomi oli Ruotsin ja Venäjän välisen sodan seurauksena liitetty Venäjän keisarikuntaan autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi. 200-vuotisjuhlan tavoitteena on tutustuttaa ihmisiä monipuolisesti Helsingin historiaan ja saada väki kokemaan pääkaupunki omakseen.

Muotoiluvuoden tavoitteena on muun muassa palvelujen parantaminen muotoilun avulla. Tarkoituksena on löytää uusia ratkaisuja pysyvästi paremman elinympäristön luomiseksi. Muotoilun menetelmiä käytetään kaupungin päivittäisen toiminnan kehittämiseen: asukkaiden terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseen.

Lehti kertoo, millaista on kaupungin henkilöstön työ juhlavuoden molempien hankkeiden järjestelyissä ja mitä kaikkea on ensi vuonna luvassa.

Ympäristökeskus muutti Suomen energiatehokkaimpaan toimistorakennukseen Viikkiin. Talo pyrkii muun muassa omaan energiantuottoon. Lehti esittelee edistyksellisen ja esteettömän rakennuksen tavoitteineen.

Tulossa oleva Oma Helmi tarjoaa henkilöstölle uusia helposti käytettäviä työkaluja. Käyttäjä voi jatkossa seurata uusia uutisia oman kiinnostuksensa mukaan ja tilata esimerkiksi kaupunkitason henkilöstöuutiset tai haluamansa viraston uutiset itselleen Omaan Helmeensä. Tuore Henki kertoo lisää uusista ominaisuuksista ja käyttöönoton aikataulusta.

Astma, allergiat, ihottumat ja kuulovammat ovat kaupungin työntekijöiden yleisimpiä ammattitauteja. Lehti kertoo, miten riskiä saada ammattitauti voi vähentää, mitä tulee tehdä, jos epäilee ammattitautia ja mistä saa asiaan apua.

Kalasataman keskuksen toteutuskilpailu sai tämänvuotisen Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -innovaatiopalkinnon. Hanke oli eri virastojen yhteishanke, jossa keskeistä oli toimintatapojen ja prosessien tehokkuus. Lehti esittelee palkitun hankkeen ja palkitut.

Uudelleensijoittaminen tuo mahdollisuuden hakeutua uudelle työuralle, jos kaupungin vakinaisessa työsuhteessa oleva ei terveydellisistä syistä tai tehtävien uudelleenjärjestelyiden vuoksi voi jatkaa aiemmassa työssään. Kaffella kaksi kollegaa kertoo omista kokemuksistaan uudelleensijoituksesta ja uudelleensijoittamisen asiantuntija siitä, mitä tukea ja koulutusta kaupunki tarjoaa.

Korkeasaari uudistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uudessa yleissuunnitelmassa saareen rakennetaan esimerkiksi Itämeri-keskus, näyttelytilat ja venesatama. Henki antaa myös vinkkejä, mitä elämyksiä Korkeasaaressa on tarjolla jo tänä talvena.

Helsingin Energian käsityökerhossa saa olla luova ja pitää hauskaa. Lehti esittelee energisen henkilöstökerho joulusäpinöineen sekä antaa ohjeen rustiikkisen kuusenkoristeen tekemiseen. Vielä ehtii!

Numero 6/11 ilmestyi 7.12. Lehden voi lukea myös osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun voittajaksi on valittu Kalasataman keskuksen toteutuskilpailussa käytetty kilpailullinen neuvottelumenettely.

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun voittajaksi on valittu Kalasataman keskuksen toteutuskilpailussa käytetty kilpailullinen neuvottelumenettely. Hanke on talous- ja suunnittelukeskuksen, kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, terveyskeskuksen, sosiaaliviraston ja HKL:n yhteinen.

Kalasataman keskuksen kokonaisuus vastaa laajuudeltaan noin kahta Kampin keskusta ja on lajissaan yksi suurimpia Euroopassa vireillä olevia hankkeita. Vastaavanlaista, saman kokoluokan yksityistä investointia ei luultavasti ole Suomessa aiemmin toteutettu.

