Tarkastuslautakunta esittää 69 suositusta toimenpiteistä, joihin kaupunginhallituksen ja kaupungin virastojen tulisi ryhtyä. Taloudelliset syyt eivät poista kaupungin velvoitetta huolehtia omistamiensa kiinteistöjen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Sisäilmaongelmat peruskouluissa ovat yleisiä ja rakennusten korjausvelka on suuri. Kaupungin tulee laatia selvitys kaupungin palvelu- ja toimitilojen kosteus- ja homevaurioiden laajuudesta ja kustannuksista niiden korjaamiseksi.

Asuntotuotannon parantamiseksi tarkastuslautakunta suosittelee kaavaprosessin lausuntokierroksen keventämistä ja kaavamääräysten väljentämistä markkinahinnaltaan edullisemmilla alueilla.

Ongelmakohdat terveydenhuollon hoitoketjuissa tulee paikallistaa ja ratkaista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja kaupungin kesken. Lastensuojelussa perheille on tarjottava kevyempiä tukitoimia, joiden avulla ongelmaisiin tilanteisiin voidaan puuttua ajoissa ja siten välttyä kalliilta huostaanotoilta.

Kaupungin taloudesta tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungin tulee toiminnassaan jatkaa tuottavuuden parantamista.

Tarkastuslautakunta on kuntalain mukaan välittömästi kaupunginvaltuuston alainen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida miten valtuuston asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2012 arviointikertomuksen 17. huhtikuuta ja se tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn 19. kesäkuuta. 

Helsingin tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2012 on luettavissa verkossa osoitteessa: www.hel.fi/tav.

Helsingin tarkastuslautakunnan tiedote

Kannanoton mukaan vakinaisesti maassa asuvien ja oleskeluoikeuden saaneiden henkilöiden väestörekisteriin rekisteröityminen ja kotikunnan merkitseminen ei kaikissa maistraateissa perustu yhtenäisiin väestötietolain tulkintoihin. Esimerkiksi Helsingissä laillisesti asuvalta ulkomaalaiselta saattaa puuttua rekisteristä kotikunta, josta seuraa rajoituksia henkilöiden oikeuksiin käyttää julkisia palveluita.

– Kaikilla henkilöillä, myös ulkomaan kansalaisilla, joilla on vakinainen oleskeluoikeus Suomessa, tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kotikuntaan ja asuinkuntansa palveluihin, riippumatta siitä, minkä maistraatin alueella he asuvat. On ongelmallista, että samaa lakia tulkitaan eri tavoin eri osassa maata. Kysymys on kuitenkin jokaisen perusoikeudesta, oikeudesta kotikuntaan, toteaa Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Kaupungit tukevat kannanotollaan vähemmistövaltuutetun Valtiovarainministeriölle jättämää esitystä, että mikäli ulkomaalaisen henkilöllisyydestä ei ole saatavissa muuta selvitystä, tulisi hänet merkitä väestötietojärjestelmään ulkomaalaisrekisterissä olevin tiedoin.

Kannanotossa esitetään myös pysyvien henkilötunnusten myöntämistä välittömästi rekisteröitymisen tai oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä ulkomaalaisille.

– Henkilötunnus on välttämätön edellytys työpaikan saamiseksi ja ylipäätään asumiselle Suomessa, toteavat maahanmuutosta vastaavat pääkaupunkiseudun johtajat. On tärkeää, että henkilöllä ei ole monia tunnuksia ja hänelle vahvistetaan vain yksi identiteetti Suomessa.

Lisäksi Helsinki, Espoo ja Vantaa toivovat Valtiovarainministeriöltä toimia maasta muuttaneiden poistamiseen väestötietojärjestelmästä.

– Nykylainsäädäntö ei mahdollista henkilön kotikunnan muuttamista sillä perusteella, että hänestä ei ole saatu tietoa tai häneen ei ole saatu yhteyttä, huomauttaa Viljanen.

– Tällaiset henkilöt merkitään väestötietojärjestelmään ns. tietymättömissä oleviksi tai vailla vakinaista asuntoa oleviksi – käytännöt vaihtelevat maistraateittain. Esimerkiksi Helsingissä 5,3 % väestötietojärjestelmään merkityistä ulkomaalaisista on tietymättömissä olevia vaikka tosiasiallisesti osa heistä on muuttanut kokonaan pois Suomesta.

Maahanmuuttojohtajat kiirehtivät valtiovarainministeriön lainsäädäntömuutoksia, sillä pääkaupunkiseutu kansainvälistyy nopeasti ja epäyhtenäisistä tulkinnoista ja käytännöistä aiheutuu huomattavaa haittaa paitsi maahanmuuttajille, myös merkittäviä ongelmia ja ylimääräistä työtä kaupungeissa työskenteleville viranomaisille.

Viljanen totesi, että pääsiäisen tapahtumien jälkeen Kampin ostoskeskus ja nuoret sopivat tekevänsä yhteiset säännöt, joita noudattamalla voidaan vähentää häiriöitä nuorten ja muiden ostoskeskuksessa vierailevien välillä. Nyt säännöt ovat valmistuneet.

Viljanen viittasi tutkimukseen, jonka mukaan merkittävä osa nuorista haluaa olla vapaa-aikanaan juuri kauppakeskuksissa. Nuorten mielestä kauppakeskus on turvallista tilaa, jossa näkee ihmisiä ja jossa tapahtuu.