Yhteisten prosessien kehittäminen neuvottelumenettelyssä oli erityisen tärkeää, sillä käytetty kilpailullinen neuvottelumenettely ja luotu neuvotteluprosessi olivat nyt ensimmäisen kerran käytössä Helsingin kaupungilla tämän kokoluokan hankkeessa.

Projektinjohtaja Hannu Asikainen talous- ja suunnittelukeskuksesta arvioi, että hankkeen läpiviemiseksi kehitetty neuvotteluprosessi lyhensi käytettyä kokonaisaikaa, normaaliin, erilliseen kilpailutukseen ja neuvotteluihin verrattuna, vähintään yhdestä kahteen vuotta. ”Lisäksi menettely mahdollisti hankkeen riskien optimoinnin, jolloin tarjoushintaan ei tarvinnut lisätä tarpeettoman suuria riskivarauksia”, Asikainen jatkaa.

Käytetty menettely edisti kaupungin kokonaisedun kannalta parhaan ratkaisun löytymistä. Neuvotteluissa voitiin käydä läpi toteuttajaehdokkaiden ja kaupungin kesken kummankin osapuolen riskit ja näin ennaltaehkäistä niitä. Lisäksi kaupunki pystyi varmistamaan ohjausroolinsa ja sen, että kaupungin tavoitteet täyttyivät.

Luotu prosessi lyhensi neuvotteluja ja minimoi riskit

Kilpailullinen neuvottelumenettely toimi Kalasataman keskuksen toteutuskilpailussa siten, että toteutuskilpailuun ilmoittautuneiden ehdokkaiden ideasuunnitelmien perusteella kaupunginhallitus valitsi kolme ehdokasta kilpailullisiin neuvotteluihin.

Kun normaalissa hankinnassa eri osapuolten välillä ei voida keskustella eri vaihtoehdoista ja toteutusratkaisuista, mahdollisti valittu tapa suunnitelmaratkaisuista ja toteutussopimuksesta neuvottelemisen.

Neuvottelujen tehokkaan läpiviennin varmistamiseksi, jaettiin neuvottelut kuuteen eri aihepiiriä käsittelevään ryhmään, joissa jokaisessa oli mukana asiantuntijoita eri virastoista. Lisäksi hankkeella oli kaupungin sisäinen koordinaatioryhmä, jossa käsiteltiin kunkin ryhmän neuvottelujen etenemistä ja ratkaistiin ongelmallisiksi osoittautuneita asioita.  

Samanaikaisten, kahdeksan kuukautta kestäneiden neuvottelujen lopuksi kultakin toteuttajaehdokkaalta pyydettiin tarjous siitä, miten Kalasataman keskus tulisi toteuttaa. Kaupunginvaltuusto valitsi Kalasataman keskuksen toteuttajaksi SRV Yhtiöt Oyj:n.

Tuomaristo kiittää toimintatapojen ja prosessien tehokkuutta

Arviointiraati perustelee valintaansa seuraavasti: Nyt palkitussa kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä korostuu toimintatapojen ja prosessien tehokkuus. Hankkeen läpiviemiseksi kehitetty eri virastojen yhteistyöstä koostuva ainutlaatuinen neuvotteluprosessi ja organisaatiorakenne, jossa kuusi ryhmää neuvotteli yhtä aikaa, mahdollistivat neuvottelujen tehokkaan läpiviemisen ja onnistumisen.

Arviointiraati näkee, että kehitetyllä mallilla saatiin parannettua niin tarjousten laatua kuin kustannustehokkuuttakin. Valittu malli mahdollisti erinomaisesti kummankin osapuolen intressien huomioimisen. Koska myös riskejä pystyttiin arvioimaan ennakkoon, voitiin ne ottaa jo sopimuksessa paremmin huomioon ja näin mahdollisimman paljon myös ennaltaehkäistä niitä.

Arviointiraadin puheenjohtaja, kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo toteaa, että sovellettu neuvottelumalli toimii suunnannäyttäjänä isojen hankkeiden läpiviemisessä ja hallintokuntarajat ylittävässä yhteistyössä.

Lisätiedot hankkeesta:

•  projektinjohtaja Hannu Asikainen, talous- ja suunnittelukeskus, puh. 09 310 79787, hannu.asikainen(at)hel.fi

Lisätiedot kilpailusta: 

• henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, henkilöstökeskus, puh. 09 310 37959, hannu.tulensalo(at)hel.fi
  
• työmarkkina-asiantuntija Annukka Rautopuro, henkilöstökeskus, puh. 09 310 64995, annukka.rautopuro(at)hel.fi

Taustatietoa Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailusta

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailu järjestettiin Helsingin kaupungin työyhteisöjen piirissä nyt neljättä kertaa. Osallistujia oli 24, kaikkiaan yhdeksästä kaupungin virastosta tai liikelaitoksesta. Hakemusten aihealueet vaihtelivat terveydenhuollon prosesseista asumisen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen.

Tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä löytämään uusia näkökulmia

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa vuoden saavutus -kilpailulla kannustaa henkilöstöä tarkastelemaan työympäristöään ja toimintatapojaan uusista näkökulmista. Tänä vuonna palkitsemisen kriteereinä olivat muun muassa toimintatapojen tehokkuuden paraneminen, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, merkittävät taloudelliset kustannussäästöt ja palvelutuotannon laadun huomattava paraneminen.

Arviointiraatiin kuuluivat kaupungin henkilöstöjohtaja, raadin puheenjohtaja Hannu Tulensalo, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva, Oiva Akatemian toimitusjohtaja Mirja Heiskari, HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta, KTT Marja-Liisa Niinikoski, toimitusjohtaja Jarmo Eskelinen Forum Virium Helsingistä, kehitysjohtaja Kaija Majoinen ja asiantuntija Tuula Jäppinen Kuntaliitosta sekä työmarkkina-asiantuntija, raadin sihteeri Annukka Rautopuro henkilöstökeskuksesta.

Aikaisempien vuosien voittajat:

• 2010 Liikkumissopimus – kotihoidon asiakkaan ja työntekijän sopimus arkiliikkumisen ja liikuntaharjoittelun tukemisesta
• 2009 Palvelukartta, www.hel.fi/palvelukartta
• 2008 Netari.fi – nuorisotalo netissä

Taustatietoa Kalasataman keskuksesta

Kalasataman keskus valmistuu metroaseman ympärille vuoteen 2021 mennessä. Keskuksen toteuttaa SRV, joka rakentaa kaupallisen keskuksen ja siihen liittyvät kuusi asuintornia, hotellitornin ja toimistotornin.

SRV rakentaa keskukseen myös kaupungin omistukseen tulevia julkisia tiloja ja kunnallistekniikkaan kuuluvia rakenteita. Helsingin kaupunki vuokraa keskuksesta sosiaali- ja terveysaseman tilat. Keskuksesta muodostuu Kalasataman asuin- ja työpaikka-alueen sydän, jonka rakentamisessa tehdään julkisen ja yksityisen sektorin saumatonta yhteistyötä.

Lisätiedot: www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama

Helsingin kaupunki osallistuu sähköisille TYÖ 2011 -messuille. TYÖ 2011 on Oikotie.fi Työpaikkojen mahdollistama tapahtuma verkossa. Tapahtumassa pääsee kartoittamaan uusia uramahdollisuuksia ja tutustumaan työnantajien tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Helsingin kaupunki osallistuu sähköisille TYÖ 2011 -messuille. TYÖ 2011 on Oikotie.fi Työpaikkojen mahdollistama tapahtuma verkossa. Tapahtumassa pääsee kartoittamaan uusia uramahdollisuuksia ja tutustumaan työnantajien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Messuilla voi tutustua vapaasti messuosastoihin tai tehdä Työnantajatestin, jonka avulla työnantajat ja työntekijät kohtaavat. Tapahtuma on tarkoitettu jo työelämässä oleville nuorille ja kokeneille ammattilaisille.

Messuilla hyvä startti

Messujen ennakkomarkkinointi lokakuun lopulla kiinnosti yli 13 000 eri kävijää ja kävijätavoitteeksi messuille on asetettu 60 000 kävijää. Ensimmäisenä päivänä kävijöitä oli yli 4 500.