Valtuuston kyselytunnilla kysyttiin myös kotihoidon hoivapalveluiden maksuista, terveyskeskuspäivystyksen jonotusajoista, yrittäjätalosta, pysäköinninvalvonnan tehostamisesta ja metroliikenteen automatisoinnista.

Lisää aiheesta:

Kyselytunnille jätetyt kysymykset ja vastaukset

Kyselytuntia voi seurata tallenteena Helsinki-kanavalta, jossa kyselytunti on asia 3.

Kaupunginkanslia on kaupunginhallituksen alainen virasto, joka toimii valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajiston suunnittelu-, valmistelu ja toimeenpanoelimenä. Kaupunginkansliassa on kuusi osastoa, jotka ovat elinkeino-osasto, hallinto-osasto, henkilöstöosasto, oikeuspalvelut, talous- ja suunnitteluosasto sekä tietotekniikka- ja viestintäosasto.

Kaupunginhallituksen tarkoituksena on siirtää kaupunginkanslian kansliapäälliköksi suostumuksensa mukaisesti rahoitusjohtaja Tapio Korhonen sekä suorasiirtoina kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä nimettävät henkilöt seuraaviin osastopäälliköiden virkoihin:
Elinkeinojohtaja
Hallintojohtaja
Henkilöstöjohtaja
Kaupunginlakimies
Rahoitusjohtaja

Kolmessa yhdistettävässä virastossa on yhteensä noin 550 työntekijää. Kaupunginkanslian organisaation ja toiminnan valmistelu aloitetaan tulevan virastopäällikön johdolla mahdollisimman pian.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Helsingin ja Pietarin kaupungit haluavat jatkaa yhteistyötä muun muassa kirjastojen ja teattereiden kesken. Suunnitelmiin sisältyy myös muita ajankohtaisia teemoja, kuten energiatehokkaan rakentamisen edistäminen yhteisvoimin sekä koulutus, nuorisopolitiikka, sosiaalityö ja terveydenhuolto. Itämeren tilaa parantavat toimet ja yhteistyön jatkaminen Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin kanssa sisältyvät niin ikään sopimuksen toimintasuunnitelmaan. Helsingin ja Pietarin yhteistyösopimus ja toimintasuunnitelma julkaistaan hel.fi-sivuilla sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen torstaina 25.4. myöhään iltapäivällä.

Muistokivi omenapuutarhaan

Yhteistyösopimuksessa on kuluvan vuoden tapahtumiin kaavailtu muistokiven luovuttaminen omenapuutarhaan, jonne Helsinki lahjoitti 300 koristeomenapuuta Pietarin juhlavuonna 2003. 300-vuotisjuhlapuutarha sijaitsee Primorskin kaupunginosassa ( Primorski prospekt 74). Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri luovuttaa siirtolohkareesta valmistetun muistokiven Pietarin syntymäpäivänä 27.5.

Pietarin päivillä Andrey Usovin valokuvia

Pietarin kaupunki järjestää Helsingissä 25.─26.4. Pietarin päivät, joiden ohjelmaan sisältyy asiantuntijaseminaareja ja -tapaamisia, kaupunkien yhteistyön 20-vuotisjuhlaseminaari sekä valokuva- ja maalaustaiteen näyttelyt.

Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa avataan torstaina 25.4. kansainvälisestikin tunnetun pietarilaisen valokuvaajan Andrey Usovin valokuvanäyttely Kaupungin valot sekä venäläisten kuvataiteilijoiden Valeri Mishinin, Viktor Vasiljevin ja Jyri Sverlivin maalaustaidenäyttely Suomalaiset ─ slaavit. Yhteinen maa.

Helsingin demokratiapiloteissa kokeillaan uudenlaista alueellista osallistumista. Kaupunginhallitus valitsi vuodelle 2013 seitsemän alueellista ja kolme teemallista hanketta, joiden avulla etsitään uusia osallistumisen ja vuorovaikutuksen keinoja.

Demokratiapilotit löytyvät myös sosiaalisesta mediasta: Facebookista ja Twitteristä.

facebook.com/Demokratiapilotit

twitter.com/demokratiaa

Lisää aiheesta:

Helsingin demokratiapilotit

Kaupungin keskushallinto kootaan kaupunginkansliaksi

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää kaupunginhallitukselle, että hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistetään uudeksi kaupunginkansliaksi. Uuden viraston on määrä aloittaa toimintansa 1.1.2014.

Muutos koskee noin 560 työntekijää. Muutosta on valmisteltu yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Kaupungin henkilöstöperiaatteiden mukaisesti uudistus ei vaikuta vakituisen henkilöstön palvelussuhteisiin.

Keskushallinnon toiminnan kokoaminen yhteen virastoon auttaa palvelemaan paremmin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksentekoa. Uusi organisaatio tuo myös lisää vaikuttavuutta kaupunkikonsernin ohjaamiseen ja korostaa kaupungin kokonaisetua.

Uuteen virastoon tulisi kuusi osastoa. Viraston päällikkönä olisi kansliapäällikkö. Kaupunginjohtaja esittää virkaan nykyistä talous- ja suunnittelukeskuksen päällikköä, rahoitusjohtaja Tapio Korhosta.