Messujen markkinointi näkyy laajasti Sanoma Newsin verkossa (mm. Oikotie.fi, HS.fi, Iltasanomat.fi, taloussanomat.fi) sekä Sanoman ulkopuolisissa medioissa kuten LinkedIn, Facebook, MSN.fi, suomi24.fi, telkku.com ja Foreca.fi. Markkinointiviestinnässä korostetaan avoimia työpaikkoja, työnantajatestiä, mahdollisuutta löytää unelmiensa työnantaja sekä päivittäisiä arvontoja.

Tutustu Helsingin kaupungin osastoon, työmahdollisuuksiin ja messuihin osoitteessa http://tyo2011.oikotie.fi.

Hankintojen osuus kaupungin menoista on yli 40 prosenttia. Mitä ja millä summalla kaupunki hankkii, mihin uudella hankintastrategialla pyritään ja mitä hankintoja tekevien tulee tietää? Tuore Henki kertoo. Lehti esittelee myös ensi vuoden talousarvioehdotuksen keskeiset sisällöt.

Hankintojen osuus kaupungin menoista on yli 40 prosenttia. Mitä ja millä summalla kaupunki hankkii, mihin uudella hankintastrategialla pyritään ja mitä hankintoja tekevien tulee tietää? Tuore Henki kertoo. Lehti esittelee myös ensi vuoden talousarvioehdotuksen keskeiset sisällöt.

Kaupunki tarjoaa monenlaisia työelämän joustoja, jotka tuovat vaihtelua työhön ja auttavat jaksamaan töissä paremmin ja pidempään. Kaffella kolme kollegaa kertoo omista kokemuksistaan osa-aikaeläkkeellä, opintovapaalla ja vuorotteluvapaalla olosta.

Kaupungin työtapaturmien ja erityisesti työmatkatapaturmien määrä on kasvanut. Työturvallisuuden parantaminen on pitkäjänteistä työtä, ja kaupungilla pyritään kehittämään siihen uusia työkaluja ja menetelmiä. Helsingin Satama on kuitenkin onnistunut saamaan työtapaturmien määrän laskuun. Lehti kertoo, miten.

Työterveyspsykologi Vesa Talvitie kertoo kolumnissaan, kuinka työuran aikana aivan tavanomaiset liikkeet ja asennot voivat toisteisina muodostua riskitekijäksi. Siksi fyysisen ja myös psyykkisen kuormittavuuden hallintaa tulisi kehittää ja parantaa kaikilla työntekijöillä.

Noin 90 prosenttia kaupungin käyttämästä energiasta kuluu rakennuksissa. Virastot kuluttavat energiaa eri lailla, mutta myös säästöä saadaan monin tavoin. Lehti antaa vinkkejä siihen, mitä jokainen virasto voi tehdä vähentääkseen energiankulutustaan.

Kaupungin henkilöstöä työskentelee myös pääkaupungin ulkopuolella. Monet kuntouttavaa toimintaa tarjoavat toimipisteet sijaitsevat luonnonkauniissa maaseutuympäristössä. Lehdessä esitellään Outamon oppilaskodin ja koulun työyhteisö Lohjalla. Outamossa hoidetaan erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevia lapsia. Millaista on työ kaukana muusta kaupunkiverkostosta?

Jätkäsaareen nousee uusi asuinalue, jossa työ, asuminen ja virkistys lomittuvat. Rakentamisen lähtökohtana on kestävä kaupunkikehitys. Jätkäsaaressa otetaan käyttöön muun muassa jätteiden putkikeräysjärjestelmä, jossa jätteet imetään tietokoneohjatusti keskusasemalle. Helsingin Henki avaa Jätkäsaaren alueen rakentamista, tulevia toimintoja ja palveluja sekä sitä, mitä suunnittelijoiden pitää ottaa työssään huomioon.   

Syksyn pimeneviin iltoihin lehti tarjoaa kulttuurikeskuksen lukuisat ja houkuttavat menotärpit eri puolilla kaupunkia!

Numero 5/11 ilmestyi 26.10. Lehden voi lukea myös osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.

Ensimmäistä kertaa järjestetty Helsinki Region Welcome Weeks keräsi kaupunkilaiset ja kansainväliset opiskelijat yhteen syyskuun lopussa. Tapahtuman tavoitteena oli lisätä kansainvälisten opiskelijoiden ja seudulla työskentelevien viihtyvyyttä sekä antaa tietoa seudun palveluista.

Ensimmäistä kertaa järjestetty Helsinki Region Welcome Weeks keräsi kaupunkilaiset ja kansainväliset opiskelijat yhteen syyskuun lopussa. Tapahtuman tavoitteena oli lisätä kansainvälisten opiskelijoiden ja seudulla työskentelevien viihtyvyyttä sekä antaa tietoa seudun palveluista.

Kaksiviikkoinen Helsinki Region Welcome Weeks koostui kaikkiaan 50 erillisestä tapahtumasta. Erääksi suosituimmista tapahtumista nousi Helsinki Hidden City Race -kaupunkiseikkailu, jossa lähes kaksisataa kansainvälistä korkeakouluopiskelijaa tutustui kaupungin kätkettyihin saloihin.

Rastitehtävissä uppouduttiin Helsingin historiaan ja suunniteltiin kaupungin tulevaisuutta. Opiskelijat tutustuivat muun muassa musiikkitaloon, Virka Infoon, kaupunginarkistoon sekä väestönsuojelumuseoon. Lisäksi he haastattelivat helsinkiläisiä, ottivat valokuvia ja dokumentoivat suomalaista tunnetilaa.

”Palautteen perusteella juuri maahantulleet kansainväliset opiskelijat olivat varsin tyytyväisiä kampuskierroksiin, uratapahtumaan sekä kaupunkiseikkailuun. Koska ammatilliset ja sosiaaliset verkostot ovat usein suljettuja, on kaupunkien tehtävänä osaltaan avata ovia. Tapahtumat toimivatkin yhtenä erinomaisena väylänä toivottaa tervetulleeksi kaupunkiin”, tiivistää erityissuunnittelija Matleena Sierla maahanmuutto-osastolta.

Helsinki Region Welcome Week järjestettiin 19.9.–2.10. Tapahtumasarja tullaan järjestämään myös ensi syksynä.

Tapahtuman järjestelyissä mukana olivat Helsingin ja Espoon kaupungit, Uudenmaan liitto, Helsinki Education and Research Area (HERA) ja Opiskelijametropoli-hanke.

Kaupungin palkitseminen on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat monipuoliset henkilöstöedut ja työelämän laadun kehittäminen. Lehti kertoo, miten palkitsemista kehitetään. Muita numeron aiheita ovat muun muassa HR-tietojärjestelmähanke, työterveystarkastukset ja henkilöstön uusi idea- ja innovaatiojärjestelmä.

Ikävuosiin perustuvat henkilöstön terveystarkastukset poistuvat käytöstä ensi vuoden alusta lähtien. Uuden työterveyskyselyn avulla pyritään edistämään terveyttä ja tarttumaan riskitekijöihin aikaisemmassa vaiheessa. Lehti kertoo, miten ja milloin terveystarkastukseen kannattaa jatkossa hakeutua.

Millaisia ovat HR-prosessit 2015? Kaupungilla on meneillään henkilöstötietojärjestelmien ja -prosessien uudistushanke, jonka tavoitteena on yhtenäistää henkilöstöhallinnon palveluja. Jatkossa tiedonsaanti nopeutuu, päällekkäinen työ vähenee, itsepalvelu lisääntyy ja käyttöön tulee hyödyllisempiä raportteja. Lehti kertoo, missä nyt mennään ja miten hanke tästä etenee.

Kuinka olla samaan aikaa hyvä esimies ja hyvä alainen? Kaffella keskustelun aiheena on, miten olla hyvä pomo. Mukana tietoja esimiesoppaista.

Kaupungin tavoitteena on muunkielisen henkilöstön määrän lisääminen. Tämä edellyttää toimenpiteitä virastoilta ja liikelaitoksilta. Lehti valottaa asiaa ja tarvittavia toimenpiteitä.  