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on elinkeinopolitiikan vaikuttavuuden parantaminen ja siihen liittyvän keinovalikoiman kokoaminen saman osaston alaisuuteen. Kaupunginkansliaan luodaan elinkeino-osasto vastaamaan kilpailukyvyn kehittämisestä. Sen tehtäviksi tulevat elinkeinopolitiikan lisäksi työllisyyden hoito, työperusteisen maahanmuuton hallinta ja kansainvälisen toiminnan koordinaatio.

Viestintä ja tietotekniikka yhdistetään uudessa organisaatiossa yhdeksi osastoksi hyödyntämään nykyteknologian tuomia mahdollisuuksia. Muun yhteiskunnan tavoin kaupungin palvelujen odotetaan olevan enenevässä määrin saavutettavissa paikkaan ja aikaan katsomatta. Sähköisten palvelujen avulla on myös mahdollista tehostaa toimintaa. Kaupungilta edellytetään tiiviimpää läsnäoloa kaupunkilaisten arjessa ja asukaslähtöisyyttä toiminnan kehittämisessä. Tätä varten tarvitaan sekä viestinnän osaamista että tietotekniikan tehokasta hyödyntämistä. Osaston tehtäväkenttään kuuluu siksi osallisuus ja demokratia -kokonaisuus.

Kaupunginkansliaan tulee lisäksi hallinto-osasto, henkilöstöosasto, oikeuspalvelut ja talous- ja suunnitteluosasto.

Tarkennukset kaupungin johtajiston työnjaossa

Keskushallinnon uudistamisen yhteydessä esitetään myös joitakin johtajiston työnjakoa koskevia muutoksia, jotka liittyvät keskushallinnon toimintaan. Muilta osin vastuualueet säilyvät ennallaan.

Henkilöstöasiat siirtyisivät kaupunginjohtaja Jussi Pajusen toimialalle. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille siirtyisivät kaupungin ulkomailla sijaitsevien toimipisteiden hoitaminen (Helsinki EU-toimisto Brysselissä, Helsinki-keskus Pietarissa ja Helsinki-talo Moskovassa) sekä kaupungin EU-hankkeiden hyväksyminen. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen vastuualueeseen tulisi työllistymisen ja maahanmuuton kokonaisuus.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen keskustelee uudistuksesta tänään klo 13-14 Facebook-sivullaan osoitteessa www.facebook.com/KjJussi.
 

Lisää aiheesta:
Keskushallinnon organisaatiomuutoksen aiheuttamat muutokset kaupunginvaltuuston työjärjestykseen sekä eräisiin johtosääntöihin

Keskushallinnon organisaation uudistaminen

Facebook-keskustelu kuntauudistuksesta ja Helsingin seudun tulevaisuudesta keskiviikkona 3.4. klo 15 – 16.

Lisää aiheesta:

Jussi Pajusen Facebook -sivu

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa on yli 40 000 työntekijää. Nyt aikaansaadut tulokset merkitsevät huomattavia säästöjä yhteiskunnalle. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin henkilöstöraportista, jonka kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan 2.4.2013.

Pidemmät työurat

”Olemme onnistuneet asioissa, jotka ovat hyvinvointiyhteiskunnalle keskeisiä. Työurat ovat pidentyneet ja parantuneet. Töissä jatketaan yli eläkeiän ja terveitä työpäiviä on yhä enemmän”, kertoo Helsingin kaupungin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Neljän vuoden aikana kaupungilta eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi kahdella vuodella. Viime vuonna kaupungin palveluksesta jäätiin vanhuuseläkkeelle keskimäärin 64,4 vuotiaana. Lähes 800 työntekijää jatkoi työntekoa yli henkilökohtaisen eläkeikänsä saavuttamisen. Myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on edelleen laskusuunnassa.

Sairauspoissaolot vähenivät

Viime vuonna kaupungin henkilöstö oli vähemmän sairauslomalla kuin edellisen kymmenen vuoden aikana. Sairauspoissaolot laskivat edelleen, ja olivat vuonna 2012 lopussa 4,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli 30 000 työpäivän lisäystä ja siten yli 4 miljoonan euron kustannussäästöjä.

Sairauspoissaolojen vähenemisen taustalla on useita syitä. Työkykyä on opittu johtamaan ja työkykyriskit tunnistetaan entistä paremmin. Työterveyspalveluita on uudistettu. Muun muassa terveys- ja työkykyriskit seulotaan koko henkilöstöstä joka toinen vuosi. Kaupunki noudattaa työnantajana välittämisen ja vastuun kulttuuria. Jos tilanne vaatii, räätälöidään esimerkiksi työkuva uudelleen.

”Kaupungin työpaikoilla vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Tällä on erittäin merkittävä hyvinvointia vahvistava ja sairauspoissaoloilta suojaava vaikutus”, toteaa työterveysjohtaja Tiina Pohjonen.

Henkilöstöpolitiikka huomioi yksilölliset tarpeet

Merkittävä tekijä työurien pidentymisen taustalla on kaupungin joustava henkilöstöpolitiikka, joka ottaa huomioon yksilölliset tarpeet. Käytössä on useita toimintamalleja, joilla tuetaan henkilökunnan työkykyä ja terveyttä. Eri-ikäisten johtamisella pyritään siihen, että erilaisissa elämäntilanteissakin työ- ja yksityiselämä voivat olla tasapainossa. Kaupunki voittikin viime vuonna Euroopan komission palkinnon Työhyvinvointia kaiken ikäisille -kilpailussa.