Reportaasi kertoo terveyskeskuksen arjesta ja uusista ajan haasteisiin vastaavista palveluista. Lehti esittelee myös pysäköinninvalvojien duunia, jota on kaupungissa tehty jo 40 vuotta sekä näyttämömestarin kulissien takaisen työn.

Henkilöstön ideoille ja kehittämisajatuksille saadaan uusi kanava, kun ensi vuoden alusta otetaan käyttöön uusi idea- ja innovaatiojärjestelmä. Asiantuntija-artikkeli valottaa asiaa.

Lehti esittelee Kesä Helsingissä -fotokisan parhaat ja palkitut!

Numero 4/11 ilmestyi 31.8., ja se jaetaan 1–3 päivän kuluessa. Lehden voi lukea myös osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.

Tapahtuman tavoitteena on lisätä kansainvälisten opiskelijoiden ja seudulla työskentelevien viihtyvyyttä ja antaa tietoa seudun tarjolla olevista palveluista.

Helsinki Region Welcome Weeks 19.9.–2.10.2011 

Helsingin kaupunki haluaa toivottaa kansainväliset asukkaansa tervetulleeksi ja on mukana järjestämässä kaksiviikkoista Helsinki Region Welcome Weeks -tapahtumakokonaisuutta. 

Tapahtuman tavoitteena on lisätä kansainvälisten opiskelijoiden ja seudulla työskentelevien viihtyvyyttä ja antaa tietoa seudun tarjolla olevista palveluista. Lisäksi viikoilla tarjoutuu mahdollisuus hauskaan yhdessäoloon ja verkostojen luomiseen. Tapahtuma on tarkoitettu pääkaupunkiseudun uusille ja vanhoille asukkaille.

Kahden viikon aikana Helsingin kaupunki haluaa esitellä laajaa tarjontaansa ja tutustuttaa kävijät kaupungin palveluihin ja toimintaan. Osallistujat voivat esimerkiksi hypätä kulttuurikierrokselle, joka vie heidät kaupungin museoihin ja kulttuurikeskuksiin. Tarjolla on myös tuhti tietopaketti maahantulon alkuvaiheen neuvontapalveluista sekä suomen kielen opetuksesta ja koulujärjestelmästä. Yhteensä viikoilla on 40 tapahtumaa.

Tapahtuman järjestävät Helsingin ja Espoon kaupungit, Uudenmaan liitto, Helsinki Education and Research Area (HERA) ja Opiskelijametropoli-hanke. Toteutuksesta vastaavat Mundus Nicole Saari Ky, BBG.fi ja Jolly Dragon. 

Poimintoja

TI 27.9. kello 16-19, Step by Step to Finland. Infotori maahantulon alkuvaiheesta. Tiedätkö mistä kysyä maahantulon alkuvaiheesta ja kaupungin palveluista? Tule tutustumaan neuvontapalveluihin pääkaupunkiseudulla. Kaupungintalon juhlasali, Pohjoisesplanadi 11-13, Helsinki

TO 29.9. kello 13-16, Finnish Language Learning Opportunities in Helsinki Region. Tule kuulemaan aikuisten suomen kielen opetuksen mahdollisuuksista Helsingin seudulla ja tapaa koulutusten järjestäjät. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa, Mikonkatu 17 C, Helsinki

PE 30.9. kello 16.30.-19.00 Day Care and Schools in Foreign Languages. Miten Suomen koulujärjestelmä toimii? Vieraskielinen opetus päiväkodeissa, peruskouluissa ja lukioissa Helsingin seudulla. Maunulan yhteiskoulu, Kuusikkotie 3, Helsinki

Tapahtumat ovat englanniksi. Tilaisuuksiin vapaa pääsy.

Katso viikkojen tarkempi ohjelma: 

http://www.welcomeweeks.fi

http://www.facebook.com/welcomeweeks

Lisätiedot:
– erityissuunnittelija Matleena Sierla, Helsingin kaupunki, Henkilöstökeskus, maahanmuutto-osasto, puh. 09 310 38364, matleena.sierla(at)hel.fi                                                                                                                             
– projektisuunnittelija Hanne Hämäläinen, Helsingin kaupunki, Opiskelijametropoli-hanke, Talous-ja suunnittelukeskus, elinkeinopalvelu,  puh. 09 310 25532, hanne.m.hamalainen(at)hel.fi                                              
– Nicole Saari, Mundus Nicole Saari Ky, puh. 045 651 7652, nicole.saari(at)mundus.fi

Tulevaisuustiski auttaa ilman koulutuspaikkaa jääneitä 
15–17-vuotiaita helsinkiläisiä nuoria löytämään mielekkään opiskelu- tai työpaikan.

Tulevaisuustiski auttaa ilman koulutuspaikkaa jääneitä 15–17-vuotiaita helsinkiläisiä nuoria löytämään mielekkään opiskelu- tai työpaikan.

Tulevaisuustiskiltä saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa koulutuspaikan etsinnässä ja hakulomakkeiden täyttämisessä. Tarkoituksena on antaa ohjausta, jonka jokainen toimenpide edistää nuoren koulutusmahdollisuuksien edistämistä. Nuorelle laaditaan myös henkilökohtainen työskentelysuunnitelma ja tilannetta seurataan jatkossakin.

Tulevaisuustiski on avoinna ympäri vuoden. Kesällä 20.6.–11.8. maanantaista torstaihin kello 12–16 paikalle voi saapua ilman ajanvarausta. Aamupäivisin ja perjantaisin tapaamiset ajanvarauksella numerosta 050 402 5525. Sisäänkäynti Kampin Narinkkatorilla, Simonkatu 3c, 2. kerros. Palvelu on nuorille maksutonta.

Tulevaisuustiskin ympärivuotisesta toiminnasta vastaa Helsingin kaupungin henkilöstökeskus.

Lisätiedot:
– suunnittelija Minna Flyktman, henkilöstökeskus,  puh. 09 310 37966, 040 169 0370, minna.flyktman@hel.fi
– www.hel.fi/tulevaisuustiski

Kahden tänä keväänä toteutetun työnantajamielikuvatutkimuksen mukaan Helsingin kaupunki koetaan houkuttelevaksi sekä monipuolisia ja merkityksellisiä työtehtäviä tarjoavaksi työnantajaksi.

Kaksi valtakunnallista työnantajatutkimusta on tänä keväänä selvittänyt työssäkäyvien ja opiskelijoiden mielikuvia eri yrityksistä sekä niiden houkuttelevuudesta työnantajina. Tutkimusten toteuttajina olivat 
T-Media ja Talentum Oy.

T-Median tutkimuksessa Helsingin kaupunki on Suomen 14 suosituimman työnantajan joukossa kun mukana oli kaikkiaan 106 työnantajaa. Listan kärjessä olivat Valtio, Fazer, Finnair ja Google.

Tulosten mukaan työnantajan valintaperusteina toimivat työtehtävien kiinnostavuus, työpaikan ilmapiiri, varmuus työsuhteen jatkuvuudesta, korkea kiinteä palkka sekä työn monipuolisuus ja vaihtelevuus.

Helsingin kaupungin vahvuuksiksi koettiin eettisyys, turvallisuus, työn merkityksellisyys, työtehtävien monipuolisuus sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen.

Kyselyyn vastanneita oli 24 642. Vastaajat olivat niin korkeakoulutettuja työelämässä jo olevia kuin ammatti- ja korkeakouluopiskelijoitakin eri toimialoilta.

Vahvuuksina työpaikan turvallisuus, varmuus ja haastavat työt

Talentumin tutkimuksessa vertailtiin 86 eri työnantajaa. Helsingin kaupunki sijoittui hyvin etenkin ammatissa jo työskentelevien keskuudessa. Sijoitus myös parani merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Työssä olevista 13 prosenttia piti kaupunkia houkuttelevana ja kiinnostavana työnantajana. Listan kärjessä olivat Kone, Finnair, SOK/S-ryhmä ja Stockmann.

Vastaavasti 16 prosenttia opiskelijoista piti kaupunkia houkuttelevana ja kiinnostavana työnantajana. Kaupungin vahvuuksina pidettiin työpaikan turvallisuutta, varmuutta ja työn haastavuutta.