Yhä kansainvälisempi työnantaja

Helsinki on tietoisesti pyrkinyt lisäämään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen henkilöstön määrää. Muunkielisen henkilökunnan osuus kaupungin henkilöstömäärästä on kasvanut tasaisesti ollen nyt 5,4 prosenttia. Muunkielisen henkilökunnan rekrytointiin ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamiseen on panostettu. Kaupunki tarjoaa muunkieliselle henkilökunnalleen mahdollisuuksia kielitaidon parantamiseen. Tänä vuonna kaupunki kokeilee ensimmäisen kerran myös nimetöntä rekrytointia.

”Merkityksellistä on se, että esimiehet ovat entistä kyvykkäämpiä johtamaan myös monimuotoisia työyhteisöjä. Haluan siksi edelleen korostaa hyvän johtamisen merkitystä. Saavuttamamme myönteiset tulokset muodostavat pitävän pohjan, jolta voimme luottavaisina jatkaa. Helsingin kaupunki voi Suomen suurimpana työnantajana olla edelläkävijänä työurakeskustelulle”, sanoo Viljanen.

Lisää aiheesta: 
Hallintokeskuksen tiedote
Helsingin kaupungin henkilöstöraportti

Loppukilpailuun päässeet kuusi ehdotusta valittiin yli 540 työn joukosta marraskuussa 2012. Kilpailijoilla on ollut kolme kuukautta aikaa työstää ehdotuksiaan tuomariston antamien suuntaviivojen mukaisesti. Työt ovat edelleen esillä nimimerkillä.

Tuomariston puheenjohtaja, sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, pitää Keskustakirjasto-hanketta tärkeänä sekä helsinkiläisille että koko Suomelle.

– Suomalainen kirjastolaitos on poikkeuksellinen. Tällaisia kävijämääriä ja kirjastojen näin vahvaa merkitystä ei ole muualla. Sitä tulee arvostaa ja edelleen kehittää, korostaa näyttelyn avaava Viljanen.
 
Keskustakirjasto toisi Viljasen mukaan Helsingin keskustaan kaupunkilaisten kaipaamia maksuttomia julkisia tiloja.

– Keskustakirjastosta suunnitellaan kaikille avointa rakennusta ja sivistyksen kehtoa, eräänlaista uudenajan ”sampoa”, joka tuo hyvinvointia ja osaamista sekä parantaa kaupunkilaisten osallistumisen mahdollisuuksia, Viljanen visioi.

Tuomaristo valitsee arkkitehtuurikilpailun voittajan näyttelyssä esiteltävien ehdotusten joukosta. Voittaja julkistetaan kesäkuussa.
 
Ehdotuksia voi kommentoida ja äänestää

Kilpailuehdotuksia voi kommentoida paikan päällä ja verkossa. Myös eri puolilla Helsingin keskustaa sijaitsevilla kaupunkinäytöillä voi äänestää omaa suosikkityötään. Yleisön mielipide esitellään tuomaristolle ja julkaistaan verkossa.

Näyttelytilaan on koottu myös erilaisista lukutuoleista koottu pop-up -kirjasto, joka esittelee tulevaisuuden kirjastojen palveluita.

- Pop-up -kirjastossa jokainen voi valita itselleen sopivan laiskanlinnan. Tuoleissa on tarjolla luovaa, älyllistä ja hauskaa välipalaa: tekemistä, tietoa ja tarinoita, kuvailee Viljanen.

Keskustakirjastonäyttely on avoinna Meilahden taidemuseossa (Tamminiementie 6) 23.3. – 5.4. klo 12 – 19. Pääsiäisviikonloppuna (29.3. – 1.4.) näyttely on suljettu. Vapaa pääsy.

Kuvia jatkotyöstetyistä ehdotuksista löytyy osoitteesta www.keskustakirjasto.fi.

Helsinki oli vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa teollisen muotoilun maailmanjärjestön Icsidin nimeämä maailman designpääkaupunki. Designpääkaupungin tehtävä on edistää muotoilun käyttöä kaupunkien sosiaalisessa, kulttuurisessa ja taloudellisessa kehittämisessä. Yksittäisten hankkeiden ohella Helsingin designvuodessa haluttiin korostaa jatkuvaa toimintaa ja pysyviä vaikutuksia.

Johtopäätöksenä loppuraportissa todetaan, että muotoilusta tuli yhteiskunnallinen puheenaihe ja Helsinki nousi entistä kiinnostavammaksi designkaupungiksi. Kaupunkilaiset näkivät muotoilun yhteyden omaan arkeensa ja elinkeinoelämä ymmärsi paremmin muotoilun merkityksen kilpailuetuna.

Hallintokeskuksen tiedote

Tällä hetkellä palveluun on viety suomenkieliset tiedot mukana olevien kuntien tietoja lukuun ottamatta. Kieliversioita päivitetään sivustolle parhaillaan.

Beta-versio toimii nykyisen Infopankin rinnalla. Kun uusi sivusto on valmis, nykyinen Infopankki-sivusto suljetaan.

Infopankki.fi -verkkopalvelu tukee maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista 15 kielellä maahanmuuttajakävijän näkökulmasta.

Lisätietoja: 
- beta.infopankki.fi, 
- tiedote uudistuksesta,
- palautetta sivustosta,
- nykyinen Infopankki
- Infopankin uutiskirje

Lehti kertoo palveluvinkkejä muistisairautta epäileville. Helsinki-info myös esittelee lasten palveluista kertovat neuvojat ja kaupungin jännittävimmän elokuvafestivaalin nokkamiehen. Yrittäjyys- ja talouskasvatusta nuorille puolestaan tarjoaa Yrityskylä, jossa peruskoulun kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän yhteiskuntaa simuloivan oppimisympäristön työpaikoissa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on koonnut lehteen neljän sivun verran vinkkejä vesi- ja jätehuollosta. Esimerkiksi romua keräävien autojen pysähtymisajat ja -paikat on listattu alueittain.

Helsinki-info jaetaan helsinkiläiskoteihin tällä viikolla. Nettisivuilta www.hel.fi/helsinki-info löytyvät lehden suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

”Kaupungin toiminnassa nuorten koulutukseen, työllistymiseen ja maahanmuuttoon liittyvät kysymykset kytkeytyvät monien hallintokuntien tehtäviin. Koulutuspolun turvaaminen vaatii uudenlaista hallintokuntien välistä yhteistyötä”, toteaa Helsingin sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, jonka esityksestä Helsinkiin perustettiin työryhmä miettimään maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolun turvaamista. ”Helsinki on sitoutunut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja työryhmän tavoitteena on parantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten pääsyä erityisesti toiselle asteelle, mikä on tällä hetkellä heille varsin haasteellista”, kertoo Ritva Viljanen.

Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on valtaväestöä suurempi riski jäädä ilman toisen asteen koulutuspaikkaa, varsinkin mikäli he ovat tulleet maahan vasta peruskoulun päättövaiheessa. Lasten ja nuorten koulutuksellinen yhdenvertaisuus ei aina automaattisesti toteudu heidän kohdallaan. Koska koulutustaso heijastuu suoraan mahdollisuuksiin työmarkkinoilla, on maahanmuuttajanuorten koulutukseen kiinnitettävä erityistä huomiota.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä -nimisen uuden työryhmän tehtävänä on koulutustarpeiden arvioiminen perus- ja toisella asteella sekä perus- ja toisen asteen nivelvaiheessa. Työryhmä arvioi tukitoimien tarpeen ja kartoittaa olemassa olevat palvelut. Lisäksi sen tehtävänä on tutkia nykyisen ja valmisteilla olevan lainsäädännön ja rahoitusmallien vaikutuksia Helsingin kannalta sekä arvioida tarvittavien palveluiden kustannusvaikutuksia.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin opetusviraston linjanjohtaja Liisa Pohjolainen ja siinä on edustajat henkilöstökeskuksesta, sosiaali- ja terveysvirastosta ja nuorisoasiainkeskuksesta sekä Suomen Ammattiin opiskelevien liitosta (SAKKI ry) ja Suomen Somaliliitto ry:stä. Työryhmän määräaika päättyy 31.12.2013.

– Kulttuurikeskuksen vuonna 2011 tekemän mielikuvakyselyn mukaan naiset käyttävät kulttuuripalveluja enemmän kuin miehet. Naiset käyvät erityisesti kuvataide- ja muissa näyttelyissä, lastentapahtumissa sekä elokuva-, teatteri- ja tanssiesityksissä. Naiset ovat monipuolisesti kiinnostuneita kulttuurin eri osa-alueista, Viljanen sanoo.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että naiset eivät ole vain kulttuurin käyttäjiä vaan aktiivisia kulttuurin välittäjiä, tuottajia ja mesenaatteja.

Helsinkiläisnaiset hyödyntävät myös kaupungin tarjoamia liikuntamahdollisuuksia. Naiset liikkuvat miehiä aktiivisemmin, kun taas miehet harrastavat rasittavampaa liikuntaa.  Liikuntapaikoista naisten suosiossa ovat kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit. Myös uimahallien asiakkaista yli puolet on naisia. 

– Naiset ovat ennen kaikkea kunto- ja terveysliikkujia, jotka haluavat pitää itsestään huolta. Kaupungin kannalta se on hyvä, onhan kaupungin työntekijöistä lähes 75 prosenttia naisia, Viljanen sanoo.

Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen mukaan naisten sairauspoissaolot ovat vähentyneet kaikissa ikäryhmissä viime vuosina.

Naistenpäivää juhlitaan Kaisaniemen kulttuurikeskus Caisassa tanssin merkeissä perjantaina 8. maaliskuuta kello 12 alkaen. Ohjelmassa on tanssityöpajoja, ruokabasaari sekä musiikki- ja tanssiesityksiä eri maista. Apulaiskaupunginjohtaja Viljanen avaa iltaohjelman kello 18.30 jälkeen.

Lisää aiheesta
Caisan naistenpäivän ohjelma

Helsingin yliopiston koordinoima VALOA-hanke teetti tutkimuksen, jossa todettiin puutteellisen kielitaidon selvästi vaikeuttavan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen. Helsingin yliopistossa koordinoidaan nyt projektia, jonka tavoitteena on muodostaa pääkaupunkiseudulla
yhtenäinen näkemys siitä, miten kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen taito saadaan riittävälle tasolle.

Kysymystä pohtii ryhmä keskeisiä asiantuntijoita korkeakouluista, julkishallinnosta ja yritysmaailmasta. Kevään 2013 aikana toteutetaan asiantuntijaryhmän ideoima neljän työpajan sarja, jossa aihetta lähestytään eri näkökulmista. Käsiteltäviä teemoja ovat esimerkiksi kielitaidon merkitys lokaaleilla ja globaaleilla työmarkkinoilla, eri ammateissa edellytettävät suomen kielen taitotasot, parhaat opetusmenetelmät
ammattisuomen opetuksessa sekä resurssit ja kannustimet suomen kielen opetuksen kehittämiseen.

Työpajakeskustelujen perusteella laaditaan suositukset suomen kielen opetuksen järjestämisestä kansainvälisille opiskelijoille pääkaupunkiseudulla.

Projekti on osa Helsingin kaupungin koordinoimaa ONE Baltic Sea Region -hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä Itämeren alueen vetovoimaa.

Lisää aiheesta:

VALOA-hanke (2009–2012) pyrki edistämään kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä suomalaisille työmarkkinoille.
VALOA-hankkeen teettämä tutkimus: www.studentintegration.fi/summary/#/1/

ONE BSR

Myös opiskelijamäärät tulisi huomioida

Apulaiskaupunginjohtajat toteavat, että lähtökohtaisesti tuloksiin perustuvat rahoituselementit ovat kannatettavia. Kuitenkin ajankohta uuteen rahoitusmalliin siirtymiselle ammattikorkeakoulusektorilla on erityisen haastava tilanteessa, jossa samanaikaisesti järjestelmästä leikataan 126 miljoonaa euroa.

Uusi rahoitusmalli perustuisi pelkästään tuloksiin, siinä ei olisi mitään muita indikaattoreita, esim. opiskelijamääriin perustuvia. 

Pääkaupunkiseudun elinkustannukset edellyttävät opiskelijoilta työntekoa opiskelun lomassa

Erityisen haastavaksi uusi rahoitusmalli on osoittautumassa pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluille. Rahoitusmallin yksi indikaattori olisi 55 opintopistettä lukuvuodessa opiskelevien lukumäärä. Pääkaupunkiseudulla opiskelijat joutuvat käymään kalliiden elinkustannusten takia työssä opiskeluaikana ja tämä hidastaa opintojen etenemistä. Lisäksi kriteeri on erityisen haasteellinen tekniikan ja liiketalouden koulutusaloille, jossa opiskelijat myös työllistyvät alan tehtäviin jo ennen kuin saavat tutkintonsa valmiiksi. Samanlaisesta ilmiöstä on viitteitä myös sosiaali- ja terveysalalla, jossa alan sijaisuuksia on tarjottu opiskelijoille (esim. lähihoitajan sijaisuuksia sairaanhoitaja-opiskelijoille).

Opintotuen saamisen raja on, että opiskelija suorittaa 45 opintopistettä. Apulasikaupunginjohtajat esittävät rahoitusindikaattoriksi 45 opintopistettä vuodessa opiskelevien määrää, jotta se olisi sama KELA:n vaatimusten kanssa. 

Työllistymistä ei huomioida riittävästi

Työllistymistä kuvaavan indikaattorin tulisi olla painoarvoltaan esitettyä (3 %) suurempi (esim. 5 %), sillä ammattikorkeakoulujen päätehtävänä on järjestää sellaista koulutusta, josta valmistuneet työllistyvät alansa työtehtäviin ja joiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita.

Rahoitusmallissa pitäisi ottaa huomioon strateginen kehittäminen ja profiloituminen. Strateginen rahoitus pitäisi ottaa rahoitusmallin pysyväksi osaksi vähintään 10 %:n osuudella. Tähän tulisi sisältyä ammattikorkeakoulujen profiilin mukainen rahoitus. Tällaisia ovat esimerkiksi valtakunnalliset koulutusvastuut esim. osteopatia, apuvälinetekniikka, konservointi, musiikki, turvallisuus- ja rikosseuraamusala.

Apulaiskaupunginjohtajat lähettivät asiasta kirjelmän opetusministeri Jukka Gustafssonille 26.2.2013.
Uusien lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n sekä yliopistolain 76 §:n muuttamisesta.

Asiakastilanteissa ja kohtaamisissa helsinkiläisten kanssa tärkeä viesti on: "Tulit juuri oikeaan paikkaan. Miten voin auttaa?", Räty jatkaa.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen uudistuksesta Räty toteaa lisäksi, että nyt odotetaan ”sellaisia muutoksia, jotka näkyvät helsinkiläisten ihmisten arjessa. Muutokset, jotka jäävät vain hallintokerroksen pörinäksi voivat olla arvokkaita sinänsä, mutta pöytä on katettu paljon syvemmälle muutokselle.” 

Apulaiskaupunginjohtaja onnittelee lisäksi uuden viraston henkilökuntaa toiminnan hyvästä alusta ja kertoo, että organisaatiouudistusta valmistellessa saatiin tutustumiskäynneiltä muihin kaupunkeihin se oppi, että ” uudistus voi onnistua vain, jos sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät työpaikka- ja asiakastasolla.”

Helsingin uusi sosiaali- ja terveysvirasto aloitti toimintansa vuoden alussa. Aiemmin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä hoidettiin sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa. Uudessa virastossa toiminta on järjestetty kolmeen osastoon, joista jokaisessa on sekä entisen sosiaaliviraston että terveyskeskuksen toimintoja. Virastossa työskentelee noin 15 000 työntekijää.

Koko teksti Laura Rädyn blogissa »

Viiden viime vuoden aikana tontteja on varattu keskimäärin vain 900 asunnon rakentamiseen vuodessa, mikä vastaa noin 60 prosenttia tavoitteesta. Varatuista tonteistakin vain osa on rakentamiskelpoisia. Osasta puuttuu asemakaava ja kunnallistekniikka.

– Olemme valmiita nostamaan rakentamisen 1500 asuntoon vuodessa, kunhan rakentamiskelpoisia tontteja varataan riittävästi, Marjamaa sanoo.

Pulaa on erityisesti ARA-vuokratuotannon tonteista. Juuri kohtuuhintaisista asunnoista on suurin kysyntä. Marjamaa korostaa myös asumisoikeusasuntojen tuotantoa ja pitää tärkeänä, että valtio turvaa niiden rahoituksen.

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto käynnisti viime vuonna 779 asunnon rakentamisen. Vuokra-asuntoja näistä oli 162, asumisoikeusasuntoja 252 ja hitas-omistusasuntoja 326 sekä sääntelemättömiä omistusasuntoja 39. Rakenteilla olevasta vuokratuotannosta suuri osa sijoittuu Jätkäsaareen ja Myllypuroon.

Viime vuonna valmistui ATT:n rakennuttamana 787 asuntoa, joista 345 oli vuokra-asuntoja, 298 asumisoikeusasuntoja ja 144 hitas-omistusasuntoja. Asuntojen keskimääräinen rakennusaika on puolitoista vuotta.

Kiinnostavia kohteita rakenteilla

Asuntotuotantotoimiston Kalasatamaan rakennuttama autoton kohde täydentyy ensi syksynä samaan kortteliin valmistuvalla hitas-talolla. Autopaikkojen sijaan taloon rakennetaan tavanomaista laajemmat ja helppokäyttöisemmät polkupyörien säilytystilat.

Jätkäsaareen sijoittuvissa omistuskohteissa samanlaisista asunnoista voi valita myös autopaikattoman version, eli käytännössä autopaikkojen kustannuksia maksavat vain niiden käyttäjät.

Arabianrannassa rakenteilla on uusloft-kohde. Asuntojen korkeus on viisi metriä ja niihin rakennetaan asuintilaa lisäävä studio-osa.

Pukinmäessä on käynnissä kilpailu puurakenteisten vuokra- ja asumisoikeustalojen toteuttamisesta ja Myllypuron puiseen kaupunkikylään rakennutetaan vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja puurakenteisiin pientaloihin.

Myyntiin laitetaan Helsingin Bussiliikenteen osuus Ruskeasuon varikosta sekä yhtiön kaksi tytäryhtiötä: vammaiskuljetuksia tarjoava Helsingin Palveluauto ja tilausajoja tekevä Suomen Turistiauto.

Lisäksi Helsingin Bussiliikenne vaihtaa yhtiössä noudatettavaa työehtosopimusta ja vähentää nykyisten maakaasulinja-autojen määrää.

Helsingin Bussiliikenne on Helsingin kaupungin omistama linja-autoliikennöitsijä.

Lisää aiheesta
Kaupunginhallituksen konsernijaoston 18.2. päätöstiedote

Lue asukaslehdestä myös, kuinka vertaissovittelulla saadaan ratkottua riitoja kouluissa ja naapureiden kesken. Asukaslehti kurkistaa myös kulissien taakse, sillä kaupunginteatterin tanssiryhmän uusi taiteellinen johtaja Jyrki Karttunen kertoo ryhmän tulevista esityksistä. Hän aikoo viedä ryhmänsä esiintymään myös kouluihin, koska ”tanssia pitää jalkauttaa sinne, missä sitä ei ole aiemmin nähty”. Lehdessä on tietoa lisäksi esimerkiksi Helsinkiä valloittavasta puurakentamisesta, koirakurista ja tapahtumista talviloma-aikaan.

Helsinki-info jaetaan helsinkiläiskoteihin tällä viikolla. Nettisivuilta www.hel2.fi/helsinki-info löytyvät lehden suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

Kaupunginvaltuuston strategiaseminaarin keskusteluun voi osallistua myös Twitterissä hashtag-tunnuksella #vss13. Seminaarin osallistujat voivat seurata twiittejä salin etuosaan heijastettavalta Twitter-seinältä.

Strategiaseminaarin Twitter-keskusteluun voi osallistua myös seminaarisalin ulkopuolelta. Twitter-seinä ei kuitenkaan näy Helsinki-kanavan lähetyksessä, joten kotikatsomoihin #vss13-tagilla lähetetyt twiitit näkyvät Twitter.com tai Twubs.com nettisivuilla käyttämällä sivujen hakutoimintoa (löydä #vss13).

Seminaari pidetään 31.1.-1.2.2013 Hotelli Rantasipi Sveitsissä Hyvinkäällä (Härkävehmaankatu 4). 

Kaupunginvaltuuston seminaari on valtuustokauden alun strategiaseminaari, jossa käsitellään valtuustokauden 2013-2016 strategiaohjelmaa.

Seminaarin ohjelma ja muu aineisto löytyvät Helsingin kaupungin päätöksentekosivulta

Lisää aiheesta:

Kaupunginvaltuuston seminaarin 31.1.-1.2. aineistot

Kaupunginvaltuuston esityslista 30.1.13

– Kaupungin pitää olla läsnä ja tavoitettavissa myös asukkaiden virtuaaliarjessa. Odotan innolla huomista käynnistystä, Jussi Pajunen toteaa.

Pajunen kertoo Facebookissa kaupungin asioista ja vastaa kysymyksiin ja kommentteihin. Lisäksi sivulla järjestetään säännöllisesti teemakeskusteluja. Ensimmäinen keskustelun aihe on Kuntien yhdistäminen, vai mitä ja se järjestetään perjantaina 25. tammikuuta kello 15–16.

– Läsnäolo some-maailmassa on tärkeä osa kaupungin asukaslähtöisen viestinnän vahvistamista, Pajunen toteaa.

Tavoitteena on uuden viestintäkanavan avulla lisätä Helsingin avoimuutta, pitää yhteyttä kaupunkilaisiin ja kuunnella asukkaiden mielipiteitä.

Aihetoivomukset keskusteluille ovat tervetulleita. Pajusen omat päivitykset sivulla tunnistaa nimimerkistä JIP.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen Facebook-sivu »

Päivitykset löytyvät myös Jussi Pajusen Twitter-sivulta.

Lisää aiheesta
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin sivuilla

Herttoniemen historia osana Helsingin kaupunkia alkoi suuren alueliitoksen myötä vuonna 1946. Länsi-Herttoniemi kaavoitettiin ja rakennettiin pääosin vuosina 1946-1955.  Pian sen jälkeen 1950-luvun lopulla rakennettiin Siilitien asunnot.  Siilitie oli yksi Helsingin ja samalla koko Suomen ensimmäisistä vuokratalolähiöistä. Tällä hetkellä Länsi-Herttoniemessä, Siilitie mukaan lukien, on yli 8000 asukasta.

Herttoniemi on jälleen suurten muutosten edessä. Metroaseman tienoolle on tulossa kaavamuutos, joka odottaa vain valtuuston hyväksymistä. Metroasema ja sen ympäristö aiotaan rakentaa täysin uusiksi. Uuden aseman lisäksi rakennetaan bussien liityntäterminaali, liiketilaa, toimistoja ja asuntoja. Myös kaupungin palveluita aiotaan sijoittaa metroaseman rakennuksiin. Näistä ja monista muita teemoista keskustellaan asukasillassa torstai iltana.

Lisää aiheesta:

Helsingin kaupungin uutinen

Kannanoton mukaan Helsinkiin tarvitaan vuoden alusta voimaan tulleen nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi 500 lisäpaikkaa ja alle 29-vuotiaille suunnatun yhteiskuntatakuun toteutumiseen vielä 1 000 paikkaa eli yhteensä 1 500 koulutuspaikkaa lisää. Espoossa nuoriso- ja yhteiskuntatakuun toteutumiseksi tarvitaan 405 lisäpaikkaa ja Vantaalla 200 paikkaa.

Koulutuspaikkojen lisääminen vähentäisi myös työttömyyttä pääkaupunkiseudulla.

Hallintokeskuksen tiedote

Nyt ONE BSR etsii aktiivisia Itämeren alueella asuvia bloggaajia hankkeen pariin. Toiveissa on löytää englanniksi kirjoittavia bloggaajia kaikista Itämeren alueen maista. Blogin aihepiirin tulisi jollain tapaa käsitellä paikallista elämää, tapakulttuuria, yhteisöllisyyttä tai rajoja ylittävää yhteistyötä.  Hakuaika päättyy 4.2.2013. ONE BSR EU-hanketta vetää Helsingin kaupunki.

Lisää aiheesta:

Täytä hakemus 4.2.2013 mennessä.

ONE BSR

ONE BSR -hankkeen Facebook-sivut

Helsingin kaupungin kansainvälinen toiminta

Lisää aiheesta:

Uusi valtuustokausi käynnistyy 16.1.

Lisää aiheesta:

Hallintokeskuksen tiedote

Helsingin taidemuseo

Myyttejä, sirkusta ja videotaidetta taidemuseon vuodessa

Albright-Knox Art Gallery

Hankkeen alullepanija on Talvisotayhdistys ry, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut 100 000 euron määrärahan käytettäväksi hankkeen valmisteluun ja muistomerkkiä koskevan suunnittelukilpailun järjestämiseen. Hankkeen suojelijana toimii presidentti Martti Ahtisaari.

Kasarmitorin käyttöön liittyy muistomerkin suunnittelussa huomioitavia tekijöitä, joita on selvitetty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kaupungin taidemuseon ja rakennusviraston kanssa. Hallintokuntien selvityksen mukaan Kasarmitori soveltuu hyvin talvisodan muistomerkin paikaksi historiansa ja ympäristönsä puolesta.

Pääesikunnan edessä sijaitsevan Kasarmitorin alue on Museoviraston inventoinnissa sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Lisää aiheesta:

Kaupunginhallituksen esityslista 7.1.

Talvisodan muistomerkkitoimikunta on asetettu