Tutkimukseen vastasi 1 916 toimihenkilöä ja opiskelijaa. Vastaajat olivat teknilliseltä, kaupalliselta, yhteiskunnalliselta ja oikeustieteelliseltä aloilta.

Vastaajat kertoivat arvostavansa työantajassa hyvää johtoa, työsuhteen vakinaisuutta ja haastavia työtehtäviä. Opiskelijat taasen arvostavat työnantajaa, joka toimii mielenkiintoisella toimialalla, maksaa palkkaa kaikista tehdyistä työtunneista ja antaa mahdollisuudet edetä uralla.

Satavuotissynttäreitään viettävä tietokeskus tutkii, analysoi ja tarjoaa tietopalvelua asiantuntijoille, viestimille ja kaupungin asukkaille. Lehti kertoo, miten myös henkilöstö voi hyödyntää työssään paremmin tietokeskuksen palveluja.

Satavuotissynttäreitään viettävä tietokeskus tutkii, analysoi ja tarjoaa tietopalvelua asiantuntijoille, viestimille ja kaupungin asukkaille. Lehti kertoo, miten myös henkilöstö voi hyödyntää työssään paremmin tietokeskuksen palveluja.

Kaupungilla on nollatoleranssi kiusaamiseen. Helsingin kaupungin henkilöstölehti Helsingin Henki kertoo, millainen on kaupungin toimintamalli ristiriitojen ja kiusaamistilanteiden käsittelyyn ja esittelee tuoreen Helsingin hengessä – sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen -oppaan. Opas löytyy kaikkien saatavana henkilöstökeskuksen nettisivuilta osoitteesta www.hel.fi/heke/julkaisut.

Ensi vuoden talousarviota laaditaan haasteellisissa oloissa. Lehdessä luodaan katsaus ensi vuoden talousnäkymiin. Tuleva budjetti edellyttää myös henkilöstöltä työtapojen kriittistä tarkastelua.  

Lehdessä kerrotaan kaupungin sähköisen puhelinluettelon Merexin uusista ominaisuuksista. Puhelinluetteloon on nyt entistä helpompi lisätä yhteystietoja ja pitää ne ajan tasalla.

Viime kesänä kesäduunissa kaupungilla olleet kertovat lehdessä kokemuksistaan ja antavat vinkkejä rekrytoijille. Lehti kertoo myös, miten sujui kaupunginorkesterin muutto musiikkitaloon ja kuinka Viikin Latokartanon koulu näyttää ekologista esimerkkiä muille.

Kesä tuli ja lämpenevät vedet houkuttavat pulahtamaan uimaan. Keitä uimaopettaja nykyään opettaa? Lehti esittelee uimaopen vastuullista työtä.

Kauniit saaret odottavat lomalaisia jo muutaman minuutin päässä keskustasta. Henki kertoo, miten pääsee vaivatta saariston lumoon.

Numero 3/11 ilmestyi 1.6., ja se jaetaan henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille 1–3 päivän kuluessa. Lehden voi lukea myös verkossa osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.

Kesätyöhakemuksia on viime vuosien tapaan tullut runsaasti. Tähän mennessä avoinna olleisiin noin 2 500 paikkaan on saapunut yli 46 000 hakemusta.

Erityisen paljon hakemuksia tuli myös museoavustajan, toimistoapulaisen ja varastoharjoittelijan tehtäviin sekä moniin Fallkullan kotieläintilan tehtäviin. Muita suosikkipaikkoja olivat hoitoavustajan, kirjastoapulaisen, päiväkotiharjoittelijan, viheralanharjoittelijan, leikkipuistoapulaisen ja liikuntapaikkojen hoitajan tehtävät.

Nuoria työllistävään Siisti kesä -hankkeeseen saapui noin 2 000 hakemusta. Hankkeessa aloittaa noin 160 nuorta, jotka  työskentelevät kaupungin puhtaanapidossa ja huolehtivat kaupungin puistojen, aukioiden, kadunvarsien sekä liikunta- ja uimapaikkojen siisteydestä.

Kesätyöpaikkoja on vielä auki www.helsinkirekry.fi -sivustolla